Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,571 - 1,580 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Reima Ranta

    Kun avohakkuussa metsästä poistetaan kuution puu ja tilalle istutetaan tai kylvetään puuntaimi tai muutama niitä, niin puuhun sitoutunut hiili putoaa miljoonasosaan ja hiilen sitoutuminen uuteen kasvuun putoaa miljoonasosaan. Kun näin on, niin on lapsellista väittää, ettei vaikutusta lyhyellä aikavälillä ole. Harvennuksessa tilanne on hiukan toinen, kun viereisten puiden kasvu lisääntyy uusien taimien kasvua selvästi enemmän.

    Sorkkaeläimistä voi Gla:n kanssa olla täsmälleen samaa mieltä. Samalla tulisi hoidettua suurpetojenkin aiheuttamat ongelmat. Paljonko metsänomistajalle hirvenlihakilo oikein maksaa.  Kemeran verran – vai?

    kuusessa ollaan

    Eihän se kuution puu muutu kaatohetkellä suoraan hiilidioksiidiksi ilmaan !?

    Ja valtion metsiä on suomessa 35%, joista lähes puolet on jo talouskäytön ulkopuolella. Ne vaan ovat keskittyneet muutamille suuremmille alueille.

    Rane2

    Valtion suuret hakkuut ovat etsinnässä.Metsähallituksella on siis 9 miljoonaa hehtaaria maata josta talouskäytössä olevia ”monikäyttömetsiä” on n.38%.Puunkorjuun piirissä tästä on vuosittain n.2%.Avohakkuuta tästä on neljännes.

    http://www.metsa.fi/-/metsahallitus-pitaa-tarkeana-avointa-keskustelua-metsien-hoidosta

    Tolopainen Tolopainen

    Olen pahasti pettynyt että vihreät ovat ympäristöasioissa noin nössöjä. Joku avohakkuukielto valtion metsissä ihan yhtä tyhjän kanssa ilmaston kannalta. Samoin fossiilisista luopumisen aikataulu aivan liian hidas joskus 2020 luovutaan kivihiilestä. Minusta se pitäisi tapahtua jo ensi vuonna. Eivät vaadi öljylämmityksen kieltämistä eikä mitään ohjelmaa uusista tuulivoimaloista. Suomihan voisi hyvin nopeasti siirtyä pois fossiilisista polttoaineista sähköntuotannossa, kun lisätään metsien hakkuita. Viisi uutta biotuotetehdasta vastaisi sähköteholtaan yhtä uutta ydinvoimalaa ja toisi 4mrd€ vientituloja. Tuollainen tehdas maksaa alle 10v investointikulut.

    Puuki

    Metsätalouden maalla olevat nykyisetkin ojikot ja muuttumat halutaan suurelta osin ennallistaa, koska ainakin paksuturpeisella suolla turpeen hajoaminen aiheuttaa suuret hiilipäästöt. Kyllä näitä vaihtoehtoja on hartaasti laskeskeltu ja huomioitu myös hiilen sitoutuminen karikkeeseen, joka myös hajoaa aikanaan, ja vieläpä nopeammin kuin turve. 

    Epäonnistuneet metsityskohteet on asia erikseen. Ojikoita ja muuttumia on  suhteellisen vähän enää olemassa, koska uudisojituksista on jo kulunut aikaa ja kuitenkin suurin osa ojitetuista alueista kasvaa ihan hyvin puuta.   Uudestaan soistuneille puustoisille turvemaille paras käsittely on kunnostusojitus eikä ennallistaminen, joka sekin aiheuttaa mm. ravinnepäästöjä.

    Juurikarikkeesta osa ei hajoa hiilidioksidiksi vaan painuu maaperään ja jää hiilivarastoksi.

     

    mehtäukko

    Husse…”Väittäisin ilman että linkitän tutkimuksia; että metsien käyttö on täällä sellaista, mihin muun maailman pitäisi pyrkiä ja ottaa mallia meiltä

    Ydin se näissä vihreiden metsä- ja avohakkuu keskusteluissa on meille paikallisille ihmisille aiheutuvat ongelmat ja paikalliselle luonnolle aiheutuva monimuotoisuuden heikentyminen…”

    Mehtäukko on samaa mieltä.Kun katselette ”juutupesta” muun maailman puun korjuuta ja metsätalouden harjoittamista raa’alla raiskauksella, voimme kyllä röyhistää rinnuksia. Mutta niille mutavellisavotoille kyllä sopisi suomalaistenkin viherkauhtanoiden alkaa kerätä joukkioita ketjujen jatkoksi ja huutokuoroon  mielenilmauksille.

