› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,311 - 1,320 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 131 132 133 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 12.8.2018, 09:47

    Minusta nuo lahopuuvaatimukset ovat täysin hulluja.  Metsänkasvatuksen ydinkysymyksen tulee olla se, miten metsiä kasvattamalla torjumme kasvuhuoneilmiöttä. Ei se, miten kasvatamme mahdollisimman paljon tikanruokaa ja lisäämme hiilidioksidin määrää ilmassa.

    Mitkään tutkimukset eivät pysty osoittamaan, että pystylahon määrää lisäämällä saataisiin metsät kasvamaan paremmin.  Sen sijaan käytännön havainnot todistavat, että pystylahon puuttumisesta huolimatta metsät kasvavat normaalisti.   Mikään varovaisuusperiaate ei siis vaadi pystylahoa.

    Lahopuun määrä metsissä lisääntyy koko ajan.  Hyvin kasvaviin ja oikein käsiteltyihin metsiin syntyy väistämättä hakkuutähdettä ja kantoja  paljon enemmän kuin entisajan harsintametsiin.   Lisääntyneet myrskyt kaatavat puita niin  hakkuuaukkojen reunoilta kuin täysin umpimetsästäkin.  Kyllä lahopuusta hyötyvät eliöt voivat paljon paremmin kuin vaikkapa 100 vuotta sitten, jolloin oli paljon lahopuuta vailla olevia alueita.  Nyt lahopuut ovat lisäksi jakaantuneet melko tasaisesti metsiin.

    Loputetaan ainakin täällä metsistä ymmärtävien palstalla vaatimukset tästä lahopuun lisäämisestä ja jätetään sellaiset höpötykset vihreille stadilaisille.  Keskitytään siihen, että miten saisimme metsämme kasvamaan entistä paremmin ja siten osaltamme torjuisimme kasvihuoilmiötä.

    Kasvihuoilmiön kannsalta tarkasteltuna viisaampaa olisi polttaa kuivaset energiaksi, kuten esi-isät tekivät.  Jos aukkohin halutaan jotain jättää, niin sitten eläviä puita, jotka sitovat hiilidioksidia

    puunhalaaja 12.8.2018, 10:28

    Mehtäukko puhui edellä suojelijoiden ylimielisyydestä. Hänen huomiossaan on valitettavasti tietty totuuspohja. Tavassa kommunikoida ja ottaa huomioon intressien moninaisuus olisi joskus parannettavaa. Asiat sujuu yleensä paremmin kun toimitaan toista arvostaen ja kunnioittaen.

    Visakallo Visakallo 12.8.2018, 10:34

    On täysin oikein ja ymmärrettävää, että nuoremmat sukupolvet innostuvat aina uusista asioista. Siinä tulee tunnne, että nyt me muutamme maailmaa paremmaksi. Me  keksimme tämän jutun ja myös toteutamme sen. Monesti käy kuitenkin niin, että jostain ilmestyy joku vanha kääkkä, joka paljastaa, ettei tuo mikään uusi asia ole, ja että sitä on jo ajat sitten kokeiltu.  Näin on metsäalalla ja lähes kaikilla muillakin aloilla. Se on osa sukupolvien välistä kuilua, mutta samalla myös sitä suurta elämän rikkautta.

    pihkatappi pihkatappi 12.8.2018, 11:55

    Niin, kun 90 luvulta asti jätetyt säästöpuuryhmät alkavat lahoamaan, suojeluohjelmien mukaan rauhoitetut alat ikääntyvät lahoamisasteelle ja fsc sertin hakkuiden ulkopuolelle jätetyt kosteikot lahoavat osittain pystyyn, ollaan jo tuotettu lahopuuta juuri niille alueille, joissa sitä tarvitaan. Minusta tuntuu että metsäalalla, jopa ilman jatkuvankasvatuksen lahopuun tuottamista, ollaan asiat hoidettu näiltä osin oikein jo melko pitkään. Mitään ei tarvinne ohjeistuksissa muuttaa lahopuuta tarvitsevien eliöiden elinympäristöjen parantamiseksi, ohjeita pitää vaan noudattaa. Tai jos on joku selkeä uusi ohje, niin voihan sen tuoda julki ja se ohje ei vaan riitä että lahopuun määrää pitää lisätä, kun mekään täällä metsienkäsittelyn ja omistuksen puolella ei olla mitään putkiaivo älykääpiöitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.8.2018, 13:57

    Juurikäävästä on oma keskusteluketju, tämän aiheena oli vihreiden metsäpolitiikka.

    Lahopuuta voidaan kerätä vähin erin sopiviin paikkoihin, jotka eivät ole puunkasvatuksen kannalta niitä kaikkein tärkeimpiä. Kerrataan vielä: lahopuuta ei tarvitse olla tasaisesti kaikilla kasvupaikoilla, eihän sitä karuille kasvupaikoille luontaisestikaan kerry suurta määrää. Suurimmat lahopuuerät tulisivat siten vaikkapa säästöpuuryhmiin ja kosteisiin paikkoihin, joissa ne eivät heti kuivu, vaan tarjoavat pitkään murkinaa ’saproksyyleille’ (ed. Metsähallituksen linkin termi).

    Eräässä metsäbiologian kerhon tilaisuudessa emeritus-metsäprofessorit olivat samaa mieltä kuin eräät ketjun kirjoittajat, että metsätuhoihin pitäisi kiinnittää suurempaa huomiota sekä käytännössä että tutkimuksessa. Nuorempi polvi ei väittänyt vastaan. Ilmastonmuutos asettaa suuria haasteita metsien terveydelle. Lahopuun maltilllinen lisääminen ei uhkaa sitä, pikemminkin päin vastoin. Glan mainitsema sekametsien suosiminen auttaa myös: yksilajinen metsä on alttiimpi tuhoille kuin monilajinen.

