Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • pihkatappi pihkatappi

    Älä nyt harrastelija tahallaan ymmärrä väärin. ?

    harrastelija harrastelija

    Mistä tämä lahopuubuumi lienee saanut alkunsa? Aikaisemmin on kovasti väännetty kättä hiilinielun ja päästölähteen välillä. Tuleeko se ihannetulos metsässä, kun tuoreen puun hiilinielu ja lahopuun päästöt ovat tasapainossa?

    Täytyykö niitä erilaisia ötököitä alkaa kasvattamaan puuraaka-aineen kustannuksella? Alkuperäinen lähtökohta metsän kasvatuksessa – samoin kuin muutenkin maataloudessa, on pitää ötökät kurissa, ettei ne pilaa satoa.

    Visakallo Visakallo

    Olenko ymmärtänyt oikein, että harvennus- ja päätehakkuissa syntyviä kantoja ei ole huomiotu metsään jääväksi lahopuuksi? Vertailu luonnonmetsään on silloin täysin pielessä ja talousmetsää rajusti sorsiva, jos näin todellakin on. Jos joku tutkija on tehnyt ja julkaissut tällaisen vertailun, olisi muilla aloilla saanut 15 minuuttia aikaa tyhjentää työpöytänsä ja poistua firman alueelta.

    Puuki

    Lahopuuta syntyy mukavasti niistä kannoistakin ja myös juurista jos kantoja ei korjata energiapuuksi.  Jos päätehakkuupuusto on esim. 300 k-m³/ha ja puita 450 kpl/ha , niin kantoihin ja paksujuuriin jää  n. 10 m³ puuta lahoamaan.  Luulisi että kelpaa ötökälle yhtä hyvin lahoava kaarnainen kanto kuin vaaka-asennossa oleva saman puulajin lahopuu.

    Lyhyempää oleskelua varten jää latvuksia, joita ei luettane niihin tärkeimpiin järeämpiin lahopuihin mutta jotain  vaikutusta niilläkin silti varmaan on ötökkäaseminakin. Runkopuusta jää latvuksiin 1- 2 % .

    Jätkä

    Ei tietenkään kantoja nähdä lahopuun määrää arvioitaessa. nehän ovat lahoavien hakkuutähteiden alla.

    Mutta ei huolta. Valoa näkyy tunnelissa. Kuusikon tyvilaho on saatu hyvään nosteeseen ja enää puuttuu tyvilahokuusikoiden suojeluohjelma. Kantokäsittely pitää oitis kieltää ja kuusikoita saa hakata vain kasvukauden alkamisesta  lokakuulle – välisenä aikana.

    Talvien leudontuminen auttaa kuusikoiden lahottamista.

    Gla Gla

    Tamperelainen: ”Olisi paljon hyödyllisempää,jos esim Gla ja Aj kävisivät keskustelua maannousemasta ja muista metsien terveuttä uhkaavista sienitaudeista yhtä tarmokkaasti kuin lahopuusta.”

    Onkohan sinulta mennyt ohi, mikä on palstan suosituin keskustelunaihe ollut viimeiset viisi vuotta ja mikä on minun ja AJ:n aktiivisuus ollut niissä. Sitä en kyllä ymmärrä, miksi keskustelua lahopuusta pitäisi ohjata johonkin muualle. Mikä tässä aiheessa sinua pelottaa?

    Timppa: ”Minusta nuo lahopuuvaatimukset ovat täysin hulluja.  Metsänkasvatuksen ydinkysymyksen tulee olla se, miten metsiä kasvattamalla torjumme kasvuhuoneilmiöttä. Ei se, miten kasvatamme mahdollisimman paljon tikanruokaa ja lisäämme hiilidioksidin määrää ilmassa.”

    Määritteletkö vaatimuksen, jota pidät hulluna. Entä missä on määritelty metsänkasvatuksen ydinkysymys vai määrittelitkö sen itse ja sitten pidät itse keksimääsi määritelmää hulluna?

    Timppa: ”Mitkään tutkimukset eivät pysty osoittamaan, että pystylahon määrää lisäämällä saataisiin metsät kasvamaan paremmin.”

    Ei varmaan pystykään, tosin lahopuukeskustelua ei rajata pystylahoon. Kyse ei ole metsien kasvun parantamisesta, vaan monimuotoisuuden turvaamisesta. Se tosin parantaa myös metsän vastustuskykyä eli vähentää talouskäytön riskejä.

    ”Lahopuun määrä metsissä lisääntyy koko ajan.”

    Lisääntyykö myös Lapissa?

    Timppa: ”Loputetaan ainakin täällä metsistä ymmärtävien palstalla vaatimukset tästä lahopuun lisäämisestä ja jätetään sellaiset höpötykset vihreille stadilaisille.  Keskitytään siihen, että miten saisimme metsämme kasvamaan entistä paremmin ja siten osaltamme torjuisimme kasvihuoilmiötä.”

    Miksi keskustelun aiheita pitäisi rajoittaa. Kysyn samaa sinulta kuin tamperelaiselta eli mikä tässä on niin pelottavaa? Sekö, että paljastuu oman mielipiteen pohja hataraksi ja on riskinä joutua muuttamaan mielipidettään? Toki se voi olla pelottavaa, mutta se riski kannattaa ottaa.

