Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,181 - 1,190 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Visakallo Visakallo

    Tästä voi taas leimakirves kopsahtaa otsaan, mutta tunnen aivan sydämestäni, että vihreää viittaa kantavat ympäristöaktivistit ovat nykyajan taistolaisia, eli omaa pesää paskaavia vieraiden valtojen kätyreitä, joita sitten hyödylliset idiootit monin eri tavoin myötäilevät.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Nuo Timpan mainitsemat rajat kun pitää mielessä niin luulen että riski kuitenkin aika pieni. Noissa määrissä se kiinnostus poiskorjaamiseen on jo luonnollisestikin kasvanut, jos raha sattuu yhtään kiinnostamaan. Itselläni naapuri hoitaa aika pitkälle valvonnan, korjaa poiskin suuremmat määrät, sahaa lankuikis ja tilitää rahat.

    Omaa kokemusta. Huomasin aivan liian myöhään järjettömän suuren kuusen kuoleman. Oli vielä aivan tien vieressä, helppo korjata. Kun sitten vihdoin sain aikaiseksi, oli koko runko täynnä parisenttistä valkeaa toukkaa. Homma vielä viivästyi kaadon jälkeen ja toukatkin ehtivät kehittyä ja hävitä. No, ei tuolla kertaa ainakaan levinnyt viereisiin. Ymmärrän kyllä puuntuottajan huolen esim. kirjanpainajan suhteen mutta en ymmärrä jos niiden takia hysteerisiksi muututaan. Tuurilla ne laivatkin seilaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yksittäisen vuoden tuulenkaadot, jotka jäävät määrältään alle lakimääräisen korjuuvelvollisuusrajan, eivät yleensä ole riski terveelle metsälle. Sen sijaan jos kuolevaa puuta tai puutavaraa varastoidaan monena vuonna peräkkäin suuria määriä samassa paikassa, alkaa kaarnakuoriaisten runsastuminen. Tämä ilmiö voidaan nähdä puutavaran varastointipaikkojen (esim. sahat) lähistön mäntyjen latvoissa joita ytimennävertäjät harsuunnuttavat, toisinaan myös suojelualueiden lähimetsissä.

    Latvusten ja oksien eli hakkuutähteiden korjuun vaikutuksia kasvuun on tutkittu ja todettu, että saadaan kasvutappioita. Jos kivennäismaan metsää hoidetaan niin intensiivisesti, että maaperän orgaanisen aineen (karikkeen ja humuksen) määrä alenee, samalla alenee myös ravinteiden pidätyskyky ja voidaan olettaa kasvutappioita tulevan. Tuleehan normaalista taloumetsästäkin joka vuosi havu-, lehti ja oksakariketta sekä juurikariketta jotka hajoavat, joten ei pitkään näkyvä järeä lahopuu ole suinkaan ainut mitä tarvitaan, mutta sitäkin tarvitaan.

    Metsäinventointien mukaan eteläisessä Suomessa lahopuun määrä onkin viime vuosina kasvanut, mutta pohjoisessa samaan aikaan alentunut.

    Opiskele tamperelainen metsämaatiedettä; en nyt jaksa enempää opettaa.

    harrastelija harrastelija

    Hyvä Anneli! ” Opiskele tamperelainen metsämaatiedettä; en nyt jaksa enempää opettaa.”

    Jos kaikki ne asiat, mitä Anneli Jalkanen on omalla nimellään tällä foorumilla esittänyt – ja myös oppinut, niin voisi aivan perustellusti hakea  Helsingin Yliopistolta ” kolmen ämmän ” paperit 🙂

