Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,091 - 1,100 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Rane2

    Vihreiden nykyinen tyyli tehdä politiikkaa saa  hienovaraista kritiikkiä jo omiltakin.

    https://www.verkkouutiset.fi/ville-niinisto-painotan-asioita-en-performanssia/

    Puuki

    Vanhoissa hoitamattomissa metsissä on paljon lahopuuta mutta mitä lisäarvoa se tuo ?  Erilaiset ötökät ja sienet yms. tarvitsevat kukin laji omanlaisensa elinympäristön: Eri puulajien lahopuita, suuria pystypuita (haapa tärkein) , keloja ja kuloaloja.  E-Suomen metsissä on keskimäärin muutamia kuutioita lahopuuta /ha, pohjoisessa vähän enemmän. Jos lahopuuta aletaan suosimaan talousmetsissä, kuten jotkut on esittäneet että 20 kiintoa/ha olisi vasta riittävä määrä, voi kannattavan metsänkasvatuksen unohtaa . Esimerkiksi tyvilahon lisääntyminen ei edistä luonnon monimuotoisuutta.   Myös ryteiköt ilman harvennushakkuita on melko kaukana monimuotoisesta metsästä, jossa kuuluu kasvaa marjoja ja sieniä ynnämuita metsäluonnolle tyypillisiä nisäkkäitä ja lintuja.

    CO2:n sidonnan kannalta hoidetut metsät päihittää ylivoimaisesti ns. luonnontilassa olevat metsät.  Suojeltuja metsiäkin tarvitaan silti ja niitä on Suomessa tavallista ennemmän jo nyt .

    Luonnonsuojelulain ja metsälain perusteella suojeltujen ”virallisten” suojelualueiden lisäksi on  olemassa  mo:en omia suojelu- ja monimuotoisuus kohteita , joita ei näy missään tilastoissa.

    MaalaisSeppo

    Vihreät kyllä tietävät, että Linkolan oppien avulla ilmastonmuutos saataisiin torjuttua. Se vaan on poliittisesti mahdotonta.

    Tästä syystä ovat ulkoistaneet torjuntatoimet poliitisille vastustajilleen, eli metsänomistajille. Lopputuloksen varmistamiseksi ovat ujuttaneet työkalupakkiin menetelmän, joka on huono (jatkuva kasvatus), jota kukaan järkevä ei ota käyttöön. Kun kasvihuoneilmiö alkaa jylläämään, voivat osoittaa ”syylliset” ja kannatuksen kasvu on taattu.

    Jätkä

    risuparta: ”jätkä: oliko 1820 luvulla kuusen tyvilahoa?”

    Mikä kysymys tuo on, risuparta? Luuletko, että olin silloin katsomassa maannousemaa?

    Yksi asia on varma: Aivan varmasti tyvilahoa on ollut AINA. Tänä päivänä sen levinneisyysalue on kai melkolailla asumis – ja laidunnuskulttuurin historian mukainen.

    Maannousemaa ilmaantui, kun kuusikon juuristo vaurioitui, se on perinteisesti tullut alhaaltapäin, vasta puunkorjuun alkaminen isommassa mittakaavassa alkoi aiheuttamaan tyviin kuorivikoja juurten lisäksi.

    Myös tyvitervastauti männiköissä on levinnyt ihmisten toimista johtuen. Väitetään, että savolaiset sen levittivät Saimaan rantametsiin, kun kesäisin veistelivät siellä Egyptinparruja.

    Ei nuo taudit suinkaan ole ihmisten keksimiä, kyllä ne ovat olleet olemassa iät ja ajat.

    mehtäukko

    Kysymykseen ”mistä uusi paavi (Linkola), olemme varmaankin yhtä mieltä.Tuollaisia ”älä tee kuin minä vaan miten saarnaan”- tekopyhiä maailmanparantajia ei ole hinkua. Tuollaisten ”apostolien” olisi siten parempi pysyä koloissaan.

    Tyypillistä Viher-mafiaa, jolle ei harakatkaan jaksa naureskella.

    Puuki

    Tyvilaho alkoi levitä ensin rannikon metsiin, kun puuta piti saada laivojen valmistukseen. Kesäkelihakkuut laivanvarustusta varten, siitä se alkoi. Purjelaivoja on ollut olemassa  1800-luvun alussa ja paljon sitä aikeisemminkin.

    Jätkä

    Linkola kunnostautui aikoinaan hakkaamalla isoja rautanauloja naapurinsa maalla olevien järeiden mäntyjen tyviin, kun hän halusi estää niiden kaatamisen, ne kun olivat hänelle niin rakkaita.

    Toukotyöt ovat saaneet uuden merkityksen. Pitäisi oieasti nimetä erikseen: Toukontyöt! Vihreiden kannatuksen alasajo on alkanut, ei kannata olla huolissaan enää sen kasvamisesta.

    tamperelainen tamperelainen

    Voiko lahopun lisääminen olla riski metsien terveydelle?

    Kysyn siksi,että monissa viesteissä korostetaan,että ötököitä ja sieniä ei tiedetä/tunneta.Näyttää tuo lahopuuhypetys olevan pitkälti uskon asia.Esim metsien kasvuhistoria nonsaleerataan.Sieltä olisi saatavissa uskomuksia objektiivisempaa dataa

    Tuolla edellä esim nimimerkki Glan sekavassa kirjoituksessa lahopuuhun suhtauduttiin kuin uskontoon

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaarnakuoriainen lisääntyy vain elävän pystypuun tai vasta kaadetun puun kuoren alla. Lahopuu eli kuollut puu ei siis enää ole uhka tuoreen vaiheen jälkeen. Pikemminkin päin vastoin: monimuotoinen metsä on vastustuskykyisempi tauteja ja tuhoja vastaan. Tyvilaho ei pääsääntöisesti kykene valtaamaan luonnonmetsää. Lahopuuta ei tarvitse olla kaikilla kuvioilla tasaisesti. Sitä voidaan keskittää puuntuotannollisesti vähempiarvoisille kuvioille joilla se ei haittaa esim. koneiden liikkumista.

    mehtäukko

    Risuparta: ” ei kuollut puu ole kuollut, vaan elämän jatkumo…”

    Onhan se noinkin. Kun sinullakin on kaksi metriä multaa päällä ja toukat tekevät tehtäväänsä, elämän jatkumo on päällänsä.

    Mutta on helekatti vie niinkin, että minulla on ETUoikeus toukkaan ja ötökkään toimissani kyntää sarkani alusta loppuun. Sen estävät liiat toukat listin vaikka myrkyllä.

    Ja elämä jatkuu.Kasvavissa puissa…

Esillä 10 vastausta, 1,091 - 1,100 (kaikkiaan 4,127)