Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Tolopainen Tolopainen

    Kauimpana olivat:skp, vasemmistoliitto ja vihreät. Tulipahan todistetuksi, että vihervasemmisto on oikea termi.

    MaalaisSeppo

    Höpö-höpö testi. Kyllä minä testaamattakin osaan itseni asemoida. Tuskin näitä testimenetmiä saadaan objektiivisiksi. Horoskooppiinkin jotkut uskovat.

    LauriR

    Minua häiritsee tässä aukkohakkuu-hiilensidonta-keskustelussa tämä seikka:

    ei ilmaston kannalta ole ratkaisevaa, kuinka nopeasti hiiltä pystytään sitomaan kasvustoon, vaan kuinka PALJON sitä on sitoutuneena. Nopea hiilen sidonta ei paljon auta, jos pajatso tyhjennetään kerralla aukkohakkuulla. Ratkaisevaa tietenkin on, mitä korjatulle puulle tapahtuu.

    Sahatavarana hiilisisältö on kauemmin pois kierrosta, mutta sellun kierto on kovin lyhyt. Merkittävä osa, jopa suurempi kuin sellun saanto, poltetaan prosessissa .

    Avohakkuun jälkeen alue on pitkään hiilen päästäjä, kunnes hakkuutähteet ja juuret ovat lahonneet ja taimiston kasvu päässyt vauhtiin. Alueen sidotun hiilen määrä on taas palutunut 80-100 vuoden päästä.

     

    Visakallo Visakallo

    Päivitetäänpä LauriR:n tiedot: Avohakkuussa tukkia tulee 70-95 %. Sellua tulee siten vain 30-5%.  Avohakkuun jälkeen hiilenpäästö muuttuu sidonnaksi 2-3 vuodessa, ja sidotun hiilen määrä on puulajista riippiuen sama 35-60 vuodessa.

    Taiki

    ”ei ilmaston kannalta ole ratkaisevaa, kuinka nopeasti hiiltä pystytään sitomaan kasvustoon, vaan kuinka PALJON sitä on sitoutuneena”

    Tuo sitoutuminen juuri on asian ydin.

    Jos pelkkää metsätaloutta katsotaan hiilitase on kokonaisuutena kutakuinkin +- nolla, edellyttäen että hakkuun jälkeen huolehditaan alueen uudistamisesta. Tämä siksi että hiiltä vapautuu yhdellä alueella ja tase on vahvasti sitoutumisen puolella toisaalla.

    Sitoutumista ei tietenkään tapahdu jos hakkuun jälkeen alue kasvaa pelkää heinikkoa tai se otetaan muuhun kuin metsätalous käyttöön, esim. tien pohjaksi, sähkölinjaksi tai kaupunki rakentamiseen.

    Se sitoutunut hiili jota vapautetaan on sitoutunut fossiilisiin polttoaineisiin, öljyyn ja kivihiileen. Niiden käytöstä vapautuvan hiilidioksidin sitomiseen ei maapallolla ole mitään keinoa. Metsätalouden kontolle tuota tehtävää ollaan kyllä työntämässä, mutta mittaluokat ovat sellaisia ettei tule millään onnistumaan.

    Fossiilisten polttoaineiden käytön määrä on kaiken a ja o. Kaikki muu on näpertelyä. Mutta kun sillä nissanilla on niin kiva kurvata ties minne ja kerrostalon patterista on kiva saada kivihiililämpöä.

    Gla Gla

    Uusiutumattomien käytön määrä on minustakin kaiken a ja o. Jotta uusiutuvilla voidaan korvata edes jonkinlainen määrä, on puuston kasvun nopeus olennaista. Meillä on tietty määrä hehtaareita ja kun pinta-alaa ei voi kasvattaa, on puuston kasvua nopeutettava. Tehokkaassa käytössä metsään sidotun hiilen määrän kasvun rajat tulee pian vastaan, mutta ei meidän siitä pidä huolestua. Tuossa tilanteessa ollaan otettu jo merkittäviä edistysaskelia. Onko puustopääoma silloin 120 vai 140 m3, on näpertelyä. Olennaista on se, onko puuston kasvu 7 vai 10,5 m3.

    Rane2

    Hiilen sitomiseen auttaisi merkittävästi esim. Saharan metsittäminen.Nyt on tehty aloite joka mahdollistaa sen toteuttamisen.

    http://unite-the-armies.org/fi

    Puuki

    Miksi esitetään , että päätehakkuun jälkeen kuluisi 80-100 vuotta ennen kuin hiilitase on entisellä tasolla ?  Satu Harkki vai kuka sen sadun on keksinyt ? No, ei sillä oikeastaan ole väliä kuka on keksinyt mutta kun sitten ”tietoa” levitetään tiedotusvälineissäkin, niin syntyy niitä harhaluuloja, joita on hankala oikaista jälkikäteen.

    Kun metsien kokonaiskasvu/ha on parantunut , ja parantuu edelleenkin, sopivan maanmuokkauksen, puiden siirron, jalostushyödyn ja lämpimien ilmojenkin avulla,niin se vaikuttaa hiilen sitoutumiseen tulevaisuudessakin.  Kokonaistilanteeseen vaikuttaa lisäksi fossiilisia energialähteitä kuluttavien tavaroiden valmistuksen vähentäminen. Sellupohjaisia muovin korvaavia tuotteita on jo useita markkinoilla. Rakentamisessa betonia korvaa CLT-levyrakentaminen ja perinteinen hirsirakentaminen.

    Uudemmissa sellutehtaissa polttoon menee entistä vähemmän jakeita. Niistä tehdään  esim. lannoitekäyttöön sopivaa tavaraa ja monia muita erilaisia jalosteita.

     

     

     

    kuusessa ollaan

    Jos jaksollisessa menetelmässä hiiltä sitoutuu maahan saman verran kuin sitä pääsee, silloinhan tase on +/- 0. Eli silloin lopputuloksena ei ole LISÄÄ hiiltä ilmakehään, samoin kuin vaikkapa kivihiilellä taitaa homma olla +100% hiilipäästöjä.

    Ja mitä enemmän sellua käytetään kiertäviin käyttökohteisiin (pakkauspahvit, puuvillaa korvaavat puukuidut), suhde pysyy entistä paremmin jatkuvassa kierrossa. Jopa vessapaperi kiertää, sillä puhdistamojätettä kompostoidaan mullaksi, jota käytetään viheralueiden multana, jossa taas kasvit sitovat hiiltä maahan.

     

    Jos tiedotusvälineet (tässä tapauksessa Yle) haluaisivat tehdä ihan oikeaa tiedonvälitystä, pitäisi järjestää tutkijoille tilaisuus kertoa tutkimuksistaan kunnolla, ilman että studioyleisössä on kummankaan puolen kiihkoilijoita huutelemassa lantaa.

    Timppa

    Tässä yritelmä kertoa siitä kuinka MT-kuudsikko kasvaa ja sitoo hiiltä Keski-Suomessa.

    ikä            tilavuus m3/ha  runkoja kpl/ha  kasvu m3/ha/v   arvokasvu %

    13                       6                         1500                  2,6

    17                       18                       1900                  5,7

    19                       55                       1572                  9,4                     19,8

    20                       53                       1672                  9,0                     21,1

    29                       136                     1710                  12,0                   10,5

    45                       226                     907                     10,6                   6,6

    45                       174                     914                     9,4                     7,8

    53                       192                     614                     8,2                     5,6

    53                       154                     460                     6,9                     5,7

    85                       304                     496                     6,8                     2,7

     

Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 4,127)