› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 112 113 114 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 6.8.2018, 20:06

    Tuli tuosta puunhalaajan kirjoituksesta aina kummastuttanut ”tieto” luontoväeltä. Kun metsä palaa sen alueelle tulee kilometrien päästä sen omaa lajistoa. Ne muka haistaa sen kymmeniä kilometrejä. Juu, ei tuossa mitään sinällään. Mutta miten ihmeessä se luontoviisas selittää missä ne silloin asustavat ja elävät kun missään ei pala? Kun ne ovat kuulemma niin ainutlaatuisia etteivät elä kuin paloalueilla. Ja suomessakin palaa suht harvaan ja joka kesä ei juuri lainkaan. Siksikö pitäisi metsää räjäytellä ja kulottaa pystyyn että nämä kulokoppiaiset pysyisivät hengissä. Kun tuntuvat hyvin virkkuja lentäjiä olevan ilman palojakin. Näissä piiperoitten ”totuuksissa” on kyllä niin paljon työvaraa ettei aivan luulisi täysjärkisten metsätalousinsinöörien joka kaahotukseen mukaan lähtevän.

    jees h-valta 6.8.2018, 20:14

    Tuli hilajn tv:stä juttu Japanin koralliviljelystä. Siellähän ihmisen kasvattamaan ja maalla tosi hyvän hintaiseen korallikasvustoon on ilmestynyt aivan erikoisia lajeja vesielikoita joita ei juurikaan muualla edes tavata. Vaikka ihminen käy sitä imuroimassa sieltä vähän väliä. Miten ihmeessä metsä eroaa vedenalaisen viljelyn perusteista? Mistä tiedämme kuinka erityyppistä lajisto olisikan jos todella tehostaisimme metsän viljelyn äärimmilleen. Esim. juuri nopeaksi jalosteuilla lajikkeilla. Kun tuntuu että olosuhteet tekevät aina omat ötökkänsä ja minulla on vankka usko että alkueläin muuttuu hyvinkin nopeasti aina kulloisenkin ympäristönsä sopeutujalajiksi. Kun mitään varastoa muunkaan moista ei näille elikoille ole tiettävästi löytynyt josta niitä sitten jaeltaisiin aina olosuhteiden mukaisina kohteisiinsa.

    puunhalaaja 6.8.2018, 20:17

    Onneksesi totesit ,että pohdintasi ei täytä tieteellisen dokumentin vaateita.

    No ei totisesti. Huomiosi A.E Järvisestä on ihan oikea. Tässä vanhojen kirjojen ystäville kullanarvoinen linkki: https://www.doria.fi/handle/10024/59674 Kaikki Samuli Paulaharjun kirjat digitoituna ja vapaasti luettavissa, löytyy tarinaa muualtakin kuin Lapista. Suomenselän vieriltä kirjaa olen itse lueskellut pariinkin kertaan, löytyy mielenkiintoisia kuvauksia mm. tervanpoltosta.

     

    Jätkä 6.8.2018, 20:20

    jeessi:”-Luontohan uudistaa joten pöljyys aivan käsittämätöntä. Siksi en ymmärrä myöskään kansallispuistoja joita voi hyvällä syyllä pitää luontomuseoinnin pahimpana viritelmänä. Aikaa myöten palaamme vielä piirun taaksepäin ja järki otetaan kauniiseen käteen ja näiden museoiden siivous alkaa. Pölyt pyyhitään raskaammalla kalustolla ja maata myöten.”

    Nytpä löytyi ilmeisesti se ”Aapelin Oikein viisas mies”.  Pannaanpa kaikki museot ja vanhat rakennukset sileäksi, Vanhat Letukat prässiin ja rintamamiestalot Pillarilla murskaksi. Kaikki yli nelikymppiset puustot MG:n pohjattomaan tuuttiin – ja halvalla.

    Kyllä se loistaa kommentista, että Harjavallassa on EDIT, josta aina joskus EDIT EDIT normaalien ihmisten joukkoon.

    hemputtaja 6.8.2018, 20:30

    Tuolla edellä taitettiin vesuria Linkolasta. Omistan Esko Pakkasen ja Matti Leikolan kolmiosaisen teoksen Suomen metsähistoriasta. Sen eka osa on Metsää, puuta ja kovaa työtä. Sen nimiöaukeamalla on aloitukseksi kopio vanhasta vanhasta kauppaan liittyvästä metsäarviosta. Se on tehty 1890 luvulla Linkolan talosta Sulkavalla. Olen huvikseni mietiskellyt, että ovatko laittaneet sen näkyviin piruuksissaan.

