› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,821 - 1,830 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 182 183 184 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 12.9.2018, 11:06

    Avohakkuun sijaan voisi männiköissä jatkaa kiertoaikaa tekemällä viimeisen harvennuksen yläharvennuksena. Jos on tarkoitus tehdä siemenpuuhakkuu, sitten tämä ei ehkä kannata, vaan on parempi säästää parhaat valioyksilöt siemenpuiksi. Jos yläharvennettuun männikköön syntyy taimia, voi harkita jatkuvaa kasvatusta. Kuusikossa tämä onnistuu vain, jos siinä on valmiiksi erirakenteisuutta; tasarakenteisen kuusikon yläharvennus johtaa tuulituhoihin.

    Toinen tutkijoiden esittämä hiilensidontaa ylläpitävä konsti olisi harvennusvoimakkuuden alentaminen. Tämä tosin hidastaa puiden järeytymistä, mutta simulaatioiden mukaan biomassaa saataisiin korjattua melkein entinen määrä. Tähän sisältyy lisäksi riski latvusten kunnon heikkenemisestä, joten en oikein lämpene tälle idealle.

    Suomen metsien hiilensidonta voi kuitenkin vielä nykyisestäkin kasvaa, mikäli hakkuita ei lisätä täysimääräisesti suurimpaan kestävään hakkuusuunnitteeseen, vaan himmaillaan, niin että metsien ikärakenne suosii maksimaalista hiilen sidontaa. Näin emme joudu EU:n hampaisiin ja monimuotoisuuden ylläpidolle jää myös tilaa.

    Monimuotoisuuden edistämisestä kirjoitti juuri Panu Kunttu Metsälehdessä. 30 m suojakaistat vesistöjen varsille kuulostaa aika kovalta vaatimukselta, mutta muuten kirjoitus oli pääosin asiaa.

    Himmailu tarkoittaisi ehkä sitä että metsiä ei voitaisi käyttää suuria määriä biopolttoaineisiin, vaan meidän pitäisi tähdätä edelleen sahapuun ja kuitupuun tuotantoon ja jalostusasteen nostoon. Ts. sellukuitu jalostetaan langaksi, kankaiksi saakka. (Vaatetuotannon nousuun Suomessa en jaksa uskoa; ainoastaan sellainen kuvio voisi toimia jossa asiakas tilaa vaatteen joka valmistetaan vasta tilauksen jälkeen ja hävikkiä ei synny.) Liikkuminen pitäisi näin ollen hoitaa sähköllä ja kaasulla ja mitä muuta keksitäänkin.

    harrastelija harrastelija 12.9.2018, 11:21

    Vaatetusalahan hiipui Suomesta liian suurten työvoimakustannusten – kiitos AY-liikkeelle!

    Kiinalaisten rahoittamille ? biolaitoksille kuidun jalostaminen olisi pieni askel kehityksen, mutta vaatteiden teko menisi varmaankin kiinalaisten näppärille käsille!

    Jätkä 12.9.2018, 11:23

    Metsät eivät VOI sitoa hiiltä muuta kuin lyhyessä juoksussa. Jo sadan vuoden hakkaamattomuus nostaa lukemat ennalleen tai jopa hiilensidonta vähenee.

    Todellisuus on tarua ihmeellisempää, mutta kuitenkin metsin voimaperäinen hakkuu ja uudistaminen läpi valtakunnan lisäisi puuston kasvukykyä niin, että vuosikasvuna 200 miljoonaa kuutiota ylittyisi helposti. Siitä riittäisi hakattavaa niin energiaksi kuin sellupuuksikin.

    Kaikki muunsuuntainen ”tutkielma” ja aivopieru on vain apurahoilla ryyppäilevien höpönassujen harhakuvien tulos. Taitaa olla aika paljon ”Pössyttelijöitäkin” siinä elättilaumassa.

    Timppa 12.9.2018, 11:29

    ”Avohakkuun sijaan voisi männiköissä jatkaa kiertoaikaa tekemällä viimeisen harvennuksen yläharvennuksena. Jos on tarkoitus tehdä siemenpuuhakkuu, sitten tämä ei ehkä kannata, vaan on parempi säästää parhaat valioyksilöt siemenpuiksi. Jos yläharvennettuun männikköön syntyy taimia, voi harkita jatkuvaa kasvatusta. Kuusikossa tämä onnistuu vain, jos siinä on valmiiksi erirakenteisuutta; tasarakenteisen kuusikon yläharvennus johtaa tuulituhoihin.”

