Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,211 - 1,220 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Tolopainen Tolopainen

    Luonto ei ole kovin monimuotoista enää pelloillakaan. Siksi esim. kottaraiset ovat hävinneet kun vanha maaseutu on kadonnut eikä ladunmaita enää juuri ole. Mitään hölmöä ei kuitenkaan olla kottaraisten takia tekemässä peltopuolella. Metsässä voidaan jättää muutama pökkelö jos maailma pelastuu. Lahopuuta metsissä on kuitenkin  ainakin 100 kertaa enemmän kuin tutkijat Helsingissä luulee. Maailmassa on menossa kuudes sukupuuttoaalto eikä sille ihmiset voi mitään. Kuten ei voi tuolle ilmastollekaan. Parempi ottaa Koskenkorvaa eikä murehtia liian isoja asioita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onhan maatalouspuolellakin omat ympäristötukisäädökset, joiden perusteella edistetään monimuotoisuustoimia kuten perinneympäristöjen ja suojakaistojen hoitoa. Saatat Tolopainen olla kyllä oikeassa, kun tuomionpäivän pasuunaa töräyttelet.

    hemputtaja

    Gla: ”Ellette pysty, esitän toisen kysymyksen: Miksi luotte ikiomassa päässänne kuvitelmia, jotka julistatte järjettömiksi ja sitten syytätte muita näistä ikiomista kuvitelmistanne?”

    Mitäspäs tuohon sanoisi. Kuka kuvittelee ja mitä?

    Gla: ”Lahopuusta riippuvaiset eliöt ovat sukupuuton partaalla.

    Tyypillistä lahosektion jargonia. Eivätpä ole tähän mennessä hävinneet. Jos loppuvat haetaan Siperiasta lisää ja tulee niitä tuosta suunnasta hakemattakin.

    A.Jalkanen: ”suuri osa metsänomistajista ei vieläkään pidä monimuotoisuutta tärkeänä”.

    Kyllä pitää. Vihreiden propaganda-monimuotoisuus on täysin eri asia kuin todellinen monimuotoisuus. Hommaa toukitaan koko ajan asian vierestä. Toistaiseksi metsätalous on lisännyt monimuotoisuutta ja maatalous vähentänyt. Mm. salaojituksen mukana vähenivät luhrikat ja ahomansikka melkoisesti. Maaseudun autioituminen on hiukan tilannetta korjaamassa kun vain muistaa olla tippumatta aution pihan vanhaan kaivoon.

    puunhalaaja

    Esimerkkinä vaikkapa pölyttäjähyönteisille perustettavat hyönteishotellit ja lahopuukasat!

    Löytyy kummatkin. Lisäksi on niittyä, nokkospöheikköä, kuusitiheikköjä, lepakonpönttöjä, perhosbaareja. Kovin on mukavaa käyskennellä tuopin kanssa tanhuvilla kun suruvaipat, amiraalit ja ritaripehoset lepattavat ympärillä, saa hyviä fotoja faceen hyvesignalointia varten.

    Luonto ei ole kovin monimuotoista enää pelloillakaan. Siksi esim. kottaraiset ovat hävinneet kun vanha maaseutu on kadonnut eikä ladunmaita enää juuri ole.

    Näinpä :-/ mulla on kolme (vai neljä?) kottaraisenpönttöä pellonreunuspuissa. Ei ole kottaraisia näkynyt, syy mitä ilmeisimmin se, että etäisyys karjatiloille on liian suuri.

    Timppa Timppa

     Ei ole kottaraisia näkynyt, syy mitä ilmeisimmin se, että etäisyys karjatiloille on liian suuri.

    Saatytaa myös muuten olla osuutensa keskieurooppalaisillakin.  Kottaraiset ovat esim kirsikkaviljelyksille valtava riesa.  Muuttavien kottaraisparvien yöpymispuita räjäytetään.

    Viimeiset kottaraiset olen nähnyt Etelä-Espoossa.  Sieltä on aikamoinen matka lähimmälle karjatilalle.

     

    jees h-valta

    Mikään ei luonnossa toimi noin kun piiperot yrittää vääntää. Kun olosuhteet on suotuisat sieltä löytyy juuri niiden olosuhteiden tyypillinen lajikirjo. Mitään ei tarvitse suojella eikä säkissä paikalle kantaa. Kaiken a ja o on olosuhde. Kaikki muu tuleekin kuin manulle illallinen. Glankin katsanto on niin outo sekoitus sekä suojeluvimmaa kuin tehometsätalouden ihannointiakin. Vaikea sekoitus pitää hallinnassa. Pitkälti Timpan, Hemputtajan ja jopa Tolopankin linjoilla että jos niuhotettaisiin vähemmän ja annetaan kaikkien harkita sopiva annos kummastakin paketista. Sitä luonnon kunnioitusta tarvitaan mutta ei siihen hirttäytyä tarvii. Luonto on aina voitolla, se on varmaa.

    Rane2

    Tuolla on siis graafinen esitys lahopuun määrästä metsissämme.Eli lahopuu on lisääntynyt koko ajan.

    https://www.metsaforest.com/fi/Vinkit-ja-faktat/Pages/Lahopuu-rikastuttaa-metsi%C3%A4.aspx

    Nyt kuitenkin väitetään että biodiversiteetti/monimuotoisuus metsäluonnossa riippuu nimenomaan lahopuun määrästä ja että biodiversiteetti vähenee koko ajan koska lahopuu vähenee.

    Jokin tässä ei pidä paikkaansa.Mikä?

    Visakallo Visakallo

    Kohta taas joku mätkäisee meikäläistä salaliittonuijalla, mutta on olemassa tahoja, jotka tarkoituksellisesti haluavat hämmentää ja tuottaa vahinkoa Suomen metsätaloudelle. Taktiikka on yksinkertainen, mutta toimiva. Ensin tunnettu ympäristöjärjestö nostaa jonkun asian ongelmaksi julkisuudessa. Uskottavuutta haetaan joko tilatulla tutkimuksella, tai jonkun aikaisemman, asiayhteydestään irroitetun  tutkimuksen osalla. Sen jälkeen harhautetaan  joukko yliopistoihmisiä samaan kuoroon. Loppumarkkinoinnin suurelle yleisölle hoitaa lauma hyödyllisiä idiootteja, jotka vaivojaan säästämättä levittävät koko saastan ympäristöönsä vaikkapa täällä Metsälehden keskustelupalstalla. Kysymys on hybridivaikkutamiseta, joka kohdistetaan Suomelle tärkeisiin toimialoihin. Suomessa on onneksi herätty torjumaan tämänkaltaista, yhteiskunnalle vahingollista toimintaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Palstan telaketjusiipi on – näin tulkitsen – siis sitä mieltä, että MMM ja Suomen eduskunta on tullut vedetyksi höplästä, kun ovat säätäneet niin idioottimaisen metsälain ja vielä lisäksi antaneet rahaa METSO-ohjelmaan.

    Visakallo Visakallo

    Tehokkain vaikuttaminen kohdistetaankin juuri sinne, mistä asiosta päätetään. Historia on opettanut, ettei korkeallakaan taholla olla aina erehtymättömiä.

Esillä 10 vastausta, 1,211 - 1,220 (kaikkiaan 4,127)