› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 149 150 151 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 22.8.2018, 20:27

    Metsässä voisi toki mellastaa ympäri vuoden, jos ilmasto muuttuisi sen verran, että aina olisi lunta vähintään puoli metriä ja pakkasta parikymmentä miinusta. Puu tosin ei kasvaisi enää, joten pää tulisi vetävän käteen. Mutta voitaisiin harsia ja kursia melko vapaasti ilma kauheita vahinkoja puustolle.

    Rane2 22.8.2018, 20:29

    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    ”Rane 2, aja lamun läntisen puolen tietä joka johtaa paikkaan nimeltä Tölppää, kun olet ajanut yli kaksi kilometrin se aukko on oikealla. Mulla oli mahdollisuus ohimennessä siinä paikassa käydä, tila on n145ha ja nyt näyttäisi silta että koko tila on paria pyöräkettä lukuunottamatta aukkoa. Autonikkunasta mitattuna heitin 100ha että eihän tuo kaukana ollutkaan. Minua ei tämä pinta-alasta keskustelu kiinnosta tämän enempää, kävelin 3-400metriä aukolla ja huomasin kantojen läpimitan olevan ällistyttävän pieneen, myyjällä täytyy olla aivan omat hinnat että tällaista tukiksi järeytyvää puustoa kannattaa aukoksi hakata. Naapuritilalla oli samankaltaiseen metsään tehty hieno harvennus ja tilan omistajaksi ilmeni NFF.

    Ps. en ottanut kuvia”

    Oliko tämä tie Tölppääntie?Kuva olisi toki ollut kiva.

    Ps.Tämän NFF:n (United bankersin metsärahasto) harvennuksen on tehnyt Arvometsä niminen metsänhoitoneuvontajärjestö.Juuri tästä harvennuksesta voi kiitokset esittää asiantuntija Juhani Saarikoskelle.Lienetkö Antinpoika koskaan jututtanut kyseistä herraa?

    https://arvometsa.fi/kayntiosoitteet

    hemputtaja 23.8.2018, 10:12

    Selailin vanhaa Tiede -lehteä (4/2014). Sattui simmuun uutiseksi luokiteltu lyhyt katsaus otsikolla ”Harvennukset voi jättää väliin”.

    Uutisen mukaan väliin jätöllä eli umpitiheänä kasvattamiselle luvataan mm. parempaa tuottoa ja lajien monimuotoisuuden merkittävää lisääntymistä. Asialla olivat Jyväskylän yliopiston tutkijat.

    Tutkimuksen julkaisi Journal of Environmental Management. Mitä kieltä lie käyttäneet.

    Luotan uutiseen, että noita lupailtiin. Lupaukset ovat kuitenkin täyttä peetä, kuten voi heti todeta esim. ”Lukijan kuvissa (Istutuskuusikko/Menninkäinen 21.8.18)” olevasta harvennuskuvasta.  Ainakin uutisen perusteella tuo tutkimus on ansiokas näyte vihreiden harrastamasta vihjailun, puolitotuuksien ja vääristelyn politiikasta, mikä rappeuttaa tutkimustakin kiihtyvällä vauhdilla.

    Puuki 23.8.2018, 10:54

    Antinpojalle :

    En väitä tietäväni jatkuvastakasvatuksesta kaikkea mutta aika paljon kuitenkin on kertynyt omakohtaista kokemustakin ja useisiin eri tutkimuksiin tutustuminen on vahvistanut käsitystä, että usein ei anneta oikeaa kuvaa jk:sta, kun sitä kehutaan tasaikäistä paremmaksi luontoarvojen ja/tai puun kasvun/metsän tuoton kannalta.   Niitä jk:n heikkoja kohtia (vahvuuksien lisäksi) on  käyty läpi tässäkin ketjussa aiemmin jo useammalla sivulla.

     

    antinpoika 23.8.2018, 11:21

    Puuki, tarkoitan tällä sitä että yleisesti rinnastataan jatkuva kasvatus siihen vanhaan malliin jolla on metsiä pilatttu. Kaikkihan on niistä ajoista muuttunut ja tekniikka mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin ja niin se on leimikoitten korjuupuolella, koneet on hyviä ja kuskit kouluttautuneet ja kantavat vastuun tekemästään. Tämä tarkoittaa sitä että enää ei hävityshakkuita tule eikä ole pitkään aikaan tullutkaan , hitoriassa ei tapahdu mitään mitä siellä lieneekään tehty.

    Gla Gla 23.8.2018, 12:14

    Toki menetelmää on säädetty parempaan suuntaan, silti uudistuminen niin  riskialtista, etten minä omia rahojani noihin kokeiluihin laita. Viivästyneen taimikon hoitamisen työläys on jotain sellaista, mistä metsätalouden harjoittaminen on syytä pitää mahdollisimman kaukana.

