Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Jätkä

    Ainakin Suomen edustajiksi on EU:n ympäristöasioita lobbaavien joukkoon on valittu tasan tarkkaan väärät poliitikot. Siihen populaan olisi pitänyt valita Suomen etua ajavia ihmisiä.

    Tuskin monenkaan muun maan edustajat niin törkeästi touhuavat oman etunsa ja oman pesänsä likaamiseksi.

    Visakallo Visakallo

    Annilla on Vihreille aika tyypillinen sukutausta:

    Anni Sinnemäki on asunut koko elämänsä Helsingissä. Hänen isänsä on taistolaisessa liikkeessä mukana ollut toimittaja Anssi Sinnemäki. Sinnemäen isoisä Jussi Sinnemäki oli lapualainen rovasti, joka oli aktiivinen lapuanliikkeessä, IKL:ssä ja kokoomuksessa.

    Timppa

    Kerran satuin viemään emännän joululounaalle Helsingissä Lasipalatsi-nimiseen ruokapaikkaan.  Vieressä olevassa kabinetissa, johon näki hyvin istui toistakymmentä henkeä.  Taisivat olla kaikki vihreitä.  Muutaman tunnistin.  Yksi heistä tämä  Anni.  Ei tainnut lounas mennä omaan piikkiin kuten meillä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Äläkää pilatko tätä ketjua.

    Visakallo, kyselet ketjun aiheeseen liittyen, ovatko vihreät ja ympäristöjärjestöt Suomen metsien suhteen väärällä linjalla? Politiikassa ei ylipäänsä ole oikeita ja vääriä asioita, on vain asioita joita eri ryhmät päättävät ajaa. Myös noilla instansseilla on oikeus muuttaa mieltänsä, ja ajattelin että mielipiteiden vaihto täällä voisi tuoda esiin argumenttejä puolesta ja vastaan, kuten onkin tapahtunut.

    Itse olen sitä mieltä, että avohakkuukielto valtion mailla ja turvemailla on haitallinen, koska metsäammattilaiset osaavat valita kuhunkin tilanteeseen sopivat menetelmät, ja luonnonolosuhteiden vaihtelun vuoksi on hyvä olla vaihtoehtoja. Kunnostusojitukseen kai vaaditaan jo nyt vesiensuojelusuunnitelmat ainakin laajemmissa hankkeissa, joten senkään suhteen vihreä metsäohjelma ei tuone suurta parannusta. Uudisojitus on jo käytännössä loppunut.

    Kuten tuolla edellä totesin, ns. adressitutkijat varoittivat että metsien ekologinen kestävyys ei toteudu, jos metsien hakkuita lisätään paljon. Kuinka paljon monimuotoisuutta on sitten riittävästi, on poliittinen kysymys eikä tutkijoiden määriteltävissä. Samalla lailla kuin on poliittinen kysymys, kuinka suuri on sopiva hirvikanta.

    Visakallo kyselee myös metsäsertifikaattien kriteereistä. Minun mielestäni niiden pitäisi olla samantasoiset tietyllä kasvillisuusvyöhykkeellä, eli esim. meillä, Ruotsissa, Venäjällä ja Kanadassa samantyyppiset.

    METSO-ohjelman lisärahoitusta kannatan. 10 % suojelupinta-ala Etelä-Suomessa olisi hieno saavutus, varsinkin jos tuolla alueella rajoitettaisiin myös metsästystä (vain vieraslajien poisto ja hirvieläinjahti sallittu).

     

    husse

    Metsälaki on täysi vitsi.

    Tuossa on kaksi vahvaa sanaa, jotka tuovat vahvoja mielikuvia voimasta ja järjestyksestä, Metsä ja Laki. Näin kaupunkipiipertäjät tuudittautuvat uskomukseen järjestyksestä ja laista metsissä.

    Tämä ”laki” on tehty yhdessä metsäteollisuuden ja etujärjestöjen sanelemana. Metsälaki suojelee käytännössä vain kohteet, mihin ei muutenkaan mentäisi tekemään yhtään mitään. Kalliot, kivikot, jyrkänteet, erilaiset puuttomat alueet yms. ovat suojeltuja. Käytännössä ajan ja rahan tuhlausta suojella joutomaita.

