› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 184 185 186 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 13.9.2018, 07:10

    Markkinatilannetta omia tiloja katsellessaan kannattaa muuten pitää kaksi asiaa toisistaan erillään. Toinen on korjuukustannukset ja toinen puun hinta. Yksi leimikko minultakin jäi kauppaamatta, mutta siinä kyse oli pystykaupasta. Ostajat totesivat leimikon liian haastavaksi, joten kiinnostus loppui. Homma korjaantui, kun hakkasin sen itse ja ajokone toi puut tienvarteen. Tässä vaiheessa ei enää ollutkaan minkäänlaista ongelmaa myynnin suhteen. Kun energiapuun hintakin jäi vain pari euroa kuitupuusta, mistään alennusmyynnistä ei ollut kyse. Isommassa mittakaavassa ei itselläni ole mahdollisuutta tienvarsikauppoja tuolla systeemillä tehdä, joten jatkossa leimikot pitää olla ostajaa kiinnostavia pelkän puupinon sijaan.

    Timppa 13.9.2018, 07:57

    Meillä Keski-Suomessa MT-kuusikot ovat 30-vuotiaina n. 150 m3.  Sitten ne kasvavat 80-vuotiaiksi ilman lannoitusta keskimäärin n 8,5 m3/ha/v.  Siis keskikasvu luokkaa  7,2 m3/ha/v.  Pari lannoitusta lisää keskikasvua parhaimmillaan n. 0,4 m3/ha/v.  Kaukana ollaan 10 m3:n kasvuluvuista vsaikka uudet taimet olisivatkin parempia.  OMT-pohjilla  2-3 m3 tulee kasvua lisää.  Männiköissä kasvua vähemmän.

    En usko aurauksen lisäävän merkittävästi  lämpösummaa varttuneissa metsissä, joissa juuristo on laaja.  Tietysti taimivaiheessa auttaa.

    jees h-valta 13.9.2018, 09:37

    Osaran aukeiltahan tuon aurauksen tuloksen näkee ja ihan Metsälehden etusivulla kuvaakin. Aika komeaa alkaa puusto olla josta toivottavasti viheraatteellisetkin käyvät tarkistamassa aikansa meuhkaamisen nykytilannetta. Pitäisiköhän alkaa kääntää takkia niiden joilla vielä ei ole aivan liimaantunut ihoon kiinni?

    Puuki 13.9.2018, 10:43

    Auraus auttaa puun kasvua ensimmäiset 30-40 vuotta ja se riittääkin. Sinä aikana aurauksen jäljet on yleensä viimeistään tasoittuneet.

    Apulannan levitys saattaa jossain tapauksessa aiheuttaa luonnonhaittojakin. Karkearakenteisilla mailla joissa vesi menee helpommin pintakerroksen läpi voi lannoitusvaikutus puun kasvuun jäädä vaatimattomaksi.

    Reima Ranta 13.9.2018, 11:34

    Tuppaako vähän unohtumaan eräs pikkuseikka. Isossa kuvassa mennään talouden lainalaisuuksien mukaan. Toiveajattelu istuu talouteen vähän huonosti.

    Lapissa olisi Kurjelle todella runsaasti matalaturpeisia soita. Pitäisikö sinun ostaa 100 uutta konetta ja alkaa niitä kuokkimaan lämpimiksi? Korot ovat poikkeuksellisen matalia, eli nyt tai ei koskaan. Jos vaikka kiinanpojat ryhtyisivät rahoittajiksi nollakorolla tai ehkä korko tulisi olla jonkun matkaa negatiivinen.

    Jotkut kuvittelevat, että innostusta metsänhoitoon ja puuntuotantoon saataisiin lainsäädäntöä kiristämällä. Metsätalouden taloudellinen merkitys on kuitenkin siinä määrin vähentynyt, että keskimääräinen 30 ha:n  metsänkäyttö ei kenenkään maailmoja kaada. Siitä seuraa, että lainsäädäntöä kiristämällä vain tapettaisiin loppukin aito innostus.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.9.2018, 13:49

    Alkutuottajina olemme samassa veneessä kuin maataloustuottajat, eli markkinat määräävät tuotteen hinnan. Taloudenpuolustuskeinoiksi jää yksikkökustannuksen alentaminen, ts. enemmän motteja vähemmin kustannuksin, tai vaihtoehtoisesti laadun parantaminen, jolloin puun ostaja voi maksaa siitä enemmän. Metsänhoidossa laadukkaampi tuote tarkoittaisi kai hyvää leimikkoa ja hyvää tukin laatua. Jatkuvasti kasvatettaessa tulee sekä motteja että kustannuksia vähemmän, joten autuaaksi ei tee sekään, ainakaan yleismenetelmänä.