    Visakallo Visakallo 12.8.2018, 13:58

    Metsänomistusta ja kiinteistönomistusta voi hyvin verrata toisiinsa. Teen sen, vaikka kohta joku sanoo, ettei niitäkään voi verrata keskenään. Kummassakin ikäjänne on verrattavissa, ja kummassakin on erilaisia käyttöpainotuksia ja tuotto-odotuksia. Sijainti vaikuttaa molempien kysyntään ja hintaan. Kumpaakin yhdistää myös se, että yhteiskunta asettaa aika-ajoin omistajille uusia velvoitteita. Eniten yhdistävä tekijä on kuitenkin se, että huonolla hoidolla,  hoitamattomuudella, tai väärillä hoito-ohjeilla metsän kuin kiinteistönkin voi saada pilattua jopa korjauskelvottomaksi. Vihreiden oma luomus Ympäristöministeriö on järjettömillä rakennussäädöksillään onnistunut homehduttanaan hyvin suuren osan niin uudesta kuin vanhastakin rakennuskannasta. Seuraavaksi Vihreät haluavat näköjään kunnostautua myös metsissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.8.2018, 15:39

    Ettei pääasia unohtuisi, kopioin tähän erään vihreän konkarin kirjoituksen.
    <div class=”content–main”>

    ***

    Ilmastonmuutos. Koska se muuttaa kaiken.

    Näin vastasi USA:n entinen presidentti <span class=”standout”>Bill Clinton</span> 12 vuotta sitten Tampere-talossa kysymykseen, mikä tulee muuttamaan maailman taloutta eniten.

    Ihminen on lajina noin 200 000 vuotta vanha. Hiilidioksidin ja muiden maapalloa lämmittävien kaasujen määrä ilmakehässä on suurempi kuin ainakaan 800 000 vuoteen, todennäköisesti miljooniin vuosiin.

    Seurauksista on näkyvissä vasta alku. Olemme muuttamassa planeettaamme toisenlaiseksi kuin millä Homo sapiens -laji koskaan on elänyt.

    Tämän kesän tukalat helteet toivottavasti kertovat viimeisellekin epäilijälle, että ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset osuvat myös meihin.

    Tähänastinen ilmastonmuutos, noin yksi aste, on vähintään kaksinkertaistanut koetun kaltaisen helleaallon todennäköisyyden. Lämpöennätyksiä on rikottu ympäri maailmaa. Tiedelehti <span class=”emphasis”>Naturessa</span> viime kesänä julkaistun tutkimuksen mukaan tätä menoa vuonna 2100 kolme neljästä maailman ihmisestä tulee asumaan maissa, joissa on ihmisille hengenvaarallisen kuumaa vähintään 20 päivänä vuodessa.

    Joko murramme perustan, jolla ihmiset elävät ja yhteiskunnat toimivat tai sitten muutamme tapamme tuottaa energiaa ja liikkua sekä teemme muitakin isoja muutoksia, esimerkiksi siirrymme kuluta ja heitä pois -taloudesta kiertotalouteen.

    Ilmastonsuojelu pitää ottaa poliittisen päätöksenteon keskiöön. Myös yrityksissä, virastoissa ja kaikkialla ilmastoratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton pitää kuulua toiminnan ytimeen. Se ei saa olla jotain, joka muistetaan, kunhan varsinaisilta töiltä ehditään.

    Suomen tulee ajaa päästörajojen tiukentamista sekä EU:ssa että koko maailmassa sellaisiksi, että ne vastaavat ilmastonmuutoksen hillitsemistä 1,5 asteeseen. Pariisin sopimukseen sisältyvät valtioiden sitoumukset eivät tähän riitä.

    Jos tulevaisuudessa on historiankirjoitusta, ihmetellään, miksi ilmastonmuutos päästettiin pidemmälle kuin olisi tarvinnut, vaikka oli tieto ja teknologiat olivat olemassa. Ilmastonsuojelu tarkoittaa investointeja, joilla on hinta. Mutta se on pieni murto-osa pahenevan ilmastonmuutoksen kustannuksista.

    Kansallinen etu on kehittää ratkaisuja, joita koko ihmiskunta tarvitsee. Suomalainen ympäristöteknologia on jo nyt merkittävä vientiala. Voimme tehdä siitä vielä suuremman.

    Ilmastonsuojelussa pitää onnistua. Muutoin kaikki muut yhteiskunnalliset tavoitteet menettävät merkityksensä.

    </div>

    Jätkä 12.8.2018, 15:59

    Maapallon lämpiämiselle emme ainakaan me Suomalaiset mahda mitään. Ilmaan päätettäviä haitallisia päästöjä voimme hillitä jo senkin takia, että Suomessakin alkaa kaupunkien ilma olla epäterveellistä hengittää.

    Merien kunto on ehkä kaikkein eniten vaikuttava tekijä, meriveden saastuminen ja lämpiäminen muuttaa esim vesien virtauksia hyvinkin paljon ja voi olla, että maapallon painopiste siirtyy sen verran, että päiväntasaajakin siirtyy eri asentoon pallon päällä.

    Amerikassa ja Kiinassa pitää tapahtua pahoja muutoksia, ennenkuin merkittäviin toimiin ryhdytään. Touko Aallon alastontanssi ei paljoakaan maailmaa paranna.

    Timppa 12.8.2018, 16:13

    Siispä Anneli.  Miten pystylahojen suosiminen hidastaa ilmastonmuutosta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.8.2018, 17:37

    No, jäähän se hiili pitemmäksi aikaa metsään kun se on pystyssä. ?

Esillä 10 vastausta, 1,311 - 1,320 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 131 132 133 … 411 412 413