Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • harrastelija harrastelija

    Tämä ketju on antanut paljon – ehkä paras ketju koko palstalla ! Annelilta hyvä avaus ja sopivasti aina välillä on antanut tarkennuksia ja uutta sisältöä – Hyvä 🙂

    Asioita on puitu vähän joka kantilta, Reservuaari indeksikin on ollu aktiivisesti mukana. Virka-aikaa on saanut käyttää käytännön opiskeluun ja Maaseutukin alkaa tulla enemmän tutuksi.

    Voiko muuten Revaan tulla vaikka ulkojäseneksi? Vaihdetaanko teidän palstan salasana minun sähköpostiin?

    Tolopainen Tolopainen

    Kyllä se on tuo metsän monimuotoisuus on helposti hoidettavissa. Aina löytyy metsästä jokin karumpi alue jonka voi jättää luonnontilaan. Eipä tuohon pahemmin kursseja tarvita.

    mehtäukko

    Reserindeksi…”Noin se kuule Mehtäukko on, kuten Gla kertoi. Ei siinä sen enemmästä ole kyse.(Linkolan Pena kertoi tuosta samasta näköradiossa. Keskustan puolueohjelmassakin…”

    Kyllä kyllä. On tutkijoiden ja hutkijoiden leirit samasta aiheesta josta ovat oppinsa yliopistoista ammentaneet mutta ristiriitaa tulostavat. On poliitikot jotka yhteiskunnallisen vaikuttamisen saroilla edenneinä puhaltavat ja upottavat yhteistä  kumivenettään. On viherkauhtanaan kääriytyneet yhteiskunnan elätit, ikuiset opiskelijat, joiden elämäntehtävänä  on jatkuvasti syytää paskaa tuulettimeen.Siihen henkäykseen jonka käsi joka ainut päivä tuo ruuan pöytään, vihreän sähkön töpseliin tai katuvaloon. Yrittämisen byrokratisoiminen ja sitä kautta kaikkinainen työllistämisen vaikeuttaminen velloo kuin flunssa-aalto vanhainkodissa.

    Linkolan Penan omat esimerkit elämänopeistaan ei ole kenellekään esimerkiksi! Olisi edes ongella kalastanut kuin ”kestävästi” verkoilla mitä sattuu.

    Ötököitä on ollut iänajan ja saa olla , mutta hurmoksellinen höyryäminen niiden etu-oikeuksista on älytöntä. Peräänkuuluttamani perhemetsätalous ylisukupolvisesti vaalittuna ei kaipaa mitään ”vihreitä” viisastelijoita.

     

    Gla Gla

    Mehtäukko: ”On tutkijoiden ja hutkijoiden leirit samasta aiheesta josta ovat oppinsa yliopistoista ammentaneet mutta ristiriitaa tulostavat.”

    Mikä on se ristiriita, joka liittyy ötököiden ja ihmisen elämän edellytysten suhteeseen? Kumman mielipiteen sinä noista valitset?

    ”Ötököitä on ollut iänajan ja saa olla , mutta hurmoksellinen höyryäminen niiden etu-oikeuksista on älytöntä.”

    Minä en tiedä, miksi näistä puhuminen on sinun mielestäsi hurmoksellista. Etu-oikeuksista ei missään vaiheessa ole ollut kyse. Vain siitä, että nekin pitää metsätaloudessa ottaa huomioon. Sen sijaan Linkolan elämäntavan kritisoiminen on aika hurmoksellista, kun ottaa huomioon omat kulutustottumukset.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos kannustuksesta. Jälkikäteen katsoen ketju olisi pitänyt nimetä toisin, mutta näinhän se tuppaa käymään että aiheessa ei pysytä, ja se on tässä tapauksessa pelkästään eduksi, koska metsäpolitiikassa on kuitenkin enimmäkseen pysytty.

    Puukin kannattaisi myös tulla sinne SMS:n suoseminaariin. Esitelmät tulevat kyllä yleensä verkkoon jälkikäteen opiskeltaviksi. Olisi hyvä jos suometsäosaamista olisi enemmän palstalla, koska minä en todellakaan hallitse sitä aihepiiriä.

    Kertausta soista. Ojituksen jälkeinen hiilitase riippuu siitä, korvaako kasvava puu hajoavan turpeen päästöt. Heikosti kasvavilla kunnostusojituskelvottomilla soilla näin ei tapahdu, joten ne kannattaa jättää itsekseen ennallistumaan tai ennallistaa. Vaatii asiantuntemusta tunnistaa ennallistettaviksi sopivat suot. Jos turpeen hajoaminen saadaan pysäytettyä, suon ravinnepäästöt oletettavasti pienenevät, mutta kuten Puuki muistutti, metaania tulee enemmän. On ilmeisesti mahdollista säätää pohjaveden taso sellaiseksi, että metaanipäästö jää pieneksi.