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä näin, mutta vielä pitäisi ahertaa noin yhden väitöskirjan verran tutkimusta ennen eläkkeelle jääntiä. Jonkinlaisen tiedonjulkistamispalkinnon jo 10 vuoden palstaurasta kyllä varmaan jo ansaitsisin. 🙂

    jees h-valta

    Kuljin tänään kaikki uuden metsätilani lahopökkelöt lävitse ja vain yhdestä löytyy edes tikankoloja. Kyllä pehmeääkin pökkelöä löytyi, mutta ei tinttiparatkaan valmiiksi huojuvaan torppaan himoa. Se kun oli myös maanrajasta jo niin laho että pystyssä pysytään seuraavaan rivakampaan tuuleen asti. Pyysin merkkausnauhaakin aamusella mutta katsotaan nyt saanko yhtään kokopuuta merkata. Palstalla ei ole käyty metsätöissä ainakaan puoleen vuosisataan. Silti kaikki kelottuneet olivat joko matkalla maastoon lahoamaan tahi jo maassa lahoamassa. Niissäkään ei tarkemminkaan katsellen minkään valtakunnan itikkaelämää. Muurahaiset viieltti yhtä myöten kun reitillä sattui olemaan ja pesä lähellä. Siinäkin aika kummaa rapinaa luontoväeltä kun väittävät muurahaispesien tuhoutuvan aukon myötä. Minulla ainakin pari vuotta sitten tehdyllä aukolla pesä alkoi suorastaan kuhista sen hakkuun jälkeisenä kesänä. Sekin oli ajouralla jäänyt koneen littanaksi ajamaksi. Nyt siinä on komea keko ja ajouraa myöten viilettää populaa mieletön määrä.

    Jätkä

    Kun yhden kengänpohjan kokoisella alueella asuu ja työskentelee 40 000 elävää elämää, niin ei pidä luulla, että maassa pötköttävässä lahopuussa, joka vielä eilen oli EDIT EDIT mielestäkuivaa ja todella kovaa – elotonta puuta, ei olisi vastaavassa suhteessa elämää.

    Vaan sehän ei sovi EDIT ajatusmaailmaan, sinne sopii vain yksi ja ainoa asia ja se on EDIT itse.

    minun mielestäni EDIT isä olisi tehnyt palveluksen koko EDIT, jos olisi malttanut sijoittaa ohutkumituotteisiin muutaman marka silloin, kun EDIT oli vielä itämiskykyistä.

    Rane2

    Annelin kymmenen vuotta keskustelupalstalla oikeuttaisi oikeastaan urhoollisuusmitaliin.Koko ajan asialinjalla ja pää kylmänä on kunnioitettava saavutus ja vielä omalla nimellä.

    jees h-valta

    Tuosta EDIT:in perään huutavasta ei saa taas mitään tolkkua mutta toistan ettei tuo pölkkyjen teko toimi ainakaan luontaisiin vastaaviin vertaillessani. Pitäisi samalla kannonkäsittelyliuoksen tilalle motoon laittaa hyvää kyllästysainetta ja sumuttaa sillä jättöpökkeöiden alaosat. Tiedä sitten kuinka luontaista mutta havaintoni pitäisi olla luontaista jopa luonnosta vieraantuneelle luontouskontokunnan väelle.

    Gla Gla

    Visakallo: ”Lahopuukeskustelu on saanut täällä Suomessa aivan käsittämättömät mittasuhteet. Ymmärtäisi paremmin, jos lahopuun määrä metsissämme oli pienentynyt, mutta kun on käynyt juuri päinvastoin.”

    Mitä haittaa keskustelusta on? Jos sinulla on tuulenkaatoja useampi m3/ha, silloinhan sinulla on asiat tältä osin hyvin, eikä mikään tai kukaan sinua millään tavalla uhkaa.

    Timppa: ”Sekin on kummallista, että taas suuri lahopuumäärä on pahasta.  Yli 10 m3 kuusta ja 20 m3 mäntyä/ha on haettava metsästä pois lahoamasta, jotta ne eivät levittäisi tuholaisia.”

    Vain, jos tuollainen määrä puuta kuolee kerralla. Vuosien mittaan kertynyt lahopuumäärä ei ole minkäänlainen uhka, päinvastoin. Siksi pieni suunnitelmallisuus ei tässäkään asiassa ole haitaksi.

     

     

Esillä 10 vastausta, 1,181 - 1,190 (kaikkiaan 4,127)