› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 107 108 109 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 5.8.2018, 13:45

    On tottakai hyvä, että luonto-arvot ötököineen ja vesien suojeluineen ovat huomioidussa asemassa.Kuten todettua, ylisukupolvinen perhemetsätalous ei voi ummistaa silmiään painenemalla villaisella hävitystä. Vaikka se oli joku vuosikymmen sitten laillista!

    Mutta se ei ole siedettävää, että yhtään mistään tietämättömät viher-kuontalot asettuvat määräilemään.Vääristeltyä totuutta ja mustamaalausta väännetään kaiket päivät kun mo kiskoo leipäänsä puun ja kuoren välistä.

    Tuokin lahopuun määrä. Ei ole kukaan mafiajärjestö toitottanut tuhopuusta, jota paikoin on ja jää luokonaan metsiin.

    Timppa 5.8.2018, 13:45

    Meillä on ainakin runsaasti keloja, pystyssä ja nurin.  Nurin on välillä joku nuorempikin puu.  Joskus ei periaatteessa tarvitsisi jättää eläviä jättöpuita ollenkaan, ellei esimerkiksi maisemasyistä haluaisi jättää.  !960-luvulla ei sitä vastoin ollut juurikaan keloja.

    Meidän erittäin louhikkoiset ja vaikeasti ajokelpoiset metsät parturoitiin useaan otteeseen 1860-luvun  ja 1933 välillä.  Ilmeisestikin liki koskematon metsä hakattiin tiheyteen luokkaa 50 m3/ha.  Siinä meni kyllä kaikki mahdolliset lahopuutkin.

    Rane2 5.8.2018, 13:53

    Sivujuonteena(liittyy kyllä Vihreään metsäpolitiikkaan) tuo selostaja Kuusessaollaan videolla oli Patrick Moore,Greenpeacen perustajajäseniä.Alkuperäinen järjestö oli eriniminen ja sitten keksittäessä uutta joku ehdotti Peace nimeä.Patrick oli sitten ehdottanut siihen lisäksi Green,joten Greenpeace oli syntynyt.Syyksi eroamiseen järjestöstä hän kertoo sitten olleen että toiminnasta hävisi Peace ja jäljelle jäi vain Green.

    Toimintalinjoja valittaessa ei enää välitetty tieteellisistä tosiasioista vaan tilalle tulivat ”kohut,väärä informaatio ja pelkoja edistävät kampanjat”.

    Tuolla hän kertoo itse eroamisestaan.

    Puuki 5.8.2018, 14:11

    Kelot ja kovat maapuut kerättiin vielä 80-luvullakin melko yleisesti pois harvennusten yhteydessä ja usein yksittäiset puutkin  polttopuiksi.   Nykyinen tapa jättää säästö- /jättöpuut ja tuulenkaadot (jos niitä ei ole liikaa ) metsiin on lisännyt ja lisää jatkossa paljon lahopuuta. Pystykelojen eli eurokantojen tekeminen lintujen pesäpuiksi hakkuissa on yleistymässä sekin.

    Gla Gla 5.8.2018, 16:10

    Sillä, että joskus ennen puut on kerätty tarkkaan, ei pidä yrittää osoittaa lahopuun merkitystä tai merkityksettömyyttä. Aivan kuten en pysty todistamaan maan kiertävän aurinkoa eikä päinvastoin, en pysty todistamaan lahopuun merkitystä luontoarvoille. Silti pidän asiaa oleellisena luonnon kannalta. Ja vaikka monimuotoisuus olisikin lujilla lahopuun mahdollisesta lisääntymisestä huolimatta, asiaan vaikuttaa lukematon määrä muitakin tekijöitä. Todennäköisesti suurin osa sellaisia, joita emme edes tunne tai ainakaan pysty täsmällisesti niiden merkitystä määrittelemään. Tämäkään ei silti kumoa lahopuun roolia luonnossa. Se, että luontoa kuormitetaan muilla tavoilla, ei anna ainakaan syytä vähentää lahopuun määrää tai väheksyä sen merkitystä. Niin yksinkertaisia luonnon mekanismit eivät sentää ole.

