Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Noin se kuule Mehtäukko on, kuten Gla kertoi. Ei siinä sen enemmästä ole kyse.(Linkolan Pena kertoi tuosta samasta näköradiossa. Keskustan puolueohjelmassakin nuo perusasiat mainitaan)

    Nuo tulivuoret on ihan kivoja argumentteja, mutta ne ei oikein kestä tarkempaa ajattelua. Suomi (kai) maailman rikkaimpana maana ei voi piiloutua sen taakse että tulivuoret polttaa myös tai muut saastuttaa vielä enemmän tai brassitkin hakkaa sademetsänsä tai venäläiset antaa palaa metsänsä. Meillä on vähän varaa olla esimerkkinä ja sitä kautta vaatia vähän muiltakin. Tai tehdä siitä jopa bisnes ja myydä ympäristökoulutusta ja energiaa säästäviä härpäkkeitä niille muunmualaiseille. Vaikka semmonen tulisija että piisistä ei tulis pienhiukkasia olis kiva.

    Uso huvikses!

    kuusessa ollaan
    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Tuohan se on se hankaluus, totta töriset kuusessaolija.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ettekö te ihmiset nuku? Siellä on jo ennen kuutta alettu laittaa kommenttia palstalle. Kiitos vilkkaasta ja fiksusta keskustelusta!

    Visakallolle: kysyt mitä ilmaston kannalta olisi pitänyt tehdä toisin. Vastaus on: ei mitään.

    Puukille: olemme suurimmaksi osaksi samaa mieltä. Heikosti puuta kasvavia soita voi ennallistaa ja hyvin puuta kasvavia soistuneita alueita voi kunnostusojittaa. Sanot kuitenkin, että ojikoita ja muuttumia ei enää juurikaan ole. Minun sanavarastossani kunnostusojituskelvottomia soita voi nimittää ojikoiksi tai muuttumiksi, kun ne eivät ole muuttuneet tavoitellusti turvekankaiksi. – Mutta tämä on semantiikkaa eli sanojen merkitysten vatvomista.

    Puuki kyselee myös metsän ilmastovaikutusten laskelmien perään. Korjaus kello 12.34. Kirjoittaessani tätä oli tullut linkki Hannes Mäntyrannan tärkeään uutiseen (edellä). Siinä oli otettu laajempi näkökulma hakkuiden vähentämisen vaikutuksiin, eli meiltä hakkaamatta jäävät hakataan sitten muualla ja ne saattaisivat osittain korvautua mm. tuontipuulla. Globaalisti hiilinieluja ei säästy.

    Kerrataanpa vielä vaikutus kotimaan metsätaseeseen: jos nyt lisäämme paljon uudistushakkuita, puuston kokonaiskasvu pienenee lähivuosikymmeninä, koska pienet puut kasvavat vähemmän kuin isot puut. Harvennuksilla on sama vaikutus, mutta pienempi, kun harvennuksen jälkeen lähes sama kokonaiskasvu kohdistuu pienempään määrään puita. Kokonaisvaikutus eli kasvun alenema riippuu paljon siitä, kuinka vanhoja metsiä uudistetaan, eli ovatko ne jo siirtyneet hitaan kasvun vaiheeseen. Nyt uuden metsälain tultua metsiä uudistetaan nuorempina (mm. Metsähallituksen toimesta) ja ne kasvaisivat vielä kohtalaisen hyvin, ainakin enemmän kuin taimikko ensimmäisinä vuosina.

    Summa summarum. Suomen metsät ovat ikärakenteeltaan edelleen kiihtyvän kasvun vaiheessa, joten todennäköisesti hakkuiden lisäämisestä huolimatta VMI:ssä mitattu puuston vuotuinen kokonaiskasvu edelleen hieman kasvaisi, mutta ei ihan niin paljon kuin ilman hakkuiden lisäämistä.

    Metsien käytössä on havaittavissa polarisaatiota, eli osa metsänomistajista hakkaa paljon ja osa ei juuri lainkaan. Monimuotoisuuden kannalta tämä on hyvä, mutta puun kokonaiskasvua metsien säästäminen pienentää pitkässä juoksussa, kun ne alkavat lahota. Ensiharvennusten ja taimikonhoitojen lykkääminen vähentää käyttöpuun tuotosta jo lyhyellä aikavälillä. Lahopuun lisäämisen eräs harvemmin mainittu sivuvaikutus on palokuorman kasvu, eli metsät ovat herkempiä metsäpaloille. (Kannattaa siis vähän miettiä minne lahopuuta jättää. Saattaisi olla viisautta tehdä palokujia rakennusten lähistöille. Jos omistaa paljon arvopuuta, niin metsäpalovakuutus kannattaa tietenkin olla.)

    Edellisessä Maarit Kallion ym. raportissa tämä oli sanottu näin:

    ”Tutkimuksessa huomautetaan myös, että merkittävä osa Euroopan metsistä lähentelee hakkuukypsää ikää. Aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu, että niiden hiilensidontakyky on vähenemässä ja osittain jopa katoamassa jonkin ajan kuluttua. Tällaiset hoitamattomat metsät ovat alttiita myrsky-, hyönteis- ja sienituhoille sekä metsäpaloille. Ne taas tuhoaisivat kalliilla rakennetun hiilivaraston. Tutkijat varoittavatkin, että hakkuurajoituksilla Eurooppa ei välttämättä saavuta asettamiaan ilmastotavoitteita.”

