› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 166 167 168 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • husse 30.8.2018, 09:24

    Muutamia poimintoja artikkeleista tuosta Helsingin väitetystä jätevesiongelmasta:

    ”Ympäristötarkastaja Ville Hahkala Helsingin ympäristöpalveluista vahvistaa että hajuhaittoja saattaa olla. Tämä kuitenkin johtuu aurinkoisella säällä kuivuneista hajulukoista. Hajulukot siis falskaavat. Isompaa ongelmaa ei ole. Hän on myös selvittänyt ettei jätevesiä ole ylivuodettu mereen

    Tutkija Vahtera Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista kertoo, että merellä olevien seurantapisteiden tulosten perusteella jätevesien aiheuttamat haitat ovat kuitenkin vähäisiä.

    Kaikki kuormittavat tekijät huomioon ottaen, jätevesien ei ole todettu merkittävästi heikentävän vedenlaatua, eikä siitä ole ollut suoranaista haittaa ihmisille, sanoo tutkija Vahtera. ”

     

    Kuulostaako ongelman vähättelyltä? Osaa ne Vihreätkin kiistämisen ja vähättelyn

    Metsäasioihin liittyen…Tämä sama kiistämisen ja vähättelyn ilmiö on itseäni v..t.nut metsäalalla toisen äärisiiven, eli sellunkeittäjien kannattajien toimesta

    Puuki 30.8.2018, 09:32

    Vielä jokin vuosi sitten mm. matkustajalaivat laski jätevetensä suoraan mereen. Siihen tuli muutos. Mutta aika paljon ehti mennä sakkaa pohjaan ennen sitä. Maataloudesta tehtiin syntipukki Itämeren tilaan, kun se sopii hyvin joillekin. Vaikutusta on tietysti peltojen valumillakin varsinkin keväisin mutta tulvien aikaan ne suurimmat päästöt tulee muualtakin vaikka mitä lausuntoja annettaisiin pienistä hajuhaitoista kuivilla keleillä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.8.2018, 11:25

     

    ”Keskeisiksi ohjauskeinoiksi ja metsätalouden toimintatapojen kehittämiskohteiksi tunnistettiin kuolleen puuston säästäminen hakkuissa nykyistä paremmin, vanhojen metsien ja arvokkaiden luontokohteiden suojelun edistäminen esimerkiksi METSO-ohjelman tarkoituksenmukaisella resursoinnilla, puun korjuun välttäminen arvokkailta luontokohteilta, järeiden elävien säästöpuiden lisääminen uudistushakkuissa ja luonnonhoidollinen kulotus. Raportin keskeinen päätelmä on, että kaikkia näitä monimuotoisuuden edistämiskeinoja tulisi tehostaa biotalouden ekologisen kestävyyden varmistamiseksi.”

    https://jukuri.luke.fi/handle/10024/537430

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 30.8.2018, 11:44

    Tämän asian ei luulisi yllättävän kokeneita puuntuottajia, vaikkei tupaillassa aihetta olisikaan sivuttu.

    Siivosin työhuonettani ja käsiini sattui Hyvän metsänhoidon suositukset (Tapio), vuodelta 2006. Toistakymmentä vuotta vanhassa oppaassa ensimmäisten 30 sivun aikana on tuonaikaiset vihervasemmistolaiset (UPM, SE, Tornator, Metsäkeskus, Metla, MHY, MTK, Koneyrittäjät, Metsäteollisuus ry…) miehet ja naiset kirjanneet mm. lukuja:

    Ekologinen kestävyys
    Monimuotoisuus, vesiensuojelu ja monikäyttö (pelkästään lahopuun tärkeydestä pari aukeamaa)
    Luonnonhoito
    Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
    Arvokkaat elinympäristöt
    Monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet
    Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden kohteiden turvaaminen

    etc.