    Kuitupuunkasvattaja 13.9.2018, 14:20

    Auraus näyttää olevan edelleenkin ruma sana. Ojitus on myös edelleen joillekin ruma sana.

    Kun talouden lainalaisuudet otetaan huomioon, on nostettava hattua niille, jotka ymmärsivät ojituksen ja aurauksen merkityksen metsien kasvulle. Monimuotoisuutta tuli siinä samalla, jonka huomaa ehkä vasta vuosikymmenten jälkeen.

    Ojitus on lisännyt puuston kasvua Syuomessa miljoonilla kuutioilla / vuosi, Ojitus on muuttanut kitu- ja joutomaat tuottaviksi ja samalla hiilensitojiksi. Ojitusten hyödyn korjaaminen on vasta alussa.

    Meilläpäin viimeiset auraukset on tehty 1980-luvulla. Menetelmä on ollut aikanaan tehokas ja toimiva. Menetelmää voisi käyttää aivan hyvin jatkossakin. Tietenkin ympäripyörivä kaivinkone on taitavissa käsissä nopea ja tehokas ja samalla monipuolisempi työkalu kuin 1980-luvun aura,

    Jätkä 13.9.2018, 15:21

    Timppa. Kehnosti on kasvanut Keskisuomessa kuusikko. Meillä oli opinnäytetyönä mm. MT- männikön (viljelty) vuosikasvun mittaus. Samalla alueella oli myös koeala ytimennäivertäjän aiheuttamasta kasvutappiosta.

    Vahingoittumattoman kaksikymmentäviisi vuotta täyttäneen männikön vuosikasvuksi oli mitattu 16 kiintoa. Ja ilman lannoitusta.

    Nyttemmin on erilaisia lannoituskoealoja tehty, joiden tuloksista en tiedä, muuta ainakin se on enemmän kuin 0,3 mottia / v.

    Lämpösummat ovat nousseet viime vuosina koko valtakunnassa, on maata muokattu tai ei.

    Hoitoroimenpiteet ilman lannoitustakin oikeaan aikaan tehtynä tuottavat mahtavan lisäkasvun.

    Timppa 13.9.2018, 16:36

    En sille voi mitään, etteivät metsät kasva enempää.  Ei meidän männiköissä ainakaan metsäsuunnitelmissa tuollaisiin lukuihin päästä.   Liekö sitten vika maassa vai mittaajissa.

    Rohkenen epäillä, että esimerkin männikkö onkin OMT-pohjalla.

    Kyllä näissä metsissä on tehty perkaukset ajallaan.  Joskus ei ole toki tarvinnut tehdä mitään, kun hirvet ovat syöneet lehtipuuvesat.

    harrastelija harrastelija 14.9.2018, 06:07

    Avohakkuun kielto on tosiaan edennyt eduskuntaan! Jk- kasvatusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn! Metsäalalla työskenteleville täytyy kyllä entaa ehdot – ellei peräti potkut, kun eivät näille mutu-mussukoille löydä järjellistä vastausta!

    Metsälehti kertoi juuri samasta alueesta, jossa nikkien kanssa käytiin ihailemassa Pudasjärven tapahtumassa. Näitä entisiä jk-metsiä puhdistaessa sinne jääneistä kuusitureikosta pienimmillään ha-kertymä oli 20 m3, keskiarvo metsämaalla lienee ollut päätehakkuussa n. 60 m3!

    Lapissa on koeala, jossa 300 v vanha ”aarniometsä” sisältää puuta 80 m3. Kasvu on olematonta, lahopuutakin on ja alue on enemmän päästölähde kuin hiilinielu. Lähistöllä on toinen alue, jossa on aikoinaan istutettu lehtikuusta. Ikä 80 v ja puuston tilavuus on 300 m3/ha! Eli luvut ovat päinvastoin – kumpaa kannattaa harjoittaa?

Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 184 185 186 … 411 412 413