Vihreiden metsäpolitiikka

Jees: ”Toki niitä Glan ideologian mukaan pitäisi jättää vaikka niistä mitään hyötyä olisikaan. Luonto kiittää pöljää kait sitten hänen mielestään.”

Kuka se kiitoksia saava pöljä on?

”Enpä kuitenkaan aio noudattaa hänen varovaisuusperiaatettaan että mitä ei tiedä pitää kuitenkin tehdä luonnon hyväksi. Vaikka siitä ei luontokaan hyötyisi. Pöljäilyä luonnollisesti, sanoisin.”

Ai nyt nimeät toimintasi pöljäilyksi? Takinkäännön ennätys, mutta en ole pahoillani, jokaisella on oikeus muuttaa mielipidettään.

Oletko ottanut huomioon, että kyse voi pöljyyden sijasta olla sinun tietämättömyydestä? Kun luonnossa on lukematon määrä erilaisia asioita kaipaavia eliöitä ja niistä muodostuu tasapainoinen kokonaisuus, miksi tämä tasapainon ylläpidon edistäminen olisi pöljyyttä? Ne kustannuksetkin, joita on kauhisteltu, on vielä minulle arvoitus. Ei ole maksanut yhtään minun lahopuut, miksi ne teillä maksaa eli onko toimintatavoissanne jotain pahemman laatuista ongelmaa, jonka syyn ulkoistatte muille?

”Puustahan lähtee kaarna tai tuohi kun se kuivuu ja jäljelle jää kova puu. Mikä sitten tekisi tikasta niin hullun että se kovaa puuta ilman elämää lähtisi hakkaamaan. Se elämähän on siinä kuoren alla.”

Kyllä minulla on ainakin juustoksi hakattuja koivuja, osa jo kaatuneena, osa edelleen pystyssä. Maahan kaatuneet rungot taas tarjoavat elinympäristön lukemattomille muille eliöille, ei ravintoketjun ylempään puoliskoon kuuluva tikka harvalukuisena otuksena ole ainoa kiinnostava asia.

”Juuri illan lenkillä todistin tätä samaa maahan kaatuneissa kuusen keloissa. Elämää ei näy eikä tule koska puu oli kovaa kuin vain kuiva puu voi olla.”

Odota muutama vuosi. Arvaatko mitä puulle tapahtuu? Ihan samaa kuin autoni korille eli alkaa pehmetä. Tiedätkö, mistä tuo johtuu ja mitä sen jälkeen tapahtuu? Ellet tiedä, miksi hyökkäät täällä asiaa vastaan?

Raivauskeskustelussa puolustat alikasvoksen säästämistä monimuotoisuuteen vedoten. Miksi se on tärkeää, mutta lahopuu ei?

Miten Gla selität Punkaharjun ja Pyynikin metsien selviytymisen ilman lahopuuta.Ainakin Pyynikillä myös luontainen uudistaminen toimii ?

Ei metsä ilman lahopuuta kuole. Metsän monimuotoisuus ja hyvinvointi vaan on parempaa, kun lahopuutakin löytyy.

Kyllähän Tshernobylin kaupunkikin metsittyy, vaikka siellä on lähinnä asfalttia ja betonia. Onko se sitten osoitus lahopuun tarpeettomuudesta luonnon kiertokulussa? Ei ole.

Oletko muuten ihan varma, ettei Pyynikillä ja Punkaharjulla ole lahopuuta vai loitko tällaisen mielikuvitusmaailman iham omassa päässäsi? Jos loit, miksi?

Kaupunkipuistot ei monimuotoisuudellaan päätä huimaa. Cityvihreän niissä on tietysti mukava liikkua ja nauttia ns. luonnosta. Ja vaikka rakentamisen yhteydessä istutettaville puille kaivetaan kuution kuoppa, joka täytetään kuutiolla tuotteistettua multaa, sekään ei hyvää vointia takaa. Eli 9:31 vastaukseni on edelleen voimassa.

Viikonloppuna oli täällä etelän mustikkametsässä hirvikärpäsiä eli tulossa ovat muuallekin. Hyttyset alkaa olla vähissä.

Lahopuukeskustelu on saanut täällä Suomessa aivan käsittämättömät mittasuhteet. Ymmärtäisi paremmin, jos lahopuun määrä metsissämme oli pienentynyt, mutta kun on käynyt juuri päinvastoin. Eihän metsistä enää haeta pois yksittäisiä tuulenkaatoja tai pystyynkuivaneita puita. Hakkuissa jää paljon lumppeja, eikä kantojakaan enää kerätä. Osa jättö- ja siemenpuista kaatuu tuulessa jääden maahan lahoamaan. Lahopuuta on metsissämme enemmän kuin koskaan puun teollisen hyödyntämisen historiassa. On hyvin piristävää olla välillä Virossa. Siellä kun hoidetaan vain todellisia ongelmia, eikä keksittyjä kuten meillä.