    Puupeltouskovaisten silmille edellinen on tietenkin myrkkyä, mutta onneksi nuo ”ylihinkkaavat kiilusilmät” alkavat olla katoavaa kansanperinnettä. Noin niiku Suomen pinta-alan tasolla ja Suomen metsien monimuotoisuuden kannalta. Uusi lehti tässä saagassa on jo kääntynyt, jotkut vaan jäi sinne pimeyteen.

    ystävällisin terveisin, Niko

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.8.2018, 12:18

    On paljolti Markku Meriluodon ansiota, että Tapiossa päästiin luonnonhoidossa ja metsänhoitosuosituksissa ajan tasalle. Jos pääosalla metsäalaamme toteutettaisiin näitä periaatteita, saataisiin uhanalaiskehitys pysäytettyä (nythän on merkkejä että se on jo hidastunut), ja metsäalan myönteinen imago siltäkin osin säilytettyä tai jopa parannettua. Biotalouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi imago on myönteisessä nosteessa.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 30.8.2018, 13:17

    Siinä imagossa olisi vielä tehtävää. Puuntuottajana välillä ihmetyttää uhoavat omaan pesään kusijat, jotka ideologisista syistä (telaketju-ML:suus) kieltäytyvät näkemästä ajan muuttuneen. Kahlitsemalla itsensä 1950-luvun asenteisiin ja työskentelytapoihin he haittaavat merkittävästi sen viestin esilletuomista, jossa puuntuottajat itseohjautuvasti huolehtisivat noista aivan yksinkertaisista asioista.

    Jos älyä toiminan muuttamiseen riittäisi, saataisiin jopa vääriin käsityksiin perustuvilta väittämiltä pudotettua pohja pois.

    Mutta kun ei. Saatana jokainen siipiorava ja valkopersetikka minun mailta on ammuttava, ettei vihervasemmisto pääse minun puihin kiinni! Ja lahopuuna siellä on jo kantoja ja risuja harvennuksen jäljiltä!

    Yritä siinä sitten viedä viestiä että kyllä me otetaan monimuotoisuudet huomioon ja hoidetaan homma sisältä päin kuntoon. Tai ainakin parhaamme yritetään.

    Pate (melkein Nikon naapurista)

    Tolopainen Tolopainen 30.8.2018, 13:33

    Eipä nuo vihreät käy meillä sisustamassakaan eikä tekemässä pihaistutuksia. Ihan itse joutuu tekemään ja ostamaan kaupasta tarvikkeet. Hankintahakkuisiin saa myös tulla mukaan. Sahoja löytyy kyllä halukkaille ja neuvotellaan vaikka jokaisen puun kaadosta erikseen demokraattisesti.

    Rane2 30.8.2018, 13:49

    Niin mitkähän hajulukot oikein Helsingissä falskaavat ulkoilmaan?

    Epämääräisiin pahanolon tunteisiin voisi apu löytyä tuolta.

    http://www.aa.fi/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.8.2018, 15:35

    Mihin Puuki tieto pääkaupungin puhdistamattomien jätevesien 3000 kuution vuosittaisesta määrästä perustuu? Onko tässä kyseessä varsinainen jätevesi, ns. hulevedet (puhtaampia), vai jätevesipuhdistamon satunnainen vika tai sadekesän ylivuoto? Jos yksi asukas tuottaa jätevettä normaalin määrän, eli ainakin 100 litraa vuorokaudessa, 3000 kuutiota tulisi miljoonalta hengeltä yhdessä kuukaudessa (jos laskut meni oikein). Iso määrä siis, noin 10 % vuotuisesta jätevedestä.

    Rane2 30.8.2018, 16:13

    Tuo 3000 kuutiota oli ainakin Hsy:n osastonjohtaja Heinosen kertoma tieto tuolla edellisessä linkittämässäni Ylen uutisessa.

    Vuonna 2011 päästötaso on ollut vieläkin isompi mutta on, hämmästyttävää kyllä,mahtunut lupaehtojen puitteisiin.

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/79502-yli-40-000-kuorma-autollista-jatevetta-valui-itamereen

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 166 167 168 … 411 412 413