Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Kurki Kurki

    Sehän merkisisi 10 m3/ha/a. Metsistä suuri osa sijatsee pohjoisessa pienen lämpösumman alueella. Suuri osa karuja maita.

    Olisin jätkän kanssa samaa mieltä. Lämpösumma sinänsä ei ole este 10 m3 kasvulle, van siitä johtuva maapohjan kylmyys. Aurauksella tai ojitusmätästyksellä maapaohja lämpenee ja kasvukunto siirtyy 500 km etelämmäksi Pohjoiis-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueilla.

    Kuusen kasvu. | Metsälehti

    Reima Ranta

    Ketä tämä vastakkainasettelu hyödyttää? Minusta se on joutavaa. Kukin toimii omista lähtökohdistaan parhaaksi katsomallaan tavalla ja sillä siisti.

    Meinaako kurki, että minäkin alkaisin Lapin kuivia kankaita auraamalla ja ojitusmätästyksellä maata lämmittämään – pientä rajaa! Mitä me edes tekisimme sillä 10 m3 kasvulla, kun ylitarjonta nytkin huomattava – pelastaisimme maailman vai? Jos katsoo, että osaa asian ja saa sen kannattamaan, niin pitää toimia, eikä höpistä.

    Kyllä leipäpapeilla on hirveä huoli tulevaisuudesta, kun metsätalouteen on tullut vaihtoehtoja.

    Jätkä

    Timppa:Tuo Jätkän 200 miloonan kuution vuosikasvu ei ole nykyilmastossa edes lannitettuna mahdollista.  Sehän merkisisi 10 m3/ha/a.  Metsistä suuri osa sijatsee pohjoisessa pienen lämpösumman alueella.  Suuri osa karuja maita.

    Nykytilanne  hämää, koska nyt on poikkeuksellisen paljon parhaassa kasvussa olevia metsiä.

    Kun ilmasto alkoi lämpiämään, niin Lapinkin puuston kasvu paranee, mutta sen varaan ei kannata laskea mitään. Etelä-Suomessa puu kasvaa ja mitä enemmän sitä hakataan, sitä enemmän se vaan kasvaa. Hoidon = hakkuun puutteessa Suomen metsät tuottavat vuosittain VAIN 120 miljoonaa kuutiota. Jos kaikki talousmetsät hoidettaisiin tehometsätalouden oppien mukaan, ja sopivia kohteita vielä lannoitettaisiin, määrä nousisi helposti 200 miljoonaan kuutioon.

    Jatkuva harsinta tosin pitäisi unohtaa täysin.

    Metsien kiertonopeus olisi 30 – 120 vuotta, riippuen lähinnä metsätyypistä ja puulajista. Hiilinieluna puusto toimisi todella tehokkaasti, mutta vain silloin, kun se varastoitunut hiili poistettaisiin metsistä säännöllisesti.

    Totuus lienee kuitenkin se, että teki ihan mitä tahansa, hiili on ja pysyy, mutta ei nieltynä eikä jemmattuna yhtään missään.

    Jos tuon hiilinielun nielaisee, niin varmasti nielaisee myös sen jutun paroni Mynkhausenin itsensä nostamisen tarttumalla itseään tukasta.

    jees h-valta

    Tälleen harvinaislaatuisesti pikkasen Jätkän katsannon kannalla. Uskon kyllä että nykyiseen on roimasti lisätuoton mahdollisuutta, jopa ilman lannoitusta.

    Kurki Kurki

    Meinaako kurki, että minäkin alkaisin Lapin kuivia kankaita auraamalla ja ojitusmätästyksellä maata lämmittämään

    Lämmittäminen riippuu tietenkin isännästä. Noita huonosti kasvavia matalan turvekerroksen (alle 1m) rämeitä (joita pohjoisessa riitttä) olen täällä  Kainuussa itse uudistanut  kaivamalla ojat n. 12 m välein ja nostanut perämaata ojan molemmin puolille sen minkä kaivurilla yltää. Boorilla olen lannoittanut perämaan ja mänty  kasvaa kyllä 10 m3.  Lisäksi kaikki perämaiset uudistusalat on aina mätästetty. Näin lämpiävän maan pinta-ala kasvaa koko ajan hakkuiden tahdissa.

