Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jeesi on varmaan oikeilla jäljillä havainnoissaan: pieniläpimittainen lehtipuu hajoaa nopeasti. Myös järeää lahopuuta tarvitaan!

    Puuki

    Varsinkin koivulaho pysyy pystyssä yllättävän  hyvin kun ympärillä kasvaa tuulensuojapuita. Eurokantojen ympärille ehtii hyvin kasvaa taimikosta metsä ennen kuin ne pehmiää liiaksi.

    Olisikohan Harjavallassa ympäristömyrkyt saastuttaneet niin että puut lahoaa ennen aikojaan tyvestä ? Paljon mahdollista.

    jees h-valta

    Saattaa ympäristömme Harjavallassa olla ongelma mutta ajatelkaa nyt. Kun puu kuivuu yläpäästään auringon ja tuulen vaikutuksesta mutta alhaalta se on heinän ja alikasvillisuuden hauteessa. Ja tietenkin kosteus maanrajassa on myös isompi. Koivuhan on ainakin juuri tällainen nopeasti pehmenevä jos se pysyy aina kosteana. Eli pökkelö kaatuu ennen aikojaan ja sen hyöty on vain maaeliöstön hyötyä. Koitan hakea sen yhden vielä esiin joka oli aika järeä koivu ja lahonnut ojan teon yhteydessä aikanaan kolhittuna. Siinä oli koloja ja elämää kun keväällä liipasin siitä ohi. Nyt vain en ollenkan muista missä kohtia se oli mutta kuljen nyt tien tekoa seuraamassa aika ahkeraan että kyllä se jossain kohtaa taas vastaan tulee. Suojele ja säästä-nauhaa kulkee taskussa mukana.

    MaalaisSeppo

    Umpimetsässä laho oksaton koivu pysyy pitkään pystyssä, kun ei siihen tuuli tartu. Aukolla kaatuu pian.

    Puuki

    Minulla on vaikka kuinka monta lahokoivua pystyssä. Osa semmoisia joista tippunut jo latva pois vain tyviosa enää pystyssä.  Tuo kasvavan koivun tyven vioittuminen tietysti lahottaa puun ensin tyvestä.

    Jovain Jovain

    Tilastojenkin mukaan lahopuuta jää metsiin enemmän mitä oli tarkoitettu. Tämäkin pitäisi ottaa huomioon. Lahopuuta metsiin lisätään kaiken aikaa eri tavoin. Näin tehdään samaan aikaan, kun energiapuun kaupallinen toiminta, eli energiapuun tuottaminen tuppaa olemaan kannattamatonta. Vielä muutamia vuosia sitten Kemera huomioi hinnoittelun paremmin.

    Takavuosikymmeninä energiapuu kerättiin hyvinkin tarkkaan talteen. Niiden käyttö oli hajautettua ja tuohon aikaan keskitetysti käytettiin fossiilisia polttoaineita.  Tällä hetkelläkin käyttö on edelleen keskitettyä ja käytetään yhä enemmän biopolttoaineita. Näin myös metsäpään käytön osalta. Nyt mennään teollisuuden monopoleissa ja jakeissa.

    Näinhän sen kuuluu ollakin, toimiva logistiikka on olemassa, mutta hintalappu on korkea ja hinta energiapuun tuottajalle on olematon. Tuottamatonta energiapuuta jää paljon metsiin.

     

     

    hemputtaja

    Tämä lahopäinen vänkäys tarpeettoman lahon tarpeellisuudesta jatkuu. On siinä järkeäkin. Päätösten ja toimien syntyminen perusteettomien mielipiteiden on vaarallista eikä pelkästään metsätaloudessa.

    Kerroin jo, että – ihme kyllä – mm. Punkaharjun ja Pyynikin metsät voivat hyvin vaikka lahopuuta ei ole ja hakkuutähteetkin on kerätty pois vuosikymmenien ajan.

    Lisäänpä vielä ihmeellisesti säilynyttä metsäalaa.

    Pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön metsät ovat myös säilyneet. Silti niistä on suurilta aloilta kerätty kaikki hakkuutähde polttopuuksi. Eräskin tuttu kertoi, että hallinnoimansa metsän hakkuujätteet piti palstoittaa kerääjille koska tuppasi tulla tappeluita. Otti jopa pientä maksua niistä. Espoossa tuttu  omakotilainen oli sopinut kaupungin kanssa, että saa kerätä hakkuutähteet polttopuukseen ja keräsikin kasalle tien varteen. Hyvin onnistui homma, ei tarvinnut edes kuljettaa varastoon kun joku oli yöllä kasat varastanut.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Punkaharjun, Pyynikin ja Espoon muutamien hehtaarien yksittäisten puistojen perusteella ei mielestäni voi tehdä esim. koko Suomen metsiä koskevaa yleistystä.

    Vaikuttaa siltä että asiaa on tutkittu ihan oikeastikin. Tutkimusten lähtökohta lienee kuitenkin, että häviävän pienet arkihavainnot eivät saa hetkauttaa asetelmaa suuntaan jos toiseenkaan.

    Voisit Hemputtaja aluksi lähteä kävelemään vaikkapa Hangosta Petsamoon ja otat kilsan välein kolmen aarin koealan. Saataisiin vähän tarpeellista mittakaavaa noihin havaintoihisi. Ja sitten vertaat lahopuumääriä aikaisempaan dataan jne.

    Jätkä

    Pikkulinnut eivät kummoista pökkelöpuuta tarvitse, usein on jopa vain kymmensenttinen koivu kuoleentunut ja menettänyt latvansa, siihen on pikkulintu kaivertanut pesänsä, vaikka pökkelö on niin laho, että sekatkeaa ja kaatuu, kun sormella tökkää. Pesinnän jälkeen voi puu kellahtaa ja jatkaa maassa eämän edistämistä.

    EDIT kulkee koputtelemassa pystukeloja, eikä löydä sieltä kolistakaan perheidylliä. Eipä tietenkään, koska pesä on jo tyhjä ja poikaset harjoittelevat elämän ja kuoleman taitoja maassa tai jo siipiensä varassa.

    EDIT ei tajua sitäkään, että esim metson poikaset eivät käytä syntymäpesäänsä minkäänlaisena tukikohtanaan sen jälkeen kun ovat päässeet munista irti.

    Monin paikoin on virkistysalueiksi mielletyt metsät hoidettu niin, että kun niistä poistetaan aluskasvillisuutta taikka harvennushakkuulla otetaan jopa tukkia, kulkee siellä traktori, jossa on hakkuri, joka silppuaa kaiken irtotavaran ja puhaltaa sen metsän kenttäkerrokseen. Eli se palautuu lisäämään humusta ja antaa evästä lahottajille.

    tamperelainen tamperelainen

    Reservuaari,mikä se vertailudata on edeltäviltä ajoilta,johon nykyistä lahopuumäärää verrataa?

    Muistan kun 50 – 60 luvulla kaikki myrskytuhoalueet huutokaupattiin puuntarvitsijoille,köyhät sai ilmaiseksi sosiaaliapuna kunnan metsästä.Myös oksia kerättiin

    Lahointoilijoille ei mikään esimerkki riitä.Vedotaan tutkimuksiin.Monet tutkijat /tutkimukset ovat olleet väärässä.Metsalalle ei parhaat ylioppilaat hakeudu.Huomasin esim kun aikoinaan soittelin Metlaan maannousemasienestä.Ei oota tuli vastaukseksi ja vedottiin määrärahojen puutteeseen.Soittajanakin nolostuin

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 4,127)