    Mutta itse metsiä ei suojele mikään laki. Metsissä saa tehdä mitä vain, on vain ohjeelliset suositukset. Rikkomuksista ei tule seuraamuksia, on vaikea todeta mitään näyttöä mistään, sekavat tulkinnat eikä ennakkotapauksia, niin ketään ei voi tuomita, vaikka tärvelisi puron ja hakkaisi uhanalaisien lajien elinympäristön. Oikeuslaitos ei mahda metsäalalle mitään.

    Käsittämätöntä on lain tulkinta luonnontilaisuudesta, luonnontilaisen kaltaisuudesta jne. Jos joku aivoton änkyrä on joskus pilannut kohteen luonnontilaisuutta, niin tulkinnan mukaan se ei olisi enää arvokas ja sitä saa pilata lisää! Maalaisjärjen mukaan se puro on edelleen siinä, tosin huonossa kunnossa ja sen säästämällä sen kunto paranee.

    On vain hyvä, että Vihreät esittävät Metso-ohjelmaan lisärahoitusta. Kun mikään laki itse ei suojele vanhoja metsiä, tarvitaan rahaa pakkokeinojen sijaan.

    Törmäsin tänään vanhaan, noin 170-vuotiaaseen pinta-alaltaan suureen kuusikkoon. Ollut luonnontilassa 100-vuotta, aikoinaan mm. harsittu männyt pois. Sen jälkeen kehittynyt ilman ihmisen vaikutusta. Olen liikkunut töiden vuoksi paljon metsissä, niin oli pitkän tauon jälkeen ihmeellistä huomata mitä kaikkea löytyy pitkään luonnontilassa olleesta metsästä! Oli elämys liikkua ja tutkia siellä. Luontoarvoja ja tärkeitä elinymäristöjä löytyi pitkä litania. Uhanalaisia lajeja, harvinaista runsaslahopuustoista luonnontilaista metsää. Mutta mikään laki ei suojele metsää. Tämäkin vanha metsä on leimikossa ja hakkuu tulossa. On metsänomistajan vapaaehtoinen päätös ehdottaa I-luokan Metso-kohteeksi.

    Jos minulla vuosittain tulee koluttua läpi 5000ha metsiä, niin todellakin, tällaiset vanhat metsät ovat harvinaisuus. Monotonista ja hyvään kasvuun saatettua talousmetsää löytyy, näitä sitä on tullut tallattua. Suomessa on tehokkaasti saatu metsähehtaarit kasvukuntoon palvelemaan ”kolmea suurta”

     

     

    Tolopainen Tolopainen

    Ei nuo vanhat metsät ole niin harvinaisia mitä vihreät väittää, johtuu vain että metsissä liikkuvat aika vähän. Kotipitäjästäkin löytyy useita kohteita, liikun syksyisin yli 10000ha alueella. Metso kohteita on useita, ovat vanhoja kuusikoita tuskin tuo pitäjä poikkeaa mitenkään keskimääräisestä. Lähimmät alle puolen kilometrin päässä päätieltä. Tuskin sitä kukaan autolla ohi ajava vihreä huomaa, vaikka hyvin näkyy tielle.

    Tolopainen Tolopainen

    Minusta tuo metsien laittaminen hiili nieluksi osoittaa että ei oikein tiedetä edes perusasioita. Kyllä maapallon todellinen hiilinielu on valtamerissä oleva plankton ja levät. Ne poistavat hiiltä valtavat määrät ilmakehästä kun  kasvinjätteet vajoavat merenpohjaan eivätkä siellä lahoa, peittyvät sedimenttikerrosten alle. Suurin osa ihmisen aiheuttamasta ylimääräisestä hiilestä on muutenkin sitoutunut valtameriin, niissä on huomattavasti enemmän hiiltä kuin ilmakehässä.

    Rane2

    ”Tämä ”laki” on tehty yhdessä metsäteollisuuden ja etujärjestöjen sanelemana. Metsälaki suojelee käytännössä vain kohteet, mihin ei muutenkaan mentäisi tekemään yhtään mitään. Kalliot, kivikot, jyrkänteet, erilaiset puuttomat alueet yms. ovat suojeltuja. Käytännössä ajan ja rahan tuhlausta suojella joutomaita.”

    Juuri tässä kiteytyy luonnonsuojelijoiden asenne joka periytyy kommunismista.Suojelu on turhaa jos se ei aiheuta taloudellisia menetyksiä metsänomistajille.

    Rane2
    Rane2

    Jos mies käy läpi 5000ha vuodessa niin kyllä joskus pitäisi sattua luonnontilaiseen metsäänkin.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.238992

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 4,127)