     

    trimmeri

    Nyt menee hieman ohi aiheen, pahoittelut siitä. Itseä on koko päästökeskustelussa häirinnyt muutama seikka ja laskentatavat. Eikö nyt kuitenkin esim. co päästöt mene tuonne samalle taivaalle, valtio kohtaisesti tuotettuna. Jos katsoo karttaa, niin Suomen etelärajan leveyspiiriltä pohjoiseen, ovat kaikki alueet/maat harvaan asuttuja. Tähän on tietysti syynä ruuantuotannon rajallisuus ja talvista johtuva energian tarve. On sanottu, että Suomi käyttää monta maapallollista luonnonvaroja vuodessa ja esim . Intia käyttää hädin tuskin pallollistalkaan. Laskin äkkiä löytämistäni kokonais päästöistä, että meidän tuottama co kasvihuonepäästö on n. 173 hiilidioksidiekvivalenttitonnia/ km² ja intian vastaava luku on 760. On myös todettu, että  Suomen tämän hetkinen oma ruuantuotanto ei riitä meille. Ymmärtääkseni tähän on kuitenkin tullut korjausliike, eli syntyvyys on laskenut. Korjausliike ei vain toimi, koska voimistuva maahanmuutto. Eli jotenkin tuntuu siltä, että ei keskustella oikeista asioista ja keksityt korjausliikkeet ovat siten täysin mitättömiä. Tämä johtuu varmasti siitä, että vaikeisiin asioihin ei ole kellään halua puuttua sekä siitä, että maailman rikkaimman prosentin tienistit kärsisivät.

     

    Puuki

    Mistä riittää luonnonvaroja jos piskuinen Suomi käyttää jo monta maapallollista vuodessa ?

    Yksi maapallo ei riitä mihinkään tuolla laskuopilla.

    Jätkä

    Käytännössä lähes kaikki palaa, mikä hapen ja veden kanssa joutuu tekemisiin. Myös rauta ja teräs ”palaa”.

    Me emme pysty loputtomiin varastoimaan edes havupuihin hiiltä, eikä muutakaan. Kaikki niihin varastoitunut tavara vapautuu niistä ennemmin tai myöhemmin, ellei aikaisemmin, niin lopuksi ne suurella vaivalla kaivetaan maan sisältä, missä ne on jalostunut kivihiileksi.

    Tämä on sama homma kuin ihmiselle tapahtuu, että kaikki mitä syödään, muuttuu – jos ei muuksi, nii EDIT…

    Viherpipertäjien mussutus on lähes turhaa, paitsi ilmojen, vesien ja maaperän saastuttaminen on lähitulevaisuudessa se uhkakuva, johon me pystyisimme vaikuttamaan ja sitä meidän kannattaa tehdä, ellei kehitetä sellaista ihmisrotua, joka kestää nuo saasteet. Kalat taitaa kuitenkin kuolla.

    Venäjällä on varmaan useampi vuosikymmen kehitelty ihmiskokeiden avulla kaiken kestävää lajia ja heimoa, viimeksi hermomyrkkyjä testaillen. EI KESTÄNYT -VIELÄ.

    Suomessa maatalouspuoli on pistänyt miehekkäästi hanttiin kaikkea ympäristönsuojelua, mutta nyt suhtautuvat jo aika suopeasti juttuun.

    Samoin metsäala on taipumassa  – turvepuoli vielä väheksyy, mutta lähinnä ne vain pelkäävät, että joutuvat putsaamaan järvet, jotka ovat kuralla täyttäneet.

    trimmeri

    Siis suomi käyttää laskennaliset vuotuiset luonnonvaransa  muutamassa kuukaudessa ja esim tuo intia ei käytä edes kaikkia. Mitenköhän, jos kaikki  suomalaiset laitettaisiin montun reunalle ja konekiväärillä viimeistely, niin loppuisko ilmaston lämpeneminen ja kaikki olisi maapallolla hyvin? Lyhyellä aikavälillä kyllä ruumiit aiheuttaisivat jonkun määrän päästöjä.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Trimmeri: ”Eli jotenkin tuntuu siltä, että ei keskustella oikeista asioista ja keksityt korjausliikkeet ovat siten täysin mitättömiä. Tämä johtuu varmasti siitä, että vaikeisiin asioihin ei ole kellään halua puuttua sekä siitä, että maailman rikkaimman prosentin tienistit kärsisivät.”

    Noin se on. Se meidän kompostipussi ei pahemmin paina siinä vaakakupissa kun Intialaiset tuuttaa saastetta menemään.

    Mutta minkäs teet. Takaisin päin ei ole paluuta, ja käsiä ei voi pystyyn nostaa -että pitäkää tunkkinne. Jos nyt ei muuta voida isossa kuvassa tehdä niin paikallisesti voidaan enemmänkin kuin mitä on toistaiseksi tapahtunut.

    Kuten Jätkä kirjoitti niin paljon on asenteissa tapahtunut myönteistä. Joku sektori vielä sinnikkäästi (ja periaatteesta) tappelee vastaan, ne ei vältämättä rauhoitu kuin EDIT:llä. Se suopeus voisi kai joskus näkyä vaikka konkretiassakin, ihan realimaailman puolella. Eikä vain ainaisissa propagandakirjoituksissa ja -julistuksissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onhan Intia väestömääränsä takia paha hiilidioksidin päästäjä, taitaa olla kolmas Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen? Heidän päästöt per capita eli nuppia kohden ovat pienet, absoluuttisesti isot. Puuta palaa paljon, ei ehdi sitoa hiiltä kauan kun joutuu jo nuotioon…

Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 4,127)