› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,341 - 1,350 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 134 135 136 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • tamperelainen tamperelainen 13.8.2018, 08:51

    Kysymys on myös lahopuun laadusta eikä pelkästään määrästä: talousmetsissä ei ole pulaa juurikäävän ja tukkimiehentäin suosimasta tuoreesta kantopuusta vaan pulaa on järeästä pystylahopuusta ja palaneesta puusta.

    AJ:n vaatimukset ovat täydellistä kiilusilmäistä metsän museointia.Etkö usko minkäänlaiseen evoluutioon.Uskotko kaikkia tutkimuksia?Nämä tutkijayhteisöt ovat usein ”sisäänlämpiävia” yhden asian juttuja,Tutkimustuloskin on päätetty etukäteen useimmiten ja siihen mennään vaikka mittaustuloksia vääristellen

    MaalaisSeppo 13.8.2018, 09:08

    Minulle on jäänyt epäselväksi, mikä on Gla:n oma kanta lahopuuhun. Kovasti kommentoi muiden juttuja.

    Omassa metsässäni lahopuun määrä on melko pieni, koska ovat melko nuoria ja myrskytuhojakaan ei 15 vuoteen ole ollut. Lumituhot koivikoissa sekä tämän kesän kuivuus ovat jonkinverran lisänneet kohta syntyvää lahopuustoa. Järeitä usean kuution haapojakin on melko paljon, mutta eivät vielä ole alkaneet lahoamaan. Olikohan luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi kaulata ne ja käsitellä roundupilla, että alkaisivat nopeammin lahoamaan? Luonnon kannalta parempi on kai jättää ne rauhaan, mutta se tuo mukanaan liito-oravariskin.

    Gla Gla 13.8.2018, 09:11

    Jees, kun sanot lajikirjon olevan suotuisissa olosuhteissa kunnossa, tottahan kiinnostavaa on tietää, milloin olosuhteet ovat suotuisat. Tai oikeastaan paljonko suotuisia olosuhteita on. Jos niitä on vähän, tilanteeseen on syytä puuttua. Jos olosuhteet ovat suotuisat yleensä, homma on kunnossa.

    Mikä meillä on tilanne?

     

    Puuki 13.8.2018, 09:19

    GLA:

    ”Luonnosuojelu on kannatettava asia eikä sen esittäjien asema siihen vaikuta jos faktatiedot on vain kunnossa. Mutta kun vaikuttaa tässä asiassa että ei oikein ole.”

    Olen koittanut kysellä, mitä tietoja yritetään kumota. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tällä palstalla kumottavat väitteet on pääosin syntyneet kumoamista haluavan oman mielikuvituksen tuloksena. Ne onkin helppo kumota, mutta onko järkeä keksiä väite, jonka sitten kumoaa, se on mielestäni aiheellinen kysymys.

    Eiköhän se käynyt ilmi mistä asioista oli kysymys . Kertauksena :  1. Lahopuun määrän kehityksestä talousmetsissä ( ei ole loppumassa lahopuu vaan lisääntymässä suurimmassa osassa maata ).  2. Mitkä puut lasketaan lahopuuksi ; Kelpaako kanto-ja latvuspuu.  Jos ei niin miksi.  3. Lasketaanko mo:en omat suojellut kohteet mukaan talousmetsien lahopuulaskennassa. (Ei ilmeisesti lasketa koska VMI:ssä , johon viittaisit itsekin, ei lasketa kuolleita puita kuin kestokoealoilta.)

    Ei nuo ole mielikuvituksen tuottamia väitteitä. GLA:lla taitaa olla omassa kehäpäätelmässään sitä vikaa.

    Gla Gla 13.8.2018, 09:22

    MaalaisSeppo: ”Minulle on jäänyt epäselväksi, mikä on Gla:n oma kanta lahopuuhun. Kovasti kommentoi muiden juttuja.”

