› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 130 131 132 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 12.8.2018, 06:54

    Pihkatapin kommenttiin liittyen, minusta pienet toimenpiteet riittää. Lahopuun määrän maksimointi on termi, jota en halua käyttää. Sehän voi tarkoittaa jotain 1 m3 ja päätehakkuumetsän esim. 400 m3 väliltä. Haarukka on liian suuri asialliseen keskusteluun. Tavoite on kuitenkin hoitaa metsää ja metsämaata mahdollisimman hyvin. Tähän kun yhdistetään hirvieläinkannan leikkaus lehtipuukasvatuksen mahdollistavalle tasolle ja sitä myöten lehtipuiden osuuden merkittävän kasvun, samoin sekametsien, silloin ollaan tasolla, jossa helpot keinot luontoarvojen parantamiseksi on käytetty. Toisaalta paljon on myös saavutettu.

     

    Gla Gla 12.8.2018, 06:57

    Visakallo: ”Miten Gla määrittelet metsissäsi lahopuun riskirajan?”

    Ötökkälaki antaa suuruusluokat tähän asiaan.

     

    Visakallo Visakallo 12.8.2018, 07:13

    Metsänomistaja on kuitenkin se, joka joutuu metsässään määrittelemään lahopuuksi muutettavan puuston riskirajan. Tähän vaikuttaa puulajien lisäksi  olosuhteet oman metsän ympärillä. Onko naapurissa suojelualueita tai  vain muuten”unohtuneita” vanhoja metsiä. Vaikka oltaisiin jätetty lahoksi muuttuvaa puuta riskitön määrä metsään, voi jo muutama korjaamaton tuulenkaato laukaista hyönteistuhon. On valitettavaa, jos metsänhoitokokemuksista kertominen koetaan pelotteluksi. Sitä se ei todellakaan ole. Olen itse ollut syvästi kiitollinen niistä edellisten sukupolvien ohjeista joita aikoinaan sain. Kaikkea en vain nuorena osannut arvostaa ja uskoa, mutta oma kokemus muutti senkin asian.

    MaalaisSeppo 12.8.2018, 07:26

    Ötökkälaki koskee lähinnä yhden vuoden aikana kaatuneita tuoreita puita. Ehkä määrään on lisättävä ne aemmin kaatuneet puut, jotka ovat juuriyhteyden kautta hengissä.

    Jos kaatunut puu ei ole enää tuore, ei siinä kehity pystypuille haitallisia ötököitä. Ötökkälakia rikkomatta voi metsään jättää esim 5 kuutiota/ha/a tuotetta kaatunutta puuta. Havupuiden lahoaminen kestää kymmeniä vuosia. Ötökkälakia rikkomatta lahopuuta voi kerryttää metsiinsä niin paljon, että lahopuuta on enemmän kuin pystypuuta. Ei siinä ole tietysti mitään järkeä, mutta laki ei sitä estä.

    harrastelija harrastelija 12.8.2018, 07:27

    Ympäristön hallinnon metsäpalvelusta löytyy kuolleen puun km:nen osuus. Paikkakunnittain Lappi on kärjessä, syynä lienee siellä tapahtuvan suhteellisen pienestä hakkuusta.

    Sinnemäen videoita kun katselee, niin toimittajan kannalta on varmaankin loistava haastateltava! Sinnemäellä on kyky antaa halukkaalle kuulijalle utopistinen mielikuva Helsingistä ja sen kehittämisestä! Tosiasiassa mielikuvat ovat epätodellisia ja Sinnemäellä on siinä suhteessa ”jalat tukevasti ilmassa”!

    Puuki 12.8.2018, 07:29

    Siitä se ongelma tulee, jos tavalliseen talousmetsään aletaan järjestämään lahopuuta urakalla.  Varsinkin kuusikoissa kaarnakuoriaistuhot lisääntyy eikä yli 10 m³/ha tuulenkaatoja saa jättää korjaamatta metsälain mukaankaan.

    Suojelualueilla voi kasvattaa paremmin lahopuuksi päätyvää. Yksi metso-kohde on omalla palstallakin, jossa lahopuuta on muutamia kymmeniä motteja/ha ja tulee vähitellen lisää.

    PS. Myös suojelukohteelta (metsälain mukaan suojellulta) pitää korjata puut pois jos niitä menee nurin yli niiden lakirajojen ( 10 /20 m³) . Korvaussumma pienenee puiden arvoa vastaavasti takautuvasti.

    Rane2 12.8.2018, 07:32

    Lahopuun järjestäminen urakalla ei olekaan niin helppoa kuin luulisi,edes kansallispuistoissa.

    https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/309

    pihkatappi pihkatappi 12.8.2018, 07:47

    Kaikki linkitetyt jutut kertovat montako mottia lahopuuta on hehtaarilla ja viitataan siihen että määrä on liian vähän. Onko nuo kirjoittajat jotenkin vähemmällä järjellä varustettuja kun ei huomioida muutakuin motteja. Jos tavoite on lisätä elinympäristöjä, niin miksi kuitenkin puhutaan liian vähistä lahopuumoteista. Minä en usko että ct männikköä 100 mottia mäen päälle väkisin lahotettuna lisää monimuotoisuutta yhtäpaljon kuin kosteikon järeä lehtipuu säästöpuu ryhmä.

    tamperelainen tamperelainen 12.8.2018, 09:22

    Olisi paljon hyödyllisempää,jos esim Gla ja Aj kävisivät keskustelua maannousemasta ja muista metsien terveuttä uhkaavista sienitaudeista yhtä tarmokkaasti kuin lahopuusta.Meillä tehdään nyt jatkuvasti hakkuita ,joissa on ilmeinen vaara levittää puustoa lahottavia tauteja.Näihin ei tutkijoiden mukaan myönnetä määrärahoja,antavat ymmärtää että kyse on poliittisesta ohjailusta

    mehtäukko 12.8.2018, 09:39

    Suojelu-asetelmassa suivauttaa eniten muka kaikki tietävien luonnonsuojelu”asiantuntijoiden” ylimielinen hinku määräillä, mitä mo:n pitää maillaan tehdä.

    Nähtyjen näyttöjen perusteella heidän toimintansa jää paskapaperin arvoiseen katekoriaan.

     

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 130 131 132 … 411 412 413