Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 2,001 - 2,010 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Gla Gla

    Jees: ”Ehkä silloin on oikeus odottaa oikeaa tutkimustietoa eikä turhaa ”romantisointia” jauhaa tuutin täydeltä.”

    Kun teineille tehdään ohjelmaa, silloin kannattaa miettiä, millä tavalla asiat esittää, jotta edes jonkinlainen vastaanottokyky on olemassa. Monilla aiheeseen liittyvä kiinnostus on tasolla, jonka tuloksena ei eroteta kuusta männystä.

    Aikuisten osalta hyvä vaihtoehto tuolle tutkimustiedon odottamiselle  on etsiä tutkimustietoa. Harvemmin meidän luettavaksi puolueetonta tutkimustietoa odottamalla tulee. Mitä sinä tiedät tähän mennessä saadun selville puiden kommunikoinnista?

     

    tamperelainen tamperelainen

    Gla ,uskotko kummituksiin?Hyviin Haltijoihin ?

    Mediassa on todisteltu todistelemasta päästyään,kuinka fiksuja nykyteinit ovat.Tarvitsevatko päiväkotitasoista satuilua metsäasioissa  ?

    Ennesvanhaan sanottiin,että kasvit voivat elää symbioosissa.Onko se nykyään keskustelua?

    Eilen Tampereen radiossa keskusteltiin teemasta,kuinka todellisia kummitukset voivatkaan olla.Ajallemme kuvaavaa on että koiraa ja hevosta puhutellaan persoonapronominilla ”Hän”.Sauli Niinistölle istui muuten huonosti tuo ”hänettely”,kun puhe oli Lennun edesottamuksista

    Historiankirjoitus tullee nimittämään nykyistä menoa Luontoromannttiseksi -kaudeksi

    On ilmeisen totta,että sota tai muu hätätila saa ihmiset ajattelemaan rationaalisesti.Ei ehdi pukeutua muinaisasuihin tai harrastaa ritarileikkejä.Hyvinä aikoina voi vapaasti haihatella.

    Timppa

    Tuosta puiden kommunikoinnista. Olen joskus nähnyt jutun, että tunturikoivut erittävät jotain hajuainetta, kun tunturimittarit hyökkäävät niiden  kimppuun, jotta toiset yksilöt osaavat tehostaa puolustustaan.  Ehkäpä tämä on fakta.  Faktaa sen sijaan ei liene se, että kyse olisi jälkeläisten suojelusta, koska ne tunturikoivupuskat tuntuvat elävän omaa elämäänsä ilman, että lähistöllä olisi uusia yksilöitä.

    Tuossa puujutussa tosiaan kerrottiin, että joku puu (olisiko ollut pyökki) ruokkii omia jälkeläisiään.  Onko joku sellaista piirrettä Suomen puissa havainnut?  Kyllä metsänkasvatus olisi  helppoa, jos niin olisi.

    Planter Planter

    Ylen kampanja ”Mennää metsään” on mennyt vähän metsään, on aika sekava. Osalle ihmisistä on jo hämärtynyt mistä on kysymys. Kun tapahtumia järjestetään kansallispuistoissa, jotkut luulevat jo, että nekin ovat vaarassa.

    Sinänsä itselleni sopisi paremmin, että metsässä alkaisi parveille tietoiskujen mukaisesti alastomia naisia hirvien sijaan. Olisivat aika harmittomia loikkimassa lahopuiden yli tai pyykkiä levittämässä, tuhot olisivat olemattomia.

