Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Trimmeri: jos suomalaiset laitettaisiin montun  reunalle jne. koko Suomi laitettaisiin ”kiinni”.

    Sekin on laskettu. Kahden viikon päästä tilanne olisi sama kuin ennen ”sulkemista”. Ja siitä edelleen huonompaan suuntaan muuttuen. Väestönkasvu pitää siitä huolen. Ollaan siis (Suomi) lastu lainehilla, kuten monessa muussakin asiassa.

    Rane2

    ”Joku sektori vielä sinnikkäästi tappelee vastaan…” Juuri näin reservuaari , muutos tapahtuu hitaasti mutta kuitenkin.

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/332728-greenpeace-yritti-pysayttaa-merella-helsinkiin-tulevan-hiililaivan

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisää taitavana kirjoittajana tunnettua Hannes Mäntyrantaa. Tällä kertaa aiheena ekologinen kestävyys eli tapaus ”adressitutkijat”. Hehän varoittivat, että mikäli hakkuita lisätään paljon, metsätalouden ekologinen kestävyys on vaikeaa saada toteutumaan samanaikaisesti.

    http://kkostaja.blogspot.com/2017/03/kyllapa-olin-ihmeissani.html?spref=tw

    Puuki

    Eli siis jos suuri osa metsän hakkuista jäisi hakkuurajoitusten takia täällä tekemättä, niin ne siirtyisi muualle. Sitähän tuo aiempi Mäntyrannan kertomus käsitteli.  Ilmastohyödyillä perustelu ei toimi kotimaisten hakkuiden rajoittamisessa kyllä muutenkaan.

    Samantapainen tilanne oli kun päästöjen suitsiminen täällä johti teollisuuden siirtymiseen Kiinaan ym. maihin, joissa oli löyhemmät päästörajat. Sinänsä hyvä asia ne päästörajat toki olikin; metsäpuolella ei tuota vastaavaa ongelmaa ole olemassa. Siinä eroaa aiemmasta kiistasta.

    Timppa

    Paljon on puhuttu asiaa ja asian vierestä.  Ainoa kunnon ilmastoteko on, että ksasvatamme metsissämme mahdollisimman paljon puuta.  Tämähän ei tietenkään onnistu ilman avohakkuita.  Metysälehden tiedeliitteessä kerrottiin maaperän lämpöolosuhteista.  Siis aukoissa lämpösummat ovat selvästi korkeammat.  Tämä on varmaan merkittävä osatekijä siihen. että jasksolliosesti kasvatetut  metsät kasvavat muilla tavoin käsiteltyjä metsiä selvästi pasremmin.

    hemputtaja

    On tässä tullut mietittyä tuota ”yleistä” tietoa ojitettujen soiden hiilidioksidin tuotosta. Kuulemma turve mätänee ja työntävät loputtomiin tuota hirveistä hirveintä myrkkyä – hiilidioksidia, josta on vain etua.

    Mitenkähän lie. Ojitushan laskee suon pintaa ja varmaan aluksi turvetta lahoaakin, mutta sitten lasku pysähtyy ja epäilen (en tiedä), että niin pysähtyy mätäneminenkin suunnilleen samalla tasolle kuin ojittamattomassa suossa, ettei peräti alhaisemmalle.

    Näin epäilen käyvän vaikka lisääntyneen puustonkin  vaikutus unohdettaisiin.

    Puuki

    Eikös se mennyt niin, että hapen vaikutuksesta ojitettu paksu turvemaa päästää sitä CO2:a mutta jos pohjaveden pinta nouseekin ennallistamisen tai muun syyn takia ~ alle 20 cm päähän pinnasta, alkaa metaanin vapautuminen  mätänemisen seurauksena. Metaani on n. 20 kertaa väkevämpi kasvihuonekaasu kuin CO2. Hajoaa n. 12 vuoden päästä kokonaan ilmakehässä. Mutta entäs kun joidenkin mukaan ne kasvihuonekaasut pitäisi ”heti tai välittömästi” saada vähemmäksi ? Ei sovi siis päästää veden pintaa liian korkealle ; puuston elvyttäminen kasvuun sopivalla tavalla olisi senkin vuoksi parempi menetelmä suurimmalle osalle turvemaita.

    Anneli : Minä olen oppinut, että kun turvemaa soistuu uudestaan, se on eri asia kuin muuttuma tai ojikko . Mutta kuten sanoitkin lähinnä kysymys on sanojen merkityksistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hemputtaja, nähdäänkö täällä? Ilmoittautuminen myöhemmin SMS:n sivustolla.

    ”Suometsien käytön tulevaisuus”

    Paikka ja aika: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, 26.11.2018

    Suomen Metsätieteellisen Seuran järjestämä Metsätieteen päivä

    hemputtaja

    Kiitos kutsusta, mutta en usko, että viisauttani siellä kaivataan, vaikka olenkin kerran törmännyt suometsään (?), jolla ei luultavasti ollut tulevaisuutta. Veikkaan, että ennallistaminenkin turha yritys.

    Oli ollut joskus rahkaräme, melkein neva – rinteessä. Pinta-alaa ehkä n. 5 ha. Siistit, syvät ojat. Kuiva kuin korppu ja pohjia myöten. Tuskin hönkäili enää mitään.

    Oli tainnut mennä ojittaessa muinaisen lammen pohja puhki ja vesi katosi kokonaan. Pitäisi käydä joskus katsomassa, että miltä nyt näyttää. Tuolloin katsominen suorastaan hirvitti.

    Visakallo Visakallo

    Reva: ”Eikä puupeltouskovaisista, heitä on niin vähän ja koulutus menee hukkaan (ruuti variksille).”

    Tuon revan lausunto on tulkittava niin, että myös puupeltoja on alettava Suomessa suojelemaan, sillä muuten tämän elämänmuodon jatkuvuutta ei voida turvata. Suomi on vuonna 1992 allekirjoittanut Riossa luonnon monimuotoisuuden säilyttämissopimuksen, joten tarvittaviin toimiin on ryhdyttävä välittömästi.

Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 4,127)