    Visakallo: ”On täysin oikein ja ymmärrettävää, että nuoremmat sukupolvet innostuvat aina uusista asioista. Siinä tulee tunnne, että nyt me muutamme maailmaa paremmaksi. Me  keksimme tämän jutun ja myös toteutamme sen. ”

    Huomattavasti yleisempää ainakin tällä palstalla on se, että keksitään juttuja ja sitten määritellän ne tyhmiksi. Useaan otteeseen olen kysynyt motiivia tällaiseen, mutta saanut vastaukseksi pekkää hiljaisuutta tai keskustelun aiheen vaihtoa.

    Harrastelija: ”Täytyykö niitä erilaisia ötököitä alkaa kasvattamaan puuraaka-aineen kustannuksella? Alkuperäinen lähtökohta metsän kasvatuksessa – samoin kuin muutenkin maataloudessa, on pitää ötökät kurissa, ettei ne pilaa satoa.”

    Ei ötököitä kasvateta puuraaka-aineen kustannuksella. Perusteletko, miksi vuosien mittaan talousmetsään kertyvä kohtuullinen määrä lahopuu uhkaisi puuraaka-aineen kasvatusta ja mistä edes keksit esittää kysymyksesi?

    Nyt kun täällä hoksattiin, että talousmetsissä syntyy kantoja, jotka ajan mittaan sinne lahoavat, toivon perusteluja siitä, millä tavalla ne uhkaa puun tuotantoa? Tavoitehan on tuottaa mahdollisimman suuri määrä kantopuuta, joten eikö se ole ristiriidassa uhkakuvienne kanssa?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kysymys on myös lahopuun laadusta eikä pelkästään määrästä: talousmetsissä ei ole pulaa juurikäävän ja tukkimiehentäin suosimasta tuoreesta kantopuusta vaan pulaa on järeästä pystylahopuusta ja palaneesta puusta.

    jees h-valta

    Minun puolesta jokaisen aukon saa tulla polttamaan kunhan ei minulta veloiteta moisesta touhusta. Minusta Gla esittää välistä aika tyhmiä vastakysymyksiä kuten että koska olosuhde on suotuisa? Kait se on silloin suotuisa kun sitä luontaista elämää alalle syntyy. Ja aina sitä tuntuu syntyvän kun olosuhde on suotuisa. Hiukan tätä turhan pyörityksen makua eli sanasnoppailua sanoisin. Jos paloalueelle esim. alkaa nopeasti ilmaantua sille tyypillisiä itikoita eikö silloin ole kyse suotuisasta olosuhteesta. Johon kait sitten ne ötökät tulevat epäsuotuisasta olosuhteesta jos piiperoita pitäisi uskoa. Tosin en usko että ne siellä missä väliajat ovatkin kovasti kurjuuttaan vaikertavat. Mutta Gla varmaan tietää tuon sitten kertoa paremmin.

    Puuki

     

    ”Talousmetsien lahopuujatkumoon pitäisi lisätä myös mo:en omatoimisen suojelun tuoma lisä monimuotoisuuteen. Sehän jää pois laskelmista kun puhutaan talousmetsien tilanteesta vaikka ne METSO- ym. kohteet on yleensä talousmetsien välittömässä yhteydessä.”

    VMI-tiedoissa käsittääkseni on nuo mukana, joten en tiedä, miksi tai millä tavalla ne pitäisi käsitellä erikseen. 

    Enpä usko että talousmetsien lahopuun määriä laskettaessa  olisi otettu mukaan kaikkien luonnonsuojelualueiden lahopuutkin.     Tarkistin tuon VMI:n mittaustavan LUKE:n sivulta: Vain pysyviltä koealoilta mitataan myös kuolleet puut.

     

    Jos ajatellaan että 20 mottia pitää jättää lahopuuksi yksityismailla. Keskimääräisen kokoisen päätehakkuun puista n. 10 % ; 40 kpl ½-kuution puuta. Kuka kustantaa sen ?”

    Mutta kun tuollaista ei tietääkseni kukaan tai mikään vakavasti otettava taho ole esittänyt. Minäkään en aio tuottaa lahopuuta päätehakkuun tukkipuista. Tuotan sitä silloin, kun sopivaa tavaraa on tarjolla. Toisaalta en kyllä aio tyytyä 200 m3 päätehakkuisiinkaan. Jos nyt ajatellaan vaikka lahopuun määräksi 10 m3 ja hoidetun päätehakkuun kertymäksi 400 m3, suhdeluku on hiukan erilainen kuin esimerkissäsi. Ja 10 m3 on mielestäni talousmetsässä jo kohtalaisen suuri luku.

    Se oli yksi esimerkki keskimääräisestä päätehakkuusta koko maassa, ei sinun hakkuistasi eikä minunkaan. Oikein painotettuna keskimääräinen päätehakkuupuusto on varmasti suurempi kuin 200 mottia/ha. Mutta isolla alueella Suomessa pienempikin varsinkin kun nykyään hakataan jo keskenkasvuisia metsiäkin päätehakkuulla.

    20 m³/ha lahopuuta on esittänyt , en muista kuka, ehkä se oli joku nobody-poliitikko tai sitten vihertutkija tjms.

     

    Puuki

    AJ :

    Minun mielestä juurikääpä voi suosia yhtä hyvin pystypuutakin kuin kantoa. Samoin mm. kirjanpainajat tuhoaa pystypuita. Kannotkin lahoaa pikkuhiljaa ja lisää maaperän kasvupotentiaalia samalla.

Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 4,127)