    Ovat muuten erittäin hyviä teoksia. Pelkästään kuvien katselussa kuluu aika mukavasti. En tiedä toista historiateosta, jossa tavallisten suomalaisten elämä olisi tullut esiin yhtä hyvin. Antaa myös mahtavan kulman meidän muuhunkin historiaan ja siitä kuinka perusteellisesti se nojaa metsään.

    Gla Gla 6.8.2018, 20:35

    Jätkän kommenttia en ymmärtänyt, mutta jessen kanssa olen eri mieltä. Ei kansallispuistot ole museoita. Niissä sukkessio etenee luonnon tahdissa. Joku Punkaharju tai Ruissalo halutaan museoida, kun on kasvamassa umpeen ja pitää raivata, mutta ne ei ole kansallispuistoja. Lahopuun tuottaminen ei liity millään tavalla museointiin. Se on osa normaalia ravinteiden kiertoa ja siten hämmästyttää aiheeseen liittyvä vastustus. Hallitusta lahopuun tuottamisesta ei ole mitään haittaa talousmetsissä, kunhan mitään tuulenkaatoryteikköä ei sinne jätetä tai tehdä ensiharvennusta maahankaatona.

    puunhalaaja 6.8.2018, 20:39

     Mutta miten ihmeessä se luontoviisas selittää missä ne silloin asustavat ja elävät kun missään ei pala?

    Huonosti ne asuukin kun ei pala, tämän vuoksihan on oltu huolissaan kulotuksen vähenemisestä. Yksi hyvä esimerkki vaateliaasta lajista on harjusinisiipi: http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Hameeseen_siirretyt_harjusinisiivet_selv(43660) Tämä on selvinnyt hyvin vain Säkylässä, missä armeijan toiminta pitää harjut avoimena. Pommit paukkuu ja perhoset lentää onnessaan, miten somaa!

    Vanhojen luontokirjojen ystäville vielä yksi tärppi: http://www.doria.fi/handle/10024/43338 I.K Inhan Suomi kuvissa vuodelta 1896, jonkinverran myös kuvia metsämaisemista.

    Gla Gla 6.8.2018, 20:42

    Metsäpaloötököistä ja niiden ilmaantumisesta. Kun et jees tiedä, miksi kyseenalaistat ilmiötä? Eikö sinun pitäisi huolestua tuollaisen logiikan sisältymisestä ajattelutapaasi?

    Metsissä voi tuottaa puuta tehokkaasti ja samalla huolehtia luontoarvoista. Vai estääkö muutama kuutio eri lahoamisasteella olevaa puuta jollain tavalla tehokasta metsätaloutta? Miten tuo haitta ilmenee?

    Jätkä 6.8.2018, 21:06

    Kyllä ötökät, jotka tarvitsevat hiiltynyttä puuta, haistavat metsäpalon kymmenien kilometrien – jopa satojen kilometrien päässä.

    Se, että täällä EDIT lahoavien hakkuutähteiden valtavaan lannoittavaan tehoon, on melkolailla EDIT tietoa. Lehdet, neukaset ja kuori vaikuttavat, mutta lahoava runkopuu lähinnä kulkeutuu muualle, koska hajoaminen on niin EDIT.

     

    hemputtaja 6.8.2018, 21:16

    Gla: ”Joku Punkaharju tai Ruissalo halutaan museoida, kun on kasvamassa umpeen ja pitää raivata, mutta ne ei ole kansallispuistoja.”

    Kylläpä taitaa ainakin Punkaharju olla virallisesti kansallispuisto. Sitä se ei tainnut olla n. 150 vuoteen. Oli vain vanha määräys, että sitä hoidetaan Aleksanteri ekan muistoksi ja toivomuksesta.

    Se taisi muuttua kansallispuistoksi kun ympäristöministeriö huomasi, että sillä ei ollut siellä sananvaltaa. Homma hoiteli Metsäntutkimuslaitos ja tempulla harju siirtyi ympäristöministeriölle, jota Metsähallitus sitten siellä edustaa. Yksinkertaista ja luonnonsuojelullista – eiköstä.

    Lahopuita, pökkelöitä ymv. siellä ei ollut kun viimeksi kävin eikä sitä ennenkään. Miten lie sitten säilynyt? Hakkuita ja muuta hoitoa siellä luultavasti tehdään nykyäänkin. Puuston pitää hiljakseen uudistua. Eräänlaista jatkuvaa kasvatusta luulen.

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 112 113 114 … 411 412 413