    Puuki

    Eipä taida puu tunnistaa omia jälkeläisiään (luulisin) mutta kun puu on kaadettu, sen juuristo voi alkaa ruokkia uusia taimia ja muita puita. Kantojen lähettyville tulee yleensä parhaiten luonnontaimiakin. Se voi johtua lähijuuriston ”antamasta alkupotkusta” jo ennen kuin juuret lahoaa ja lisää sillä tavalla uusille puille kasvukanavia ja ravinteita. Sopiva kasvupaikka se kannon vierusta on usein muustakin syystä mutta kyllä ne juuret lisää muidenkin puiden kasvua ; ainakin mykoritsoja on niissä jo valmiina.

    hemputtaja

    Tuosta puiden ja muiden kasvien kommunikoinnista. Ei se taida olla haamujuttu. On tuota tutkittu ja kyllä ne vain viestittelevät toisilleen ja jopa kutsuvat (hajusteilla) tuholaisten vihollisia. Esim. taisi olla akaasia, jota joku porukka tutkiskeli. Pahoinpitelivät lehtiä ja seurasivat niiden myrkyllisyyttä. Varsin lyhyessä ajassa lehtien myrkyllisyys nousi (syanidi?). Eikä siinä kaikki, myrkyt lisääntyivät myös naapuripuissa.

    Merkkejä tuosta sukulaisten suosimisestakin on joskus tarjottu ja toistaiseksi ei ole syytä epäillä.

    Puut elävät sienten kanssa ja se tietysti on oma lukunsa. Sienet kun taitavat tehdä omiakin päätöksiään. Olihan tässä juttu jostakin tutkimuksesta, jossa käyttivät tunnistettavaa hiiltä (radioaktiivista?).  Seurasivat miten tuo kulkeutui havupuussa ja hetken päästä löysivät tuota hiiltä lähistön koivusta eli sienet kuljettivat sitä muillekin.

    Gla Gla

    Tamperelainen: ”Mediassa on todisteltu todistelemasta päästyään,kuinka fiksuja nykyteinit ovat.Tarvitsevatko päiväkotitasoista satuilua metsäasioissa  ?”

    Osoita väitteesi satuilusta aiheelliseksi, palataan sitten keskusteluun päiväkodin tasosta.

    tamperelainen tamperelainen

    Kun teineille tehdään ohjelmaa, silloin kannattaa miettiä, millä tavalla asiat esittää, jotta edes jonkinlainen vastaanottokyky on olemassa. Monilla aiheeseen liittyvä kiinnostus on tasolla, jonka tuloksena ei eroteta kuusta männystä.

    Mitähän Gla nyt tuolla tarkoitit?Arkirealismi ei ilmeisesti toimi

    Gla Gla

    Kuusen ja männyn erottaminen ei ole kiinni siitä,että kyse olisi vaikeasta asiasta. Kyse on siitä, kiinnostaako asia ja kokeeko sen merkitykselliseksi omassa elämässä. Todennäköisesti ohjelman tekijät yrittivät tarttua tähän ongelmaan.

    Ja sitten väitteesi satuilusta..?

     

    Jätkä

    No kun te olette niin perusteellisen päteviä metsäalalla, niin kuinkahan iso prosentti läpäisisi palikkatestiä, jonka viimeksi näin Jämsänkoskella. Höylätyistä rimanpätkistä piti tunnistaa, mitä puuta ne ovat. En minä ainakaan olisi niitä kaikkia tunnistanut, vaikka olisin jonkin aikaa harjoitellutkin.

    Kerrotaan, että metsähallituksen tukinleimausryhmää vetänyt metsänhoitaja (Ei tehnyt muuta kuin ratkaisi esiintulevat kysymykset) -Aina välillä tutki  karttalaukussaan olevaa listaa.

    Ruokatulilla (leimausryhmä teki aina reilut tulet) – hän jätti karttalaukkunsa mättäälle käydessään ns. käsivarsi pa***lla, joten leimausporukan kirjuri = metsäteknikko – äkkiä vilkaisi, mitä karttalaukun listalla oli.

    Lyhyesti, mutta ytimekkäästi siinä oli: Kuusi, = lyhyet neulaset. Mänty, = pitkät neulaet.

    Aikoinaan yliopistoa pystyi käymään vain varakkaiden vanhempien jälkikasvu, hakijoitakaan ei paljoa ollut. Monella jäi opinnot kesken, kun tuli vanhuus vastaan.

Esillä 10 vastausta, 2,001 - 2,010 (kaikkiaan 4,127)