› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 106 107 108 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 5.8.2018, 08:42

    Tuo ”University” ei siis ole yliopisto vaan organisaatio joka tuottaa USA:n konservatiiveja myötäileviä videoita.Tästä huolimatta tuo oli ihan asiaa.

    Loppupäätelmä oli että voimme sekä käyttää metsiä että kasvattaa niitä niin etteivät ne vähene.Tuon mukaan USA:ssa on nyt yhtä paljon metsää kuin oli 100 vuotta sitten huolimatta rakentamisesta ja maataloudesta.Suomessa olemme tietenkin pistäneet paremmaksi.

    http://www.tiedetuubi.fi/luonto/suomen-metsien-pinta-ala-kasvanut-roimasti-sadassa-vuodessa

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.8.2018, 10:54

    Tiedetuubin linkin kartoissa (kiitos niistä!) merkittävin muutos sadassa vuodessa näyttäisi olevan ns. ruohostojen eli avointen alueiden muuttuminen metsiksi Pohjois-Suomessa. Tämän ovat varmaan aikaansaaneet soiden ojitus ja vajaatuottoisten metsien uudistaminen. Perusasia on kuitenkin selvä: metsien määrä on Suomessa kasvanut.

    Metsien laatu on samalla muuttunut aukkoisista ja monennäköisistä säntillisemmin hoidetuiksi, tasarakenteisemmiksi ja tiheämmiksi. Kaskikauden jäljiltä lehtipuuta riitti runsaasti ja sitä käytettiin polttopuuksi. Nykyisin riittävän ja monipuolisen lehtipuulajiston säilymiseen pitää kiinnittää huomiota. Vanhoja metsiä lienee nyt enemmän kuin sata vuotta sitten, mutta suojeltua on liian vähän Etelä-Suomessa.

    tamperelainen tamperelainen 5.8.2018, 12:40

    AJ,kuinka erilaiset ötökät selvisivät kaskeamisen jälkeisessä Suomessa ?.

    V 1920  – 1970 kaikki tuulikaadot ym epäkelpo puu kerättiin polttopuuksi.Hevonen ja reki oli erittäin kelpo väline talvella ja  väkeä riitti työhön silloin työkkäri ei pilannut ihmisiä.Kuinka luonto selvisi,koska lahopuöuta ei silloin ollut moninpaikoin ollenkaan metsissä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.8.2018, 12:47

    Tuon ajan ötökkätilanteesta on varmaan hyönteisharrastajilla jonkinlainen kuva, mutta kun en itse ole alan tietäjä, en lähde spekuloimaan. Sinä aikana kun lajistokartoituksia on tehty, on kuitenkin havaittu vanhoja metsiä tarvitsevien ja perinnebiotooppilajien vähenemistä. Varmaan Etelä-Suomessa on tuolloinkin ollut vankileirien saaristo jossa ne ovat säilyneet ja voivat levitä sieltä uudelleen ympäristöön jos suotuisaa ympäristöä tulee tarjolle. Esimerkiksi palolajit ovat tunnettuja siitä, että ne haistavat tuoreen paloalan kymmenien kilometrien päästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.8.2018, 12:58

    Sen verran vielä lisäisin ketjun otsikkoon liittyen, että kun jotkut ovat olleet huolissaan väärän opin levityksestä yliopistoissa, Itä-Suomessa (ja nyt äskettäin Jyväskylässä), niin jatkuvan kasvatuksen tai ”luonnonmukaisen metsänkasvatuksen” kimpussa häärää UEF:n lisäksi myös Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus.

    Käytännön metsänhoito-ohjeet näistä tutkimuksista suodattaa Tapio ja yleensä vielä työryhmien kautta, joten valmistelu on laajapohjaista ja kaikki metsien sidosryhmät huomioivaa, kuten oikein onkin. Metsäalan imagon kannalta on hyödyksi, että on vaihtoehtoja. Jos puutuotteiden vihertävä imago heikkenee, voi heikentyä myös myynti.

