Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minä myös edellisten linjoilla: ei metsää kannata käyttää hiilivarastona vaan hiilen sitojana, koska puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiiliperäisiä tai paljon päästöjä aiheuttavia tuotteita, esimerkiksi sementtiä. Fossiilisten käytön lopettaminen on kaikkein kiireellisin tavoite.

    Metsittämisessä on globaalisti erittäin paljon käyttämätöntä potentiaalia, samoin mm. maatalousmaassa: joku vastikään laski että jos maatalousmaahan sidottaisiin hiiltä muutama promille lisää vuosittain, se korvaisi kaikki globaalit hiilipäästöt – mittakaava on niin valtava.

    Puuki

    Antinpoika oikoi aika paljon laskelmassaan. Kun tukkipuu% on hyvä, niin sahapuutakin tulee suhteessa enemmän.  Pikkutukeista ja parruaihioista tehdään myös niitä pitkäaikasia ”hiilivarastoja”.

    Ja kuten k.o. kertoi , myös sellun käyttö sitoo hiiltä ja lisäksi korvaa valmistukseen öljyä käyttäviä tai muuten luonnonvaroja kuluttavampia materiaaleja.

    Sahapuun purusta valmistetaan myös biopolttoaineita. Ne korvaa vastaavia öljystä tuotettuja.

     

    hemputtaja

    Kuusessa ollaan kysyy: ”Mitäs sitten tehdään, kun kaikki Suomen metsät ovat pelkkää mäntykeloa tai maassa maatuvaa ja hiiltä ilmakehään vapauttavaa kuusta?

    Tuohon ei vastata muuten kuin; Nih!

    Lisään vielä, että mitäs jatkoksi sitten tehdään kun tuo hiiiirvittävä hiili saadaan lypsettyä pois. Oluestakin loppuu vaahto ja kuplat, limpparit muuttuu ihan pliisuiksi ja kasvihuoneiden kannattavuus romahtaa, metsien kasvu loppuu ynnä muuta mukavaa.

    Vielä kun joku ystävällisesti todistaisi, että syyllinen lämpenemiseen tosiaan on hiilidioksidi.

    Niin, niin, tutkijat ovat sanoneet ja tutkineetkin tyyliin jatkuva kasvatus kannattaa ja avohakkuu vähentää monimuotoisuutta.

    antinpoika

    Kelo oli esimerkki  ja varmaan se sellaisena ymmärrettiin, se on taas eri asia löytyykö niitä tulevaisuudessa yhtään edes lapista. Jos ajatellaan eteläisen Suomen luonnontilaisia havumetsiä, vaikka ne olisivat koskematta 100 vuotta niin hiilipäästö on suhteellisen vähäistä, jossain kuivaa puu pystyyn mutta jatkaa ”elämäänsä” vielä pitkään hiilen sitojana, tästä ei kannata väitellä vaan sen näkee kun menee sinne metsään.

    Ei kannata panikoitua jos meillä vanhoja metsiä olisi myös jatkossa, ei se hiilensidonta ainakaan avohakkuulla parane, ennemmin se paranee sillä että laitetaan taimikot ja rästiharvennukset kuntoon.

    Tolopainen Tolopainen

    Miten ilmastonmuutoksen voisi maallikolle todistaa. Tässä asiassa on luotettava asiantuntijoihin ja tietokoneisiin. Yksilö ei pysty omilla havainnoillaan todistamaan ilmastonmuutosta tai sitä että sellaista ei olisi.

    hemputtaja

    Tarkentelenpa jatkoksi ohi aiheen.

    Tuolla joku kertoi paljonko tulee hakkuusta sellua. Taisi tarkoittaa sellupöllejä. Kun niiden tukkienkin puuaineesta noin puolet menee sellukattilaan puruna ja pintoina eli sellua tulee hakkuusta aina aika reippaasti.

    Puuki

    Kasvihuonekaasu CO2 lisää kasvua niin kasvihuoneessa kuin metsässäkin. Onko se haitta vai hyöty. Liiallisena voi CO2 olla haitta mutta metsän kasvu lisää myös hiilen sitoutumista CO2:n lisääntyessä. Paitsi sademetsien päätehakkuun jälkeen tuo edullinen vaikutus ei toteudu eikä toimi kuten pohjolassa. Parhaiten niissä maissa, joissa metsää uudistetaan oikeasti.

    Jos metsä on ”koskematta vaikka 100 vuotta” , niin sieltä on ehtinyt haihtua hiiltä aika paljon puun lahottua. Ei ne kaikki puut keloudu ja jää pystyyn; suurin osa puista kuolee ja lahoaa paljon aiemmin, jo pienpuuvaiheessa itseharvenemisen vuoksi. Asiasta ei tosiaankaan kannata väitellä sen kummemmin.

    Sellaisen tutkimuksen olen lukenut, että jo 75 v:aasta  E-Suomalaisesta luonnontilaisessa MT-kuusikossa on luonnonpoistuma n. 1 /3-osa kokonaiskasvusta.

    antinpoika

    On hyvä asia että meillä on järjestelmä että hakatun metsän tilalle viljellään uusi metsä ja pidetään viljelyn onnistumisesta huolta, se hyvä asia koskee myös jatkuvapeitteisen mallin oikeanlaisia menetelmiä joissa hakataan oikeissa kohteissa oikeaan aikaan  oikeanlaista puuta ja jäävä puusto on oikeanlaista.

    hemputtaja

    Tolopainen kysyy: ”Miten ilmastonmuutoksen voisi maallikolle todistaa. Tässä asiassa on luotettava asiantuntijoihin ja tietokoneisiin. Yksilö ei pysty omilla havainnoillaan todistamaan ilmastonmuutosta tai sitä että sellaista ei olisi.

    Kyllä maallikkokin pystyy lämpenemisen huomaamaan. Vuosikymmeniä kerätyt lämpömittarin lukemat ovat aika hyvä näyttö, ellei niitä aleta liikaa viilailemaan kuten vihjailevat tapana olevan.

    Toisia ovat esim. jäiden lähtö, vaikkapa pihlajan kukinta, lintujen paluumuutto, jne.

    Nuo nyt kyllä kertovat paikallisen ilmaston muuttumisesta, mutta koko boltsi on sitten eri juttu. esim. vihjailevat jotkut, että Siperian kesä oli nyt hemmetin kylmä. Tiedä tuota sitten mikä se keskiarvo olisi.

    Mikä sitten lämpiämisen aiheuttaa on eri juttu. Siihen ei maallikko pysty ja ei näköjään pysty tutkijatkaan. Kaikenlaista määrärahahakuista ilmastoviheltäjää on kuitenkin liikkeellä kotimaassakin alkaen Ilmatieteen laitoksen johtajasta.

    kuusessa ollaan

    Vähän perhanan hyvin todettua Taikilta sivun 154 lopussa.

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 4,127)