› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 126 127 128 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 11.8.2018, 08:54

    Mehtäukko on tässä lahopuu-höyräkässä sitä mieltä, että käytännössä ne metsä-alueet ja kuviot jotka ovat ”talouskäytössä”, polttopuutilanteesta ja uudistamismenetelmästä riippuen kaikki karsittu hakkuutähderoju lähtee hakkeeksi tyvilumpeista lähtien. Vain sertin vaatimat jättöpuut ja muutama pitkä kanto jää ötököille.

    Jos eivät niillä pärjää,muuttakoot muualle.

    Alat joille ei ole puuntuotannolla mahdollisuuksia, on lahopuut ja muut haavan romut täkynä. Näitä ovat purojen varret,umpilampi ympäristöineen ja muutama suon riekale.

    Jos lisää vaaditaan,voin avata tilin johon kertyneellä kolehtirahalla lempsautetaan uutta alaa museoon.

    Gla Gla 11.8.2018, 08:58

    Puuki: ”Milloin viimeksi on ollut metsät niin luonnontilaisia, että lahopuuta on ollut riittävästi (mikä määrä on riittävästi ja mihin tarkoitukseen ?)”

    Hyvä kysymys, johon en osaa vastata. Kuittasin vain väitteen metsätalouden vaikutuksesta lahopuun määrään.

    Monessa paikassa esiintyy luku 20 m2/ha, jonka jälkeen määrän kasvaessa vaikutus monimuotoisuuteen hidastuu. Ei ole oikeaa lukua, mutta luontoarvoja parannettaessa tuosta voi jotain suuruusluokkaa haarukoida. Enkä sano, että pitää olla 20 ja ellei ole, luonto kuolee. Mutta jos kenellä tilanne talousmetsässä on käytännössä lahopuuton, asialle on helposti tehtävissä jotain. Se minulle ei ole vielä valjennut, mikä tässä on niin kovan vastustamisen arvoinen asia, mihin tässä viestiketjussa olen törmännyt. Sekö, että asiaa pitää esillä luontoväki, joka yleensä koetaan uhkaksi? Jos näin, niin on surullista, että asiat jää esittäjän yhteiskunnallisen aseman taakse.

    ”Paras vertailukohta on lähimenneisyys ; vallitseva trendi eli mikä on kehityssuunta viime vuosikymmeninä ja nykyään.”

    Eli etelässä nouseva, pohjoisessa laskeva.

     

    Timppa 11.8.2018, 09:09

    Silloin 100 vuotta sitten lahopuun alueelliset vaihtelut olivat epäilemättä suuret.  Oli laajoja lahopuuttomia alueita asutuksen liepeillä ja vastaavasti alueita, joista niitä ei pitkin matkojen tai vaikeiden maastojen vuoksi kerärätty lainkaan.  Tilasto ei ota tätä alueellista vaihtelua huomioon.  Selvää on, ettei ole mitään faktaa siitä kumman tyyppisillä alueilla metsä kasvaa nyt paremmin vaiko eroa ei huomaa.

    Kuten olen aiemminkin kirjoittanut niin meillä hakattiin kaikki lahopuut vuonna 1916 tehdyn halkopuukaupan ehtojen mukaan.   Sen olen huomannut, että lahopuu kyllä lisääntyy, kun metsää kasvattaa riittävän vanhaksi.  Jonkun verran olen ollut huomaavinani, että lahopuun määrä vaihtelee samanikäisissäkin vanhoissa metsissä.  Miksi siinäpä kysymys.

    Puuki 11.8.2018, 09:17

    Pohjoisessa ( eli entisen lapinläänin alueella) lahopuun määrä on laskeva . Nyt muistaakseni kuitenkin melko paljon; jotain > 7 m³/ha .  Johtuneeko siitä että MH hakkaa melko nuoriakin metsiä ja kuivat puut kerätään edelleen polttopuiksi paikallisten toimesta.

    GLA unohdit ”kuitata” vapaaehtoisen suojelun vaikutuksen puuttumisen laskettaessa metsien lahopuun määriä.

    Luonnosuojelu on kannatettava asia eikä sen esittäjien asema siihen vaikuta jos faktatiedot on vain kunnossa. Mutta kun vaikuttaa tässä asiassa että ei oikein ole.

    Jos ajatellaan että 20 mottia pitää jättää lahopuuksi yksityismailla. Keskimääräisen kokoisen päätehakkuun puista n. 10 %  ; 40 kpl ½-kuution puuta.  Kuka kustantaa sen ?

    MaalaisSeppo 11.8.2018, 09:24

    Kyllä täysin lahot puut jätettiin ennenkin metsään, ei niitä kannattanut polttopuuksi haalia. Niitä vaan oli vähän, kun kuivaset yms kerättiin jo ennenkuin ehtivät pahemmin lahoamaan.

    Hellapuiksi kerättiin kainaloon pienempiä maahan kaatuneita puita ja oksia, kun haettiin lehmät metsälaitumelta. Tätä itsekin harrastin.

