Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,081 - 1,090 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • risuparta

    Ei kuollut puu ole kuollutta vaan se on elämän jatkumo. Se ei ole tuholainen. Lahopuu jota on nykyisin vähän , on erittäin tärkeää ihmiselle ja luonnon monimuotoisuudelle!

    Ennen avo hakkuu kulttuuria kaikki metsät olivat laidunmaana. Se jos mikä on monimuotoista. Toisin kuin istutus kuusikon alla oleva ruskea kuollut neulas matto!

    Jätkä

    Laidunnus oli erittäin merkittävässä osassa kuusikoiden tyvilahon synnyttämisessä . Varmaan kaikki entiset metsälaitumet olivat ”Maannouseman” runtelemia.

    Jo 40 – luvulta lähtien metsäammattilaiset kieltelivät metsälaiduntamista, mutta kyllä sitä varsinkin yksityismailla oman karjan kanssa harrastettiin melko pitkään.

    harrastelija harrastelija

    Lieköhän Linkolan haastattelu ollut jo niitä viimeisempiä? Siinä on mies, joka on oman tiensä valinnut! Turvatusta lapsuudesta harrastuksiensa perään lähtenyt nuori ei ollut viihtynyt sisätiloissa. Opiskelutkin jäivät elämänasenteen edessä toiseksi.

    Metsäteollisuuden voimakas viha juontuu ehkä hyvin suuresta lintuharrastuksesta. Suojelualueiden haaliminen on kerännyt kunnioitettavan ha-määrän – lähes 1 000 ha eteläisessä Suomessa! Eläminen luonnon armoilla on varmaankin ollut askeettista? Kalastajan ammatti oli jäänyt tavallaan lopuksi ainoaksi valinnaksi, se mahdollisti sitten myös luonnon aktiivisen seuraamisen.

    Yhdessä asiassa olen Linkolan kanssa samaa mieltä; – maailman suurin uhka on ihmisten räjähdysmäinen lisääntyminen. Keinot Linkolalla siihen on arveluttavat; – terroristien toiminta, yleismaailmaiset sairaudet – lintuinfluenssa oli yksi, joku ebola voisi rajoittaa väkilukua jossakin Afrikan kolkassa?

    Tuohon väkiluvun kasvuun ei ole tullut yhtään hyvää esitystä – Kiina ainakin yritti, mutta taitaa taas lipsua? Se on ainakin varmaa, että ellei lähtömaiden tilannetta sada rauhoitettua, niin maailma tukehtuu seuraavaksi pakolaisuuteen!

    risuparta

    jätkä: oliko 1820 luvulla kuusen tyvilahoa?

    Visakallo Visakallo

    Tyvilahoa on varmaankin ollut olemassa yhtä kauan kuin kuusiakin. Miksi sitä ei olisi ollut 1820 luvulla? Jos kuusta ei kaadeta, mikä on ollut sen yleisin kuolinsyy, jos metsäpaloja ei lasketa?   – Toivon risuparran osalta asiallista vastausta, ei enää asfalttia ja lupiineja!

    mehtäukko

    Linkolan horinoiden monet uusinnat ovat kyllästyttävää katsottavaa. Verkkokalastajan valikoimaton kaikkien kalojen saalistus on kuitenkin räikeän ristiriitaista elämäntavan toteututusta. Kyllä metsänkasvatuksessa ja -elinkeinossa riittää jurnutusta.

    Visakallo Visakallo

    Kenestä mahtaa sitten aikanaan tulla uusi Linkola? Ajat muuttuvat, Touko on kyllä siinä suhteessa nostanut osakkeitaan rajusti!

    Timppa

    Metsätalous taitaa tuottaa enemmän lahopuuta kuin luonnonmetsät.   Kasvu on runsasta ja hakkuutähteitä paljon.   Lahopuu on myös tasaisesti jakautunut, joten ötököitäkin lienee talousmetsissä enemmän.

    harrastelija harrastelija

    risuparta: ”jätkä: oliko 1820 luvulla kuusen tyvilahoa?”

    Ensinnäkin; ei kyllä Suomessa vuosisatoja sitten kaikki metsät ole olleet laidunmaana. Maahan on ollut asutettuna vain pieneltä osalta lähinnä rannikkoalueella. Suurin osa on ollut sekalaista metsää ja suota.

    Tykkään perustella asioita käytännön kokemuksella, koska se on ainakin faktaa. 1950-luvulla aloitin metsätyöt käsityökaluilla valtion metsissä – ei laidunalueilla. Vieläkin elävästi muistan, kun kaadoin kuusen, jossa oli tyvilaho. Kiroilu alkoi jo sahausvaiheessa, kun ruskeaa purua tuli terän mukana. Siinä sitten tyvettiin kunnes terve puu tuli esille, jolloin sai pöllin aikaiseksi. Joskus tyvi oli niin toivoton, että piti ottaa latvasta minimi-D:sä poilli ja siitä tyveen päin mittasin pöllin verran kunnes tuli taas ruskeaa purua.

    Ei oikein urakkatyönä leipää leventänyt! Kun nyt täällä on alettu oppiarvoja kyselemään, niin onko risuparta montakin kuutiota urakalla saanut pinoon? Vai onko viisaus ainoastaan kirjaviisautta, jota muut kirjaviisaat ovat kirjoitelleet?

    pikkutukki

    Toukotyöt ! Aikuiset puhuivat keväisin toukotöistä , yleensä miehet , mitä he tarkoittivat ? Oliko kaikilla kylän miehillä pimeä puoli kun he tämmöistä kovin kyselivät toisiltaan ?

Esillä 10 vastausta, 1,081 - 1,090 (kaikkiaan 4,127)