    Puuki

    Ojasen ohjeissa taisi olla jo osin melko hyviä ohjeita ennallistamiseen: Suurin osa kannattaa jättää itsestään ennallistumaan ja puustoisilla soilla jatkaa kasvatusta. Niin minä ainakin ne ohjeet tulkitsin. Ojanen oli tosin laskenut, että päätehakkuussa turvemaapuiden hiilen keruu loppuu kuin kanan lento mutta siinä auttaa, kun ei yksisilmäisesti tuijoteta vain pelkän kasvun säilymiseen jatkuvasti korkeana vaan loppukäytön korvausvaikutus ja uuden metsän tuleminen hakatun tilalle otetaan huomioon.

    Kiitos kutsusta suoseminaariin. Ei ole nyt, ikävä kyllä, aikaa sinne asti seminaariin raahautua vaikka varmaan mielenkiintoista rupattelua siellä  asian tiimoilta varmaan tulisikin.

    Reima Ranta

    Kun metsästä hakataan puu, niin sieltä vapautuu hiiltä rungon muodossa ja kannot ja oksat alkavat lahota vapauttaen hiiltä, eikä poistettu puu ole enää sitomassa hiiltä. Miksi tämän itsestään selvyyden sanomisesta pitäisi panikoidaan.

    En tällä ottanut pienintäkään kantaa metsänhoitomenetelmiin, en pohtinut sitä, miten rungon hiilelle tapahtuu, en sitä, mikä vaikutus sillä vuosikymmenten viiveellä on jne.

    Yllättävän vähän on herännyt keskustelua Taalaksen kommenteista. Aika rajua tekstiä tuli. Jos ennustukset vähääkään käyvät toteen, vaikutukset ovat ennen kuulumattomia.

    Itse panin merkille hänen käsityksensä, että asiat ratkaistaan, jos ratkaistaan, talouden lainalaisuuksien puitteissa. Maailma pyörii talouden lainalaisuuksien mukaan, johon valtiot antavat reunaehdot.

    Metsänhoidossakin ilmastomyönteinen käyttäytyminen ratkeaa itsestään taloudellisten vaikutusten mukaan. Siksi puukaupan nykyisen kaltaiset vääristymät, mieletön hirvikanta jne. erittäin vahingollisia myös  ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pidän hyvin kummallisena esim. osuuskunnan puunhinnoittelua. Kuinka osuuskunta voi kohdella näin epäoikeudenmukaisesti jäseniään? Oikeudenmukaista olisi maksaa puusta jäsenille jalostusarvon mukaan.

     

    mehtäukko

    AJ…”mutta näinhän se tuppaa käymään että aiheessa ei pysytä, ja se on tässä tapauksessa pelkästään eduksi, koska metsäpolitiikassa on kuitenkin enimmäkseen pysytty…”

    En paljoa kommentoi tätä kun AJ toppuutteli ja samaa olen joskus itsekin suosittanut…

    Tarkoitin nyt ilmastoon liittyvään taannoin eu:n äänestyksissä ( lusuffi / red..)ennakkoon naruja vetelevien suomalaisten yliopistoihmisten ja tutkijoiden toilauksia.Heitä taisikin olla 60-70 parvi.

    Silloin kun vihermafia kehtaa vaatia yhdeltä ryhmältä (mo) vaan lisää jo olemassa olevien omavastuiden lisäksi ilman mainintaa rahasta, se on kääritty sosialisoinnin uppopumppuun jossa mäntä ei lopeta jauhamista.

    Linkola saa jäädä opeissaan jo omaan ”arvoonsa”.

    Visakallo Visakallo

    Onko suomalaiset ympäristöjärjestöt ja Vihreät Suomen metsien osalta väärillä linjoilla? Kansainvälisten ympäristöjärjestöjen FSC-sertifiointi sisältää mm. Etelä-Amerikan puu-plantaasit ja Kanadan ja Venäjän laajamittaiset avohakkuut. Miksi täällä Suomessa linja on täysin päinvastainen? Harjoittamani metsänhoito on kansainvälisten ympäristöjärjestöjen mittapuun mukaan jopa esimerkillistä, mutta Suomessa sitä on joidenkin tahojen toimesta lyöty kuin vierasta sikaa jopa tällä palstalla.

    Toivon asiallista keskustelua itse aiheesta. En itseäni  koskevaa kommentointia.

    Rane2

    Ympäristöjärjestöjen linja vaihtelee puhujan mukaan.Tässä Greenpeace pitää metsän polttamista suurena uhkana pohjoisen havumetsävuöhykkeellä.

     

     

    Tuolla taas Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki vaatii lisää kulotuksia monimuotoisuuden lisäämiseksi.Näillä mielipiteet ja kannanortot muuttuvat tilaisuuden ja keskustelukumppanien mukaan,vaikea saada otetta mitä he oikein ovat vailla.

    http://www.metsa.fi/-/metsahallitus-kutsui-avoimeen-keskusteluun-avohakkuista-suomiareenassa-jarjestetty-keskustelu-avasi-sidosryhmien-mielipiteita

     

Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 4,127)