    Puhdas yuläharvennus ei onnistu männikössä, mutta usein laatuharvennus, jossa poistetaan suurimmat ja toisaalta pienilatvuksiset puut.  Tätä on meillä tehty kymmeniä hehtaareja.   Harvennettuun männikköön syntyy moreenimailla drittäin  heikosti taimia ja ne maistuvat erittäin hyvin hirville.  Joillakin lajittuneilla mailla taimettuminen saattaa onnistuakin .

    Juuri noin kuusikoissa.  Lisänä vielä vanhojen kuusikoiden kuivumisalttius auringon vaikutuksesta.   Eilen katselin TV:n alueuutisia, jossa Innoforin edustaja esitteli ja mainodsti yläharvennettua vanhaa kuusikkoa.  Kerran mekin kokeiltiin.  Katseltiin pari vuotta, kun osa kuusista kaatui, osa kuivui ja muiden kasvu loppui auringon paahteessa.  Sitten tehtiin aukoksi.   Kyllä minua ihmetyttää nämä Harkit ja Innoforit.  U<span style=”text-decoration: underline;”>skoisin heidänkin tietävän kuinka metsät kasvavat, mutta julkisuudessa kerrotaan aivan muuta.</span>

    Timppa 12.9.2018, 11:39

    Tuo Jätkän 200 miloonan kuution vuosikasvu ei ole nykyilmastossa edes lannitettuna mahdollista.  Sehän merkisisi 10 m3/ha/a.  Metsistä suuri osa sijatsee pohjoisessa pienen lämpösumman alueella.  Suuri osa karuja maita.

    Nykytilanne  hämää, koska nyt on poikkeuksellisen paljon parhaassa kasvussa olevia metsiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.9.2018, 11:53

    Jätkälle: juuri lyhyessä juoksussa tarvitsemmekin tehostettua hiilen sidontaa. Tämä ei tarkoita metsäteollisuuden alasajoa, vaan kohtuuden arvostamista: tehdään puuraaka-aineestamme arvokkaampia tuotteita.

    Tolopainen Tolopainen 12.9.2018, 12:27

    Onko Anneli pitkäänkin toiminut vientiteollisuudessa. Että tietää että se on noin helppoa ja yksinkertaista. Että aletaan tehdä vain puusta jotakin, kyllä ne ostajat käy tuotteet hakemassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.9.2018, 13:18

    En ole väittänyt, että jalostusasteen nosto olisi helppoa ja yksinkertaista, mutta tuohon suuntaan pitäisi ponnistella – raaka-aineen tuotannosta tuotteisiin. Se että tämä itsestäänselvyys ei ole vielä toteutunut, osoittaa, että helppoa se ei ole.

    Olen naivisti kuvitellut, että kunhan puusta tehdään jotain tarpeeksi arvokasta, niin kuidun hinta nousee, mutta yhteys näyttää olevan heikko. Puusta ei ole vielä pulaa, mutta ehkä siinä vaiheessa kun kuidun ylitarjonta vähenee, hintakin vahvistuu kunnolla. Biopolttoaineiden sekoitusvelvoite sekoittaa pakkaa entisestään. Tukkipuun kohdalla jalostusarvon nosto on ehkä vielä vaikeampaa.

    Tolopainen Tolopainen 12.9.2018, 20:36

    Eduskuntavaaleissa voi tapahtua sellainenkin ihme että vihreiden Aalto putoaa eduskunnasta. Hän on kulkenut skandaalista toiseen. Suomalaiset äänestäjät eivät pidä läpsyttelevistä puheenjohtajista.

    Rane2 12.9.2018, 20:45

    No jaa,Vihreiden edustajat ja äänestäjät ovat kyllä aika läpsytteleväistä porukkaa.

    https://www.vihreat.fi/huhtikuun-manifesti-uusi-yhdenvertainen-suomi

Esillä 10 vastausta, 1,821 - 1,830 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 182 183 184 … 411 412 413