    Timppa 5.8.2018, 16:32

    ”Sillä, että joskus ennen puut on kerätty tarkkaan, ei pidä yrittää osoittaa lahopuun merkitystä tai merkityksettömyyttä”

    Sillä, kun metsät ovat kasvaneet vaikkapa 200 vuotta ilman merkittävää lahopuumäärää, on mielestäni merkitystä.   En ihan heti alkaisi väittää, että joku lahopuumäärä on välttämätön metsänkasvulle, kun vielä tiedämme Suomen metsien kasvun lisääntyneen siitä huolimatta, että lahopuut on kerätty.

    Tilastoihin perustuen voisin väittää, että lahopuun määrän ja metsänkasvun välillä on negatiivinen korrelaatio.  En tietenkään niin väitä, mutta näin voi olla tasan yhtä perustellusti kuin se, että metsät tarvitsevat lahopuuta.

    Metsätieteessä on liian paljon erilaisia arvonäkemyksiä sen sijaan, että kylmästi vain tutkittaisiin  tosiasioita ja tehtäisiin niiden perusteella johtopäätöksiä.  Lahopuuhypetys on tästä loistava esimerkki.  Kukaan itseään arvostava tutkija ei taatusti uskalla kyseenalaistaa sitä.  Siinä päättyisi kerralla urakehitys.

     

    Gla Gla 5.8.2018, 16:57

    Kyse on paljon muustakin kuin metsän kasvusta.

     

    mehtäukko 5.8.2018, 19:11

    Niinpä onkin kyse. Ja kun näin on, kaikki muutkin on toimillaan tai rahalla laitettava maksuvastuuseen niinkuin mo toimillaan ja omavastuilla tekee.

    Vihreille ja luonnon”suojelijoille” on laitettava lentomatkailuunsa 3-kertaiset lipun hinnat, tupakan polttoon sakko ja autoiluun moninkertainen haittamaksu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.8.2018, 19:50

    Metsän kasvu tarvitsee myös suoraan lahopuuta, eivät pelkästään ötökät. Lahopuun hajoaminen vapauttaa ravinteita ja muodostaa humusta, joka sitoo puiden kasvuunsa tarvitsemat ravinteet niin että ne eivät huuhtoudu sadeveden mukana. Maanviljelijöille ja puutarhanhoitajille tuttu asia.

    Timppa 5.8.2018, 20:18

    ”Kyse on paljon muustakin kuin metsän kasvusta.”

    Siis mistä muusta?  Minusta hyvä metsänkasvu ilmoittaa, että siellä on kaikki hyvin.  Kuollut puu taas kertoo, että siellä on joku tuholainen.  Pitäisikö niiden sallia kehittyvän jatkuvasti?  Tietysti luonto tasapainottaa ajan kanssa, mutta samalla voi hävitä joku toinen laji.

    Jos hyväksytään, että metsässä kasvaa jotain, joka vaikeuttaa puiden kasvua ja tappaa niitä, niin pitäisikö kaikki haitat sallia?  Hirvet, juurikääpä ym.  Tämähän on loogista vai onko?

    Tässä lahopuuasiassa on mielestäni kyse uskonnosta ilman mitään tieteellistä pohjaa.  Siihen tarvittaisiin luultavasti ainakin pari sataa vuotta erilaisia lahopuumääriä suurilla pinta-aloilla, jotta saataisiin asiallista vertailua.

    Kuten todettu nykymetsissä lahopuun määrä lisääntyy.  Onko siitä haittaa vai hyötyä ja miten ja kenelle.  Kukaan ei taatusti osaa sanoa.   Ainakin oma mielipiteeni on se, että mahdollisimman suuresta metsänkasvusta on etua taistelussa maapallon lämpenemistä vastaan.  Tämä kasvun tehostaminen pitäisi olla ykkösasia.  Ei hiilidioksidia päästävien lahopuiden kerryttäminen.

     

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 107 108 109 … 411 412 413