    Huomauttakaa sitten ystävällisesti, kun alan keskustelupalstalla kommentoida omia juttujani.

    Oma kantani on se, että jos lahopuuta ei juurikaan ole, kannattaa vähitellen yrittää sen määrää lisätä. Samoin kannattaa toimia AJ:n kommentin mukaan eli suosia eri tyyppisiä lahopuita eli sekä pysty-, että maapuita. Lisäksi lahoamisen eri asteet ovat tarpeen.

    Kun seuraavaksi kysytään määriä, en halua sitoutua mihinkään tiettyyn lukuun. Visakallo aiheellisesti otti jo esiin, että määrä vaihtelee eri tilanteissa. Oleellisempaa on se, että siellä missä lahopuuta ei ole, sinne sitä olisi hyvä saada. Vaikka jonkun tutkijan tms. luontoihmisen mukaan 20 m3 olisi hyvä määrä, talousmetsässä huomattavaa parannusta saadaan paljon pienemmälläkin määrällä. Muutama kuutiokin on selkeä parannus puistomaiseksi hoidetulla palstalla. Toisaalta vanhassa kuusikossa on syytä olla varovainen, ettei etenkin tällaisena kesänä aiheuta tarkoitusta enemmän lahopuuta. Itse huomioinkin asian jo nuoren metsän hoidossa, jolloin jätän sinne tänne kasvamaan tulevaisuuden jättö- ja lahopuiksi ns. arvottomia sekapuita kuten haapaa, leppää ja raitaa. Toki ne nuoressakin metsässä toimivat monimuotoisuuden kannalta hyvin. Lehtipuun karike havumetsässä lisää maaperän mikrobien toimintaa jne.

     

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 13.8.2018, 09:24

    Kertaan  täällä jo lähes 100% yksimielisesti saavutetun yhteisymmärryksen lahopuun määrästä talousmetsissä. On ollut mukava huomata miten  vanhemman kaartin puuntuottajatkin (selvin päin) ovat raikkaasti ja ennakkoluulottomasti lähteneet näihin lahopuutalkoisiin mukaan.

    1. Monenlaista lahopuuta tarvitaan: pystyyn, pitkälleen, ohutta ja paksua. Eri kohdassa lahoamisprosessia olevia. Monia puulajeja. Tasaisesti koko Suomeen.

    2. Talousmetsissä lahopuun lisääminen ei aiheuta lainkaan taloudellisisa vaikutuksia, paitsi positiiviseen suuntaan (ks. kohta 3). Lahoavat pajut (paksut raidat), haavat, lepät jne vähempiarvoinen myyntipuu saa tietenkin talousmetsiin jäädä. Yksittäiset isot ja pienet kuuset, männyt ym. puulajit eivät siellä täällä tai pininä nippuina aiheuta taloudellisia ”menetyksiä”. Riski hyönteistuhojen leviämiselle on olematon.

    3. Metsien monimuotoisuuden lisääminen on kaikkien yhteinen asia (ml. Maalaisliittolaiset), monipuolinen metsäluonto todennäköisimmin kasvattaa puunmyntituloa, koska biodiversiteetin moninaisuus lisää ravinnekiertoa ja sitä kautta puun kasvua.

    4. Näyttää siltä, että olemme myös yhtä mieltä siitä että lajien runsaus on itseisarvo sinänsä. Hyvällä omallatunnolla voimme todeta tuleville että mm. lahopuut huomioimalla saimme ainakin jarrutettua lajien vähenemistä metsissämme. Tulevat sukupolvet tulevat taatusti jatkamaan tätä linjaa vielä pontevammin, sattavat jopa onnistua paremmin hidastamaan/estämään lajien vähenemisen.

    ystävällisesti Reva Ronttonen

    (Meitä on muutama valveutunut henkilö kirjoittamassa tässä samassa nikissä, tämä lähti tällä kertaa metsänomistajien etujärjestön lähellä olevasta instanssista)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.8.2018, 09:36

    Revalta hyvä positiivishenkinen yhteenveto keskustelusta pilke silmässä.

