Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,201 - 1,210 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Gla Gla

    Hömötiaiselle pesäpaikkoja tosiaan olen tehnyt lyhyistä kuitupuun kokoisista 1-1,5 m koivupökkelöistä, jotka olen sitonut toiseen puuhun kiinni. Hyvin on kelvannut, joskus on pitänyt odottaa muutama vuosi pehmenemistä. Kun puukon terä puuhun helposti uppoaa, on linnun hyvä kolonsa siihen kaivertaa.

    Ja tosiaan kuten jo jossain edellä taisin sanoa, linnut ovat vain helposti näkyvä, mutta pieni osa noita hyödyntävistä eliöistä. Me kaikki elämme itiöiden, mikrobien yms. varassa. Yhden teorian mukaan allergiat yms. ovat yleistyneet tämän populaation yksipuolistumisen takia. Pidän sitä todennäköisempänä kuin liiallista hygieniaa. Toki antibiooteilla yms. asioilla on oma vaikutuksensa, mutta tärkeintä on olla väheksymättä silmillä näkymättömiä asioita.

     

    hemputtaja

    Ehdotus/ reservuaari-indeksi: ”Voisit Hemputtaja aluksi lähteä kävelemään vaikkapa Hangosta Petsamoon ja otat kilsan välein kolmen aarin koealan. Saataisiin vähän tarpeellista mittakaavaa noihin havaintoihisi. Ja sitten vertaat lahopuumääriä aikaisempaan dataan jne.”

    Mielenkiintoinen ehdotus vailla tarkoitusta. Miksi hemmetissä kävelisin koealoja tekemässä läpi Suomen ja vielä Venäjällekin.

    Onhan noita lahomääriä jo selvitelty. Se on selvittämättä, että mitä helkutin hyötyä on lahon lisäämisestä.

    Ja kyse ei ole pienistä lahottomista alueista. Perinteisesti hakkuujätteitä ja kuivaa maa- pystypuuta on kerätty polttopuuksi. Pääkaupunkiseudun virkistysmetsät, muut metsät ja pääkaupunkiseudun lähimetsät olisivat puutonta aroa, jos lahomeuhkaajien puheet olisivat totta. Sama pätee monen muunkin kaupungin lähimetsiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei täällä kukaan liene väittänyt, että puusto kokonaan häviäisi lahopuun puutteen vuoksi.

    Jovain Jovain

    Onhan sillä eronsa puisto ja talousmetsän hoidolla. Puistossa lahoa ei sallita ja talousmetsässä sitä sallitaan senkin edestä.

    Aivan hyvin talousmetsän hoidossa voitaisiin ja voisi olla syytäkin pyrkiä enemmän puistomaisiin hoitotapoihin. Näinhän toimitaankin ja sillä voisi olla kokonaisedun ja metsien käytön kannalta etujakin.

    Eu usko, että olisi alentavia vaikutuksia. Päinvastoin, jos päästäisiin samaan vähän kevyemmillä ja siistimmillä hoitotavoilla. Saataisiin metsässä liikkuminen ja siellä viihtyminen miellyttävämmäksi ihmisille.

    Gla Gla

    ”Pääkaupunkiseudun virkistysmetsät, muut metsät ja pääkaupunkiseudun lähimetsät olisivat puutonta aroa, jos lahomeuhkaajien puheet olisivat totta.”

    Voitteko lahopuumeuhkaajista meuhkaajat näyttää minulle yksikin väite, jonka mukaan nuo pitäisi olla puutonta aroa?

    Ellette pysty, esitän toisen kysymyksen: Miksi luotte ikiomassa päässänne kuvitelmia, jotka julistatte järjettömiksi ja sitten syytätte muita näistä ikiomista kuvitelmistanne?

    Ymmärrän kyllä, ellette halua vastata kumpaankaan. Sen voitte kuitata hiljaisuudella.

     

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Hemputtaja:”Se on selvittämättä, että mitä helkutin hyötyä on lahon lisäämisestä.”

    Noh, yritetään vielä. Lukuisten tutkimusten mukaan muutama tuhat eliölajia on sukupuuton partaalla Suomessa. Ei sen enempää. Yksi akuuteimmista syistä on lahopuun määrän vähäisyys metsissä.

    Tuosta voi aloittaa, myös Tampereella.

    https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/lahopuuhanke.pdf

    Timppa Timppa

    ”Noh, yritetään vielä. Lukuisten tutkimusten mukaan muutama tuhat eliölajia on sukupuuton partaalla Suomessa. Ei sen enempää. Yksi akuuteimmista syistä on lahopuun määrän vähäisyys metsissä.”

    Siis lahopuun määrän lisääntyessä, kuten tiedetään, lahopuusta riippuvaiset lajit ovat sukupuuton partaalla.  Mihin muuhun johtopäätökseen voi tulla?

    Tulee mieleen Göbbels ja Trump vaihtoehtoisine tottuksineen.

    Kukaan ei varmasti voi sanoa mitään yhdestäkään noista lajeista, koska Suomen metsiä ei kukaan pysty niin tarkkaan tutkimaan.

    Tolopainen Tolopainen

    Tänä kesänä metsät pelasti myöhäinen kevät lunta oli paksusti vielä huhtikuun lopussa ja viime kesä ennätyssateinen. Mikäpä on tilanne jos ensi vuonna lumet sulaa jo maaliskuun alusta ja helteet alkavat maaliskuun loppupuolella.  Metsät alkavat kuivua  etelä-Suomen kankailta. Lahopuuta saattaa tulla aika nopeasti lisää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä että perustin tämän ketjun, koska tämän avulla selvisi että suuri osa metsänomistajista ei vieläkään pidä monimuotoisuutta tärkeänä. Päättelisin tästä (1) että vihreää puoluetta edelleen tarvitaan, vaikka heidän vaatimuksensa ovatkin välillä kohtuuttomat. Edelleen päättelen että (2) metsä- ja luonnonsuojelulakeihin tulleet vaatimukset tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisestä olivat tarpeellisia. Lisäksi, että (3) talousmetsien laatu ei tule kohenemaan tarpeeksi nopeasti, eli tarvitaan Etelä-Suomeen lisää suojelualueita.

    Puutarhapuolellakin ollaan enenevästi kiinnittämässä huomiota monimuotoisuuteen, muun muassa kaupunkiluonnon terveellisyyden ja elinvoimaisuuden edistämiseksi. Esimerkkinä vaikkapa pölyttäjähyönteisille perustettavat hyönteishotellit ja lahopuukasat!

    Gla Gla

    Timppa, jos oikeasti olet eri mieltä tutkimuksen kanssa, yritä edes perustella väitteesi. Ellet pysty, ole hiljaa, äläkä nolaa itseäsi enempää.

    AJ:n päättelyt loogisia.

Esillä 10 vastausta, 1,201 - 1,210 (kaikkiaan 4,127)