Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,221 - 1,230 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • puunhalaaja

    Viimeiset kottaraiset olen nähnyt Etelä-Espoossa.  Sieltä on aikamoinen matka lähimmälle karjatilalle.

    Piti vähän googlailla. Aika yleisesti esitetään vähenemisen syyksi laidunnuksen vähenemistä. Toisaalta Urpo Koponen väittää tässä muuta, ja hänenkin luulisi tietävän asioista: https://yle.fi/uutiset/3-6664327

    Ehkä taantuma johtuu monista syistä? Laidunnus, pönttöjen puute + edellämainitut olosuhteet keskieuroopassa, siinähän sitä jo on. Mistään taudista en ole kuullut lajin kohdalla.

     

     

     

     

    Timppa Timppa

    Anneli olepa tarkkana.  Metsälaki ei edellytä yhtään lahopuuta.  Sertifikaatti vaatii jättöpuita.  Ei sekään lahopuuta.

    Metso-ohjelma edellyttää lähinnä erityisiä luonnonoloja.  Harva tästä ”telaketjuporukasta” niitä hävittäisikään.   Yleensä Metso-kohteet ovat sellaisia, jotka soveltuvat huonosti metsätalouteen.  Esimerkiksi meillä Metso-kohteet ovat valtaosin sellaisia, ettei niitä missään oloissa olisi hakattu.

    Puuki

    https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/ymparisto-ja-vastuullisuus/metsaymparisto/lahopuun-merkitys/

    Lahopuulla on merkitystä metsien monimuotoisuudelle. Jotkut lahopuussa elävistä öttiäisistä syö kaarnakuoriaisiakin.

    Tolopainen Tolopainen

    Tuolla Latviassa näytti olevan vihreiden ihanne metsää maastoon oli kaatunut paljon puita joita näkyi suunnistuskisojen reiteillä. Siellä ei vihreillä ole mitään vaadittavaa sinänsä varmaankin turhauttavaa. Kun Latviassa ostovoimakin on heikko kulutustakaan tuskin vaaditaan vähennettäväksi. Mitähän vaatimuksia vihreillä on esim. Ruandassa tai Intiassa. Aika hankala juttu vaatia lahopuuta lisää jos kaikki pitää polttaa ja vielä lehmän läjätkin.

    Olisi hauska kuulla vihreiden joskus vaativan jotain toimintojen tehostamista joka todella säästäisi luonnonvaroja ja tuottaisi lisää jaettavaa näille yhteiskunnan eläteille. Lahopuu ei vihreitä elätä kyllä se on sellunteko josta yhteiskunta ottaa ison siivun toimintojen rahoittamiseen ja se raha kelpaa myös vihreille. Linkolat ovat harvinaisia jotka tekevät kuten opettavat.                                                Kyllä näitä Metso kohteita on paljon nykyisin. Tiedän lähiseudulta useita lahoavia kuusikoita, jotka siinä ohjelmassa ovat. Ne kaikki ovat tuhoon tuomittuja myrskyt vähitellen kaatavat kaikki puut eikä vanha metsä säily.

    harrastelija harrastelija

    Taitaa noita ”hyödyllidiä idiootteja” olla median puolella kaikkein eniten? Metsäyhtiöillä on metsäasioissa tietämystä varmaankin eniten. Nämä asiat pitäisi tuoda esille mediassa. On niin paljon mukavampaa kuunnetta jotain kauniisti puhuvaa  nuorta naista kuin esim. jäyhää Metsähallituksen johtajaa – asiasta viis!

    Tuolla Ranen ”trollitehtaan” jutulla pisti silmään lahopuiden osuus Suomen metsissä. Viime tutkimuskaudella lahopuiden määrä on n. 60 milj. m3, hakkuumaarät ovat olleet sannilleen saman verran /v – onko tämä sitä luonnon tasapainoa?

    Eli metsäväelle asiallista tietoa tulisi saada median kautta, niin luulot jäisi vähemmälle! Huomasin saman Latvian metsistä kuin Tolopainen.

     

    Visakallo Visakallo

    Hybridiuhkien torjunta on otettu vakavasti ja Suomi on siinä mukana keskeisenä toimijana. Suomi on kautta aikojen ollut ulkopuolisen vaikuttamisen kohteena. Energia- ja metsätalous ovat merkittävyytensä takia tärkeitä kohteita. Myös mm. rahoitus, liikenne, koulutus ja kulttuuri ovat saaneet osansa.

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/hybridiuhkien-torjuntakeskukseen-on-liittynyt-kolme-uutta-maata-venaja-ei-ole-ainoa-maa-jota-yritetaan-ymmartaa-200934307/

    harrastelija harrastelija

    Mediaa syyttelin tuossa aikaisemmin ja kas kummaa, omasta lehdestä (Kainuun sanomat) sain lukea Helsinkiläisen Museoaulan uuden assistentin  (Veera Sandgren) kommentteja Paltamoon suunniteltavasta Kaicellin hankkeesta!

    Hanka tekee Veeran mielestä seuraavia tuhoja:

    * tehtaan vaikutukset Itämereen ovat häikäilemättömän ikävät!?

    * pöyristyttävä rekkaliikenne kulkee pienen Paltamon läpi!?

    * tehdas ei lisää työllisyyttä alueella, koska paikalliset pienyrittäjät menettävät työnsä ja siirtyvät tulevaan tehtaaseen työhön!?

    Miksiköhän paikallisen lehden pääsivuille on otettu tällainen Helsinkiläisen mielipide? Saattaa olla, että paikalliset vihreät ovat konsultoineet ja yrittävät näin saada ulkopuolista vastustusta Kainuun kehittämishankkeelle?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timppa on tapansa mukaan tarkkana. Aivan totta, että lahopuun määrästä ei ole vaatimuksia, vain rivien välissä ajatus, että kun puita ja kuvioita jätetään hakkaamatta, niin lahopuun määrä kasvaa. Lahopuu kuuluu toimivaan metsäekosysteemiin. Monimuotoinen systeemi on vakaampi riskejä vastaan kuin yksipuolinen.

    Rane2

    Niin,miksi lahopuun määrän lisääntyessä biodiversiteetti näyttää vain vähenevän?

    Yksi syy on että käsitteenä biodiversiteetti on sekava ja hankalasti mitattava ja jokaisella on siitä oma käsityksensä.Joku on sitä mieltä että kun kädessä on kaljatölkki ja perhoset lentelee asiat on hyvin.Toisaalta vesistöjen sinilevälautat ovat osa biodiversiteettiä mutta ne nähdään ongelmana.Sekavuus on ehkä tahallistakin koska tämmöistä käsitettä on kätevä käyttää astalona kun jotain luonnonsuojelullista hanketta ajetaan.

    Voi siis olla että metsien biodiversiteetti ei vähenekään niin kuin on väitetty.Tai ainakin väheneminen johtuu jostain muusta kuin lahopuun määrästä.Tällöin askartelu lahopuun kanssa on keskittymistä väärään asiaan.Luonnontutkijoissa olisi varmasti henkilöitä jotka tietäisivät mikä on totuus mutta heillä muut intressit näyttävät ajavan edelle.

    oksapuu

    Hoh hoijaa..

    Kannattaisiko välillä jalkautua ihan sinne metsään? Erinäisten myrskynpoikasten ja lumituhojen jälkeen metsät on hajakaatoja väärällään…

    Eipä niitä enää pois keräillä…

Esillä 10 vastausta, 1,221 - 1,230 (kaikkiaan 4,127)