    Jätkä

    Onko järjen val välähtänyt Harvainvallassakin? Se on todella harvinaista…

    harrastelija harrastelija

    Jätkä on alan miehiä! Siihen kun vielä yhdistetään voimakas puurakentaminen (kuten Annelikin ehdottaa), niin maailmaa pelastetaan omalta osalta mainiosti.

    Tämä perusajatus tulisi ympätä jo päiväkoti- asteelle kuten Mäntyrannan ajatus oli taannoin eräässä palaverissa – mihinhän vastukseen sekin hyvä idea on haudattu?

    Nyt näkyy päällimmäisenä olevan seksioppi! Peruskoulussa tytöille jaetaan ehkäisy- ja katumuspillereitä. Molemmille sulupuolille myös kortonkeja. Sitten ihmetellään seksuaalisesta ahdistelusta? Mituu-kampanja on ihan syvältä, eikä tarvitse ihmetellä Suomen väkiluvun vähenemistä.

    Suomi tarvitsee ryhtiliikkeen kunnollisen, vastuullisen ja luotettavuuden kasvattamiseen – viedään ne ehkäisykeinot kehitysmaihin, siellä niille on käyttöä – ja Maailmakin pelastuu!

    Puuki

    Hoitohakkuiden tekeminen ei sitä metsien biomassaa lisää. Eniten kasvaa puuta hoitamaton metsä mutta silloin suuri osa siitä puusta lahoaa jo pienpuuna ja samalla CO2 haihtuu ilmaan.   Usein tehdyt varovaiset harvennukset tuottaa eniten käyttöpuuta mutta ei ole muuten tuoton kannalta eikä yleensä muutenkaan  järkeviä.

    Kerrostalojen puurakentamiseen suomalaiset rakentajat hakevat oppia Ruotsista, jossa on sillä saralla jo paljon pidempi kokemus koska betoniteollisuuden lobbaus on täällä pitkälti estänyt puunkäytön lisäämisen menneinä vuosikymmeninä.

    Gla Gla

    RR: ”Mitä me edes tekisimme sillä 10 m3 kasvulla, kun ylitarjonta nytkin huomattava – pelastaisimme maailman vai?”

    Puun käytön vielä vähän kasvaessa ei olla kovin kaukana siitä tilanteesta, jossa keskustellaan kestävien hakkuumahdollisuuksien suuruudesta. Tuolloin kasvu ja puuston määrä ei lisäänny sormia napsauttamalla, nykytilannekin on saavutettu n. 50 vuoden työn tuloksena. Ylituotannon ansaan ei siis kannata taustapeiliin katsoessa astua.

    Itse en muuten mitään ylituotantoa ole kokenut. Kaikki on mennyt kaupaksi ja hintakehityskin on tällä hetkellä terve. Miksi ylituotantotilanteessa hinnat voisi edes nousta? Sitäpaitsi, nyt uudistettavat alat tuovat puuta markknoille aikaisintaan muutaman vuosikymmenen päästä ja painopiste tuotannossa on tuotakin myöhemmin. Miksi siis ajattelet asiaa tämän hetken markkinatilanteella, valitsetko uudistusalan puulajinkin tämän päivän hintatason perusteella?

    Luontoväki kauhistelee jo nyt tilannetta hakkuiden määrän suhteen ja kun huomioidaan etelän metsien suojeltavan pinta-alan kasvattamisesta, yhtään huono ajatus ei ole pyrkiä kasvattamaan puuston kasvua. Mitä tarjoat näin Suomen kannalta vaihtoehdoksi, kun uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä pitää siirtää uusiutuvin?

    Rane2
Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 4,127)