Vihreiden metsäpolitiikka

” Lahopuuta ei tarvitse olla kaikilla kuvioilla tasaisesti. Sitä voidaan keskittää puuntuotannollisesti vähempiarvoisille kuvioille joilla se ei haittaa esim. koneiden liikkumista.”

Insinöörijärki sanoo, että, jos lahopuista olisi jotain hyötyä, niin niitä pitäisi olla tasaisesti metsässä.  Voisitko Anneli perustella näkemyksesi.

AJ,ajattelin lähinnä sienitauteja.Voisiko olla myös,että jokin ötökkö runsastuessaan ja ravinnon puutteessa on uhka terveelle puustolle.Esim ampiaiset tänä kesänä.Luonnonilmiöt yllättää usein,se ei ole koneteniikka tai matematiikkaa.Tai se voi sitä ollakkin,mutta prosesseja ei tunneta ja siksi olisin vähän varovainen

Tamperelainen: ”Voiko lahopun lisääminen olla riski metsien terveydelle?”

Voi, ainakin talousmetsän näkökulmasta, jos lahopuuta lisätään hallitsemattomasti.

”Kysyn siksi,että monissa viesteissä korostetaan,että ötököitä ja sieniä ei tiedetä/tunneta.Näyttää tuo lahopuuhypetys olevan pitkälti uskon asia.Esim metsien kasvuhistoria nonsaleerataan.Sieltä olisi saatavissa uskomuksia objektiivisempaa dataa”

Puu kasvaa vaikka laboratoriossa, kunhan tietyt asiat ovat kunnossa. Tällainen puusto on kuitenkin herkkä stressitekijöille. Toisaalta puuston kasvun määrittely hyväksi on vaikea asia, kun ei ole vertailukohtaa. Jos vaikka 9 m3 keskikasvu vaikuttaa hyvältä, samalla kasvupaikalla maaperästä paremmin huolehdittuna kasvu voisi olla 10-11 m3 ja puusto pystyy vastustamaan tuholaisia paremmin kuin alhaisemman kasvun metsä.

Kun tiedetään, että eri eliöt vaativat eri lahoamisasteista puuta (tästähän luontainen kierto muodostuu) ja noita eliöitä metsissä on, miksi ne sinne olisi tulleet, jos niillä ei olisi merkitystä? Ja miten tuo kierto toimii, jos mo päättää ketjun katkaista?

”Tuolla edellä esim nimimerkki Glan sekavassa kirjoituksessa lahopuuhun suhtauduttiin kuin uskontoon”

Kun et pysty osoittamaan lahopuun merkityksettömyyttä, samalla tavalla uskonnollisia ollaan. Se kannattaa ottaa huomioon, kun mielipidettä muodostat.

Ylipäätään monet luonnon mekanismit ovat asioita, joita on vaikea numeroiksi muuttaa. Silti ne voivat olla olemassa ja kun luonto on ties kuinka pitkän tuotekehityksen aikana toimintajärjestelmänsä tiettyyn muotoon kehittänyt, sitä on ihmisen turha alkaa  oman käsityskyvyn rajallisuuden takia yksinkertaistaa. Tiedetäänhän esim. se, että juuristo elää yhteistyössä sienten kanssa ja eri sienillä on erilaisia ominaisuuksia. Sitä vain ei tiedetä, millä sienillä on mikäkin tehtävä, miten se riippuu olosuhteista ja mistä lajien vaihtelu johtuu. Siksi minun rooliksi jää turvata mahdollisuus monipuolisuuteen ja nopeaan ravinnekiertoon. Nimittää tuota sitten uskonnoksi tai luonnon kunnioitukseksi.

Tässä tietysti pitäisi pysyä jotenkin asiallisena, mutta jos avohakkuu rinnastetaan savanniin, silloin pitäisi tietysti myös hyväksyä kavio- ja sorkkaeläinlaidunnus savannin kaunista avointa maisemaa hoitavana tekijänä. Jos hirviä ei olisi tarpeeksi, metsänomistaja voitaisiin velvoittaa hankkimaan alueelleen esimerkiksi lehmiä, jotta savanni pysyy kauniin avoimena.