    Monimuotoisuudesta ja lahopuusta toitotus loppuu taatusti, kun vaan sen yhteisvastuutilin joku avaisi! Sieltä vaan sitten tilisiirtoja korvaukseksi mo:lle luovutetuista puista ja pensaista…

    Visakallo Visakallo

    Kertokaapa palstan tutkijat ja muut viisaat, miten minun pitää muuttaa metsätalouttani, jotta se parantaisi paremmin ilmakehää? Tähän asti olen kasvattanut puistani mahdollisimman suuren osuuden järeäksi tukkipuuksi mahdollisimman nopeasti. Ensiharvennukset on tehty energiapuuksi, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Kiertoaikainen tukkiprisenttti on saatu nostettua 80 prosenttiin, ja päätehakkuissa on ollut 400 mottia hehtaarilla. Mitä olen tehnyt tähän asti väärin? Toivon, että vastauksissa keskitytään tiukasti itse asiaan ja jätetään pois viittaukset vääriin mielipiteisiini, väärään syntyperäni ja -maailmankatsomukseeni ja ettei minulla ole tutkijataustaa.

    Jätkä

    Reima Ranta venkoilee tuolla edellä. Otetaanpa hieman isompaan mittakaavaan tuo hiilensidonta ja puun kasvu. Jos metsää kasitellään, kuten on edelliset vuosikymmenenet käsitelty ja suunnataan hakkuut niihin kuvioihin, joissa on ohjeiden mukaisesti hoitotarve.

    Hakataan miljoona kuutiota. Kolmen vuoden kuluttua aukoissa on elinvoimainen taimikko, jonka hiilensidonta kiihtyy joka vuosi. Kasvatushakkuissa on puuston kasvu kiihtynyt ja kohta nuo yhdessä kasvavat 30 % enemmän kuin ennen hakkuita.

    Miksi takertua johonkin pieneen ( 0,5 %:n) – suuruiseen vuotuiseen avohakkuumäärään? Sillä avohakkuumäärällä maamme täyttyy metsistä. Puu on lisääntynyt siitä lähtien, kun lopetettiin JATKUVA HARSINTA, eli nykymurteella jatkuva kasvatus.

    Nykytiedoilla, jotka perustuvat METLA:n valtakunnan metsien investointiin, hakkuut ja hoitotoimet ovat lisänneet koko ajan metsiemme puuvarantoja ja jopa järeys on kasvanut merkittävästi.

    Miksi pitää joidenkin vihervouhkaajien propagandaa kuunnella korvat höröllään ja uskoa niihin? Eivät hekään ihan kaikkia omia juttujaan usko. Miksi meidän pitäisi?

    Pelkästään hakkaamalla hyvän metsänhoidon tapojen mukaan nopeasti nostaisimme puuston vuosikasvun kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Puuvarannon lisääntymisestä ei olla kai erimieltä. Luonnon monimuotoisuudesta kai vielä vähän.

    Tuolla joku totesi että joka puolueessa alkaa olla vihreyttä (tietenkin poislukien ageaaripuolue Maalaisliitto), joten ei tartte olla viherpiipertäjä ja silti voi olla kiinnostunut vaikkapa sitten luonnon monimuotoisuudesta.

    Aukoista ei tartte olla huolissaan, ne metsittyy vaikkei tahtoisi. Eikä puupeltouskovaisista, heitä on niin vähän ja koulutus menee hukkaan (ruuti variksille). Vahvempi uskonto on jo heillä sanut silmän kiiltämään eri tavalla ☺.

    Normi metsänomistaja voi tehdä paljonkin. Jonkun nurkan voi jättää vanhenemaan ihan itsekseen, tulee sitä kipeästi kaivattua lahopuuta ja vanhaa metsää muutenkin. Voi miettiä että ehtiskö sitä raivata lintujen pesimäajan jälkeenkin. Ripusta pönttöjä. Jne.

    Ei nuo kummoisia ole, vaatii vaan vähän asennemuutosta, siis niillä joilla se on vielä mahdollista.

    yt Niko-Gunnar, Kokoomuksen viherosasto

    Rane2

    Tohmajärven Sepeltä niin lutuinen,maailmoja syleilevä kirjoitus että joko pitäisi huolestua?Eduskuntavaalikampanjan aloitus?

Esillä 10 vastausta, 1,571 - 1,580 (kaikkiaan 4,127)