    MaalaisSepolle sanoisin että arvokkaat isot haavat kannattaa säästää siellä missä ne eivät ole metsätaloudellesi haitaksi. Mökkitontillani kasvavat haavat näyttävät päällisin puolin terveiltä mutta sisältä ovat täysin höttöä, ja harmaapäätikka siellä jo pesikin. Liito-oravankin ottaisin mutta se ei taida saareen osata tulla. Liito-orava ei vaadi kohtuuttomia, nehän pärjäävät jo kaupungeissakin. Pieni muutaman puun pesimismetsikkö ja ympärille liikkumisen vaatimat puut.

    Gla Gla 13.8.2018, 09:40

    Puuki: ”Ei nuo ole mielikuvituksen tuottamia väitteitä. GLA:lla taitaa olla omassa kehäpäätelmässään sitä vikaa.”

    Minä en väittänyt kaikkia väitteitä mielikuvituksen tuotteiksi.

    ”Eiköhän se käynyt ilmi mistä asioista oli kysymys . Kertauksena :  1. Lahopuun määrän kehityksestä talousmetsissä ( ei ole loppumassa lahopuu vaan lisääntymässä suurimmassa osassa maata ).”

    Kysyin jo aiemmin, mihin verrataan. Linkitetyn (muistaakseni sinun toimesta) jutun väitteen mukaan metsätalous vähentää lahopuun määrää luonnontilaiseen metsään verrattuna. Mielestäni tuo pitää paikkaansa, vaikka lahopuun määrä olisikin tällä hetkellä kasvussa.

    ”2. Mitkä puut lasketaan lahopuuksi ; Kelpaako kanto-ja latvuspuu.  Jos ei niin miksi.”

    VMI-tiedoissa on 30-luvulta alkaen tiedot yli 10 senttisistä lahopuista, joten noiden määristä on tietoa. Kattavammin lahopuita on inventoitu vasta vähän aikaa, joten sen tiedon perusteella ei voi päätellä mitään pitemmän ajanjakson kehityksestä.

    Jos tutkijat ilmoittavat määrän kehittyneen johonkin tiettyyn suuntaan, minulla ei ole mahdollisuutta määritellä tätä tietoa oikeaksi tai vääräksi. Se täytyy muistaa myös niiden, jotka julistavat tutkimukset tarkoitushakuisiksi, ennalta määritellyiksi yms. Eli jos koitatte kumota tuloksia, perusteena täytyy olla jotain muutakin kuin mutu-pohjainen lähdetieto.

    Kuitenkin jotta voitaisiin pohtia erilaisten lahopuiden laskutapaa, sitä ennen pitäisi päättää, mitä merkitystä koko asialla on. Visakallon mukaan lahopuulla ei ole vaikutusta metsän hyvinvointiin, Timpan mukaan puuston kasvu ei riipu lahopuun määrästä jne.

    ”3. Lasketaanko mo:en omat suojellut kohteet mukaan talousmetsien lahopuulaskennassa.”

    Kun puhutaan VMI-mittausten tuloksista (onko meillä edes muita lukuja käytettävissä?), käsittääkseni mittauksia ei tehdä pelkästään talousmetsissä. Korjaatko, jos olen väärässä.

     

    Puuki 13.8.2018, 09:42

    Valveutuneelta ”V..u kenkä”-nimimerkiltä ihan ok yhteenveto (selvin päin) .

    PS. Ei ole kuitenkaan 100%:n yksimielisyys lahopuun määristä. Mittaustavasta yms. on vielä erimielisyyksiä.

    Gla Gla 13.8.2018, 09:51

    Samaa mieltä edellisten kanssa. Toivottavasti ensimmäisen kappaleen sisällöstä ei kukaan mieltänsä pahoita.

     

Esillä 10 vastausta, 1,341 - 1,350 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 134 135 136 … 411 412 413