Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Espoon taloutta rasittavat nyt erityisesti megalomaaniset liikennehankkeet kuten  Länsimetro ja Raide-Jokeri pikaraitiotie. Lisänä vielä miljardi rahaa homekoulujen korjaamiseen. Vihreät ovat toiseksi suurin valtuustoryhmä kokoomuksen jälkeen.

    hemputtaja

    Melkein tuli tippa simmuun kun huomasin ja lukaisin tämän aamun Hesarin Mielipide -palstan kirjoituksen ”Luonto kukoistaa avohakkuun jälkeen”.

    Siinä helsinkiläinen valtiotieteen maisteri kiitteli onnistunutta avohakkuutaan. Kasvunsa lopettanut, vanha kuusikko oli pistetty sahalle ja tilalle tuupattu kuusta, mäntyä ja lehtikuusta. Alue oli mätästetty ensin.

    Aukko paukahti kasvuun. Taimet vuodelta 2010 ovat nyt 2 – 5 metrisiä, joka lajin eläimet ovat palanneet, on marjaa jne. Lopuksi toivoo, että lähistöllä pesinyt tuulihaukka löytää uuden hakkuuaukon perheensä elättämiseksi.

    Toivottavasti jutun pääsy palstalle ei ollut vahinko. Yleensä Hesari kulkee aivan toisella linjalla.

    Puuki

    Tuo on saattanut olla ”väärin sammutettu” – erreyskin.  Kyllähän siinä nyt 100 vuotta piti mennä ennen kuin hiilitase tasaantuu. Vai miten se menikään.

    kuusessa ollaan

    Siinä oli hesarissa myös vastakohtainen kirjoitus yläpuolella…missä haluttiin metsänhoitoon vain harvennushakkuita.

    Puuki

    Lehtikuusi voisi olla hyvä hiilensidontapuu. Kasvaa  nuorena nopeasti ; lehtomaisella kankaalla ~ 12 m³/ha/a jo  30 vuotiaana.   31 vuotta sitten istutin  lehtikuusia , joista osa on jo 30 cm rk-lpm:ltaan, jotain 600 l /kpl tilavuus.  CO2:a sitoutunut jo kohtuullisen paljon.

    Mitenkähän muuten vaihtelee hiilensitoutuminen eri puulajien välillä ? Lehtikuusi on kovaa ja painavaa puuta joten luulisi sisältävän hiiltäkin samassa suhteessa aika paljon muihin vähän kevyempiin puulajeihin verrattuna.

     

    Gla Gla

    Hesarin ylempi kirjoitus olisikin ollut hupaisa, ellei se olisi ollut suomalaista käsialaa.

    Metsätaloutta pitäisi ohjata asennemuokkauksella ja koulutuksella harvennuksiin. Ihan täydellistä neuvostomeininkiä joku tänne siis kaipaa, lopputulos on päätetty etukäteen ja siihen ohjataan ”koulutuksella”. Saman aiheen keinovalikoimaan kuuluva verotus on varmaan seuraava, mitä vihreät tulee esittämään, kun avohakkuukielto ei mene läpi.

    Minä en tiedä, paljonko alhaisen jalostusasteen puuta Suomesta viedään. Silti on kovin vaikea ymmärtää jonkun halua rajoittaa suomalaista vientiä, vaikka sitten olisikin yksikköhinnaltaan heikkoa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hupaisinta ko. jutussa on sen irrallisuus nykytodellisuudesta, jossa markkinasellun yksikköhinta on ollut historiallisen korkealla. Paremminkin voisi kysyä, miksi Suomesta viedään alhaisen jalostusasteen sahatavaraa?

    harrastelija harrastelija

    Kyllähän tuo ilman saastuminen huipentuu sinne, missä väestön tiheys on suurinta. Kasautuneen ihmisten elintoiminnoista tuleva ilman saastuminen ja suuren väkijoukon huoltamisesta aiheutuvat välilliset toiminnat aiheuttavat ”pöyristyttävää” ilmakehän tuhoutumista.

    Suomen suuri hiilijalanjälki tulee juuri pitkistä etäisyyksistä ja kalliista kylmään vuodenajann varautumisesta. Liikenne ruuhkautuu asutuskeskuksien ympärillä, tulee pakokaasupäästöjä ja energialaitosten päästöjä ja lämpöä tarvitaan.

    Maaseutua syytetään maapallon ilman pilaamisesta. Viima lauantaina olin metsässä koko päivän koiran kanssa. Lähellä olevalla soratiellä kulki oman auton lisäksi 5 muuta autoa, yksi mopo, 2 kesämökkiläistä lenkkeilijää ja yksi pyörämies joka säikähti, kun pientareen takaa tervehdin – luuli karhuksi!

    Gla Gla

    Pitkien etäisyyksien maa on klisee, jota kannattaa tarkastella. Ratkaisunahan tarjotaan kaupungistumista. Väitän silti, että Suomessa pääkaupunkiseudulla liikkuminen on kaikkein tehottominta. Väkimäärän takia matkat ovat pitkiä (tarvitaan iso alue tuolle ihmismäärälle, joka sitten toisiaan väistelee), Espoosta Vantaalle tulee matkaa saman verran kuin minun pendelöintimatkani pituus, mutta minulla aikaa kuluu puolet pääkaupunkiseudulla asuvaan verrattuna.

     

    harrastelija harrastelija

    Harkki oli taas aamu-yllellä. Osaa kyllä puhua ja kertoa asioista. Nyt oli varsin asiallista puhetta, aukkohakkuusta ei maininnut, mutta kovin lygyellä tähtäimellää tulevaa ”maailman loppua” ennusti. Eli petataan aukkohakkuun vaaroista, koska siitä toipuminen hänen mielestä kestää monta kymmentä vuotta!

Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 4,127)