    Jovain Jovain 11.8.2018, 09:38

    Kantojen ja hakkuutähteiden keräämistä avohakkuualueilta on pidetty huolestuttavana, ei vaan monimuotoisuuden ja eliöiden sukupuuton osalta, vaan myös metsämaan köyhtymisen osalta.  Näin myös harvennuksilla tarkan energiapuun talteen keräyksen osalta. Köyhdytetty on ja siinä mielessä vaatimus lahopuun lisäämisestä on ollut perusteltu.

    Ilmeisesti tämäkin vaihe metsänhoidon historiassa on jäämässä taka-alalle. Teollisuus saa jakeensa puukaupan ja korjuun yhteydestä. Siihen suuntaan ollaan menossa ja metsät sen antavat myöten.

    Ettei energiabuumi ole sotkeutunut omaan mahdottomuuteensa. Ainakin puun tuottajan kannalta tuotto on vähäinen. Saahan niistä jotain vastiketta.

    puunhalaaja 11.8.2018, 09:44

    Silloin 100 vuotta sitten lahopuun alueelliset vaihtelut olivat epäilemättä suuret.  Oli laajoja lahopuuttomia alueita asutuksen liepeillä ja vastaavasti alueita, joista niitä ei pitkin matkojen tai vaikeiden maastojen vuoksi kerärätty lainkaan. 

    Noin minäkin uskon, Timppa.

    Tämän monimuotoisuuskeskustelun monimutkaisuutta kuva hyvin se, että käsitykseni mukaan asutuksen läheiset alueet olivat sata vuotta sitten moninkertaisesti arvokkaampia kuin nyt. Eli vaikka oli kerätty lahopuut pois ja muutenkin hakattu puut isoilta alueita asutuksen piiristä, oli tämä luonnon kannalta parempi kuin nykyinen umpeenkasvava pusikkoympäristö.

     

    Visakallo Visakallo 11.8.2018, 10:04

    Olen useasti kysynyt, mutta ilman vastausta jäänyt: Miksi talousmetsien pitäisi Suomessa olla luonnontilaisia tai mahdollisimman paljon sitä muistuttavassa tilassa? Kuka siitä hyötyisi? Suomihan ei ainakaan toistaiseksi ole asumaton maa.

    Suomi on ollut niitä harvoja maita, joka on hyvin pitkäjännitteisesti ja määrätietoisesti hoitanut talousmetsiään niin luonnonmukaisesti, etteivät ne ole hävinneet, vaan kasvu ja puumäärät ovat lisääntyneet. Nyt tähän halutaan muutos. Mitkä tahot tästä hyötyisivät?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.8.2018, 10:38

    Tuolla edellä ketjussa on yritetty vastata kysymykseen luonnonmukaisuuden vaatimuksesta, mutta ilmeisesti edelleen puutteellisesti. Kirjassa ”Suomalainen aarniometsä” kerrotaan seikkaperäisesti, miten pohjoinen havumetsä toimii ilman ihmisen vaikutusta.

    Talousmetsien ei tarvitse olla ’mahdollisimman paljon’ luonnontilaisen kaltaisia vaan ’riittävästi’. Mikä on sitten riittävä, vastaus vaihtelee vastaajan mukaan. Esimerkiksi lahopuuta ei tarvitse olla kaikkialla 20 mottia, riittää kun sitä on alueellisesti riittävä määrä, eli sitä voi kasata lahopuukeskittymiin. Jokaisella kuviolla pitää kuitenkin olla sen verran, että humus ei ala kadota. Tästä johtuu vaatimus, että kaikkia kantoja ei saa viedä pois palstalta.

    Metsänhoito on aikaisemmin keskittynyt niihin keinoihin, joilla lisätään kasvua ja puun määriä, ja viime vuosina niiden rinnalle on otettu keinoja, joilla turvataan muiden metsien käyttömuotojen ja hyötyjen saaminen (ns. ekosysteemipalvelut).

    hemputtaja 11.8.2018, 11:01

    Olen ollut huomaavinani, että täällä keskustellaan lahosta metsässä.

    Mietinpä, että mistä on oikein kysymys tuossa lahossa. Ötököiden,  mikrobien ja sienien kärsimykset tuntuvat olevan etulinjassa. Tirpatkin on mainittu.

    Olen varma, että jos Pyynikin harjulla jätetään kaatunut puu paikoilleen se lahoaa pois, vaikka metsissä ei lahoa näytä olevan.

    Tutkijat väittävät, että useita (satoja?) vuosimiljoonia sitten noita lahon hyödyntäjiä ei juuri ollut ja puita ja kasveja oli. Se mikä kuoli ei lahonnutkaan ja elävät kaverit tuottivat happea yli tarpeen. Arvelevat tutkijat, että lopulta kertynyt kuiva biomassa kärähti ja koko maapallo oli yhtä metsäpaloa.

    Sittemmin tilanne on parantunut, mutta nämä lahon lisääjät taitavat muistaa miten kävi ja tahtovat lisää lahoa. Eivät huomaa millään lahon määrää riittäväksi eikä sitä, että toisen viherkirveen eli monimuotoisuuden kanssa hommalla on varsin vähän tekemistä.

    Unohtavat senkin, että laho palauttaa ravinteet kiertoon, mihin hakkuutähteet riittävät oikein hyvin. Asiaa on jopa selvitetty eli hakkuutähteiden poisto hidastaa taimien kasvua.

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 126 127 128 … 411 412 413