    Ennallistamiseen vielä palaisin sen verran, että sitä kai harkitaan vain sellaisissa tapauksissa, joissa turvemaan maankäyttömuoto on muuttumassa tai jo muuttunut. Se ei siis koske normaalia metsämaata, jossa metsä kasvaa hyvin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 5.8.2018, 13:01

    Tuohon aikaan (1920-1970) ei ollut vielä metsäautotieverkostoa. Lisäksi oli laajoja ojittamattomia suoalueita. Hevosvetoinen lähikuljetuskaan ei ollut kovin tehokas. Jäi koskemattomia reservaatteja.

    tamperelainen tamperelainen 5.8.2018, 13:07

    Niin kaipaanvastausta miksi nykyään vaaditaan yhä enemmän lahopuuta,vaikka lahopuuta on tällä hetkellä ehkä enempi kuinkoskaan Suomen metsissä.Edelleen kuinka ötökät selvisivät sotia edeltävästä ja niiden jälkeisistä ajoista.Tuo selitys ”vankileirien saaristosta” ontuu tai sitä voi käyttää lähes joka paikassa nykyvaatimuksiinkin

    Kuinka moni on tarkemmin perehtynyt ”lahomaailmaan”.Vai toisteletteko yleisiä olettamuksia.Nykymaailmasa on liiaksi asenteellisia tutkijoita.Esim lääketieteessä on paljon vääristeltyjä lääketutkimuksia

    tamperelainen tamperelainen 5.8.2018, 13:16

    Anton ei Etelä-Suomessa jäänyt juurikaan hevoskuljetusten ulkopuolele aluieita.Vrt nykyistä tuulikaatojen määrää lähimetsissä ja 1900-luvun puoliväliä

    Minä ainakin kaipaisin selityksiä nykyisille vaatimuksille lisätä lahopuun määrää

    Anton Chigurh Anton Chigurh 5.8.2018, 13:17

    Metsästysretkillä takamailla oli vielä 60-luvulla paljon keloja, mutta ei ole enää.

    Kanalintuja oli luokkaa 20 kertaa nykyinen määrä. Huolimatta siitä, että ei ymmärretty tappaa kettuja eikä näätiä (kuten henttosen hypoteesi yrittää epätoivoisesti todistaa). Tosin ei ollut myyräkuumettakaan. Kun oli niitä myyränsyöjiä. Se on tullut kyllä sitovasti todistetuksi, että tärkeimpien myyriä pääravintonaan käyttävien petojen (kettu, näätä, minkki, supikoira…) henttosen hypoteesiin voimakkaasti nojaava tappaminen on romahduttanut metsäkanalintukannat. Ja räjähdyttänyt puutiaisvälitteisten myyriä reservuaarinaan pitävien tautien määrän (kuten borrelian). Samaan aikaan kun kettujen lumijälki-indeksi on onnistuttu puolittamaan tässä maassa, on borrelia viisinkertaistunut.

    Hollannissa on tutkittu tuota ilmiötä: kun ketut ja näädät jätettiin rauhaan (reservuaarina samat myyrälajit kuin meillä), niin borrelia romahti kymmenesosaan aiemmasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.8.2018, 13:36

    Vaatimukset lisätä lahopuun määrää liittyvät siihen, että juuri nyt havaitaan kuollutta, kuolevaa ja palanutta puuta vaativien ötököiden häviämistä. En ainakaan minä osaa sanoa, mikä tilanne on se mitä meidän pitäisi tavoitella –  on poliittinen valinta miten paljon annetaan luonnon köyhtyä.

    Siinä mielessä vertailu sadan vuoden taakse ei ehkä tuo lisäarvoa, kun ollaan yhtä mieltä siitä että silloin metsämme olivat kovassa käytössä. Pitäisi ehkä verrata aikaan, jolloin ihmisiä oli vähemmän ja villiä luontoa enemmän. Lajien leviämiskyky vaikuttaa siihen miten ne selviävät. Venäjän rajavyöhyke on varmaan säilyttänyt meitä varten monia lajiryhmiä, jotka voivat levitä tehokkaasti kuten kääväkkäät ja hyönteiset.

Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 106 107 108 … 411 412 413