    Niin kauan kuin sovelletaan nykyisen lain tarkoitusta eli valinnanvapautta metsäkäyttömenetelmissä, on nykytilanteessa kina jk:n ja jaksollisen välillä joutavaa. Oleellisinta on luoda edellytykset, jolla menetelmästä riippumatta metsätaloutta ylipäätään kannattaa harjoittaa. Siksi kun vihreät seuraavan kerran paikalliselle torille tulee vaaliteemojansa esittelemään, pitää käydä kysäisemässä niiltä mielipidettä tähän asiaan. Kun alikasvosmännyt ja varmaan -koivutkin syödään ensimmäisenä ja heti perään vapaasti kasvaneet, onko avohakkuun vastustajien tarkoituksena tyytyä kasvattamaan pelkkää juurikääpäkuusta vai olisiko fiksumpaa luoda edellytykset myös männyn ja koivun kasvatukselle.

    Puuki 23.8.2018, 12:15

    Jos jk yleistyisi,  konepuolella on haastellinen homma keksiä tarpeeksi hyvin toimiva ja samalla kustannustehokas ratkaisu sopivaksi jk:n hakkuisiin. Sitä ei ole vielä keksitty.

    Tässä kertauksena niitä jk:n ongelmakohtia :

    – metsien kuusettuminen (kuusi on ainut puolivarjopuu Suomessa)

    – juurikääpäriskin lisääntyminen kuusikoissa (isot pinta-alat hakkuukierrossa jatkuvasti)

    -kasvun ”hyytyminen” vs. viljelymetsä

    -lehtipuiden väheneminen (monimuotoisuus kärsii)

    -kalliimmat korjuukulut ; heikompi metsän tuotto

    – heikko konaiskasvu jota tukkipuuosuuden suhteellinen lisääntyminen vs. tasaikäinen metsä ei riitä kompensoimaan.

    – liian karujen maiden kuusettuminen pitkityksessä–> kasvun+tuoton väheneminen mäntymailla.

    – liian harvaksi hakkuu uudistumisen varmistamiseksi–> luonnontuhojen lisääntyminen + kasvun elpyminen hidastuu liiaksi.

     

    Gla Gla 23.8.2018, 12:20

    Jatkuvan hakkuukierron ideaa tai ongelmaa en tajua. Kun tehdään reipas harvennus (kirjallisuuden mukaan edellytys taimettumiselle), tuskin seuraava harvennus sen useammin tarvitsee tehdä kuin jaksollisen harvennusväli. Uudistamisen jälkeenkin ensiharvennus hoidetussa metsässä tulee 20-30 vuotiaaseen metsään, joten siinäkään ei väli mitenkään poikkeuksellisen pitkäksi veny. Vanhat kasvumallit kyllä puhuu ensiharvennuksesta 40 vuotiaaseen puustoon, mutta ne mallit onkin peräisin luontaisten kuusikoiden inventoinnesta. Ehkä myös kylmempi ilmasto vaikuttaa tuohon.

    Ongelmana ymmärrän tukkipuiden kaatamisen nuoren puuston sekaan ja siinä vaurioituneiden yksilöiden sairastumisriskin.

    Puuki 23.8.2018, 12:43

    Jos isommalta pinta-alalta kerätään sama määrä puuta vuosittain kuin pienemmältä,  niin metsäajoa koneella/vuosi tulee keskimäärin enemmän .  Jossain jk-oppaissa kerrotaan hakkuiden välin olevan 15-30 vuotta .

    Jean S 23.8.2018, 13:00

    Yksittäisen metsänomistajan kannalta kysymys on siitä, että halutaan ensisijaisesti kerätä samalta pinta-alalta isompi määrä euroja, ei välttämättä niinkään maksimoida kuutiosaantoa. Jos kansantalous haluaa enemmän kuutioita, siirtäköön puunkorjuun nollarajaa.

    Odottelen edelleen sitä metsäkonetta, jonka kuljettajalle ei tarvitse maksaa palkkaa. Polttoainekuluhan on ilmeisesti pienempi kuin henkilöstökulu.

    Jk-menetelmällä on tosiaan riskinsä, mutta niihin on olemassa ratkaisuja, jos niin halutaan. Jk:n kannalta tasakokoinen ja tasaikäinen 100-vuotias kuusikko, jossa on 300m3/ha ja jossa päivä ei ole paistanut maahan asti enää 25 vuoteen on jokseenkin yhtä toivoton lähtökohta kuin tuolla kuvapuolella debattia herättänyt suorittavan portaan laiharunkoinen ensiharvennus on jaksollisen kasvatuksen kannalta.

    Se, mitä olen yrittänyt tässä jo pitemmän aikaa saarnata on se, että pitäisi laskea, minkä verran tappioita optimaaliseen jaksolliseen metsänkäsittelyyn verrattuna metsänomistajalle syntyisi siitä, jos hän ryhtyisi lisäämään talousmetsäänsä tietoisesti sellaista monimuotoisuutta, joka mahdollistaisi esimerkiksi 30 vuoden päästä siirtymisen jk-menetelmään.

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 149 150 151 … 411 412 413