Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • tamperelainen tamperelainen

    Puutuotteiden maailman markkinat määrää,milloin kannattaa hakata.Silloin kun hinta on ok ja markkinoilla on imua.Niinhän se muukin yritystoiminta tekee,ei ne kysy lupaa Vihreiden puoluetoimistolta

    Tukin hintahaitari voi esim olla 15-20e/m3,niin sieltä katsotaa myyntihetkiä.Asia voi vain muuttua jos MO on mukana jollain ilveellä päästökaupassa.

     

    jees h-valta

    Niin, pitäkäämme huoli ettei sitä todellakaan kysytä vihreiden puoluetoimistolta eikä edes vihervasemmiston hallitukselta vaikka sellaista sitten pukkaisikin.

    Timppa

    Eipä taida matkailuun vaikuttaa sitä tai tätä hakataanko me vai ei.  Tietysti matkailukohteiden lähistöt ovat asia erikseen.  Siellä pitäisikin korvata haitta metsänomistajille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Maisemahaitan korvaus matkailukohteiden ympäristössä olisi kyllä kannatettava idea. Korvaus voisi vaikka mahdollistaa jatkuvan kasvatuksen täyssuojelun sijaan.

    Rane2

    Mittakaava menee jotenkin näin että pelkästään Saksan vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat luokkaa 1000 miljoonaa tonnia vuodessa.Suomen metsät sitoo noin 27 miljoonaa tonnia vuodessa.

    Ratkaisu maapallon lämpenemiseen ei siis tietenkään ole metsänkäsittelymenetelmissä vaan siinä saadaanko fossiilisten ja nimenomaan hiilenpoltto loppumaan.Saksalaisten päätös luopua ydinvoimasta (n 14% sähköntuotannosta) on ainakin pakko perua.He kun eivät voi korvata sitä muulla kuin fossiilisilla.

    Hiilenpoltosta luopuminen on kyllä todella vaikeaa,esimerkkinä oman pääkaupunkimme Vihreiden sitkeästi jatkama käryyttely.

    mehtäukko

    Tämän aamun Mtv3 aamulähetyksessä Helsingin yliop. ymp. proffa sanoikin haastattelussa sen sanan, joka ei meille monelle ole yllätys. Metsän hiilinielun teho perustuu tiheänä kasvattamiseen.

    Siitä jatkettuna sehän tarkoittaa elinvoimaisia hoidettuja metsiä.Uudistus tehdään ripeästi ja kunnolla puulla eikä vesakolla. Tiheä metsä ei voi tarkoittaa 200 rungon ha-tiheyksiä, joten jk ei ole mikään autuus.

    jees h-valta

    Minulla on nyt päätehakkuulle menossa noin viidensadan rungon männikkö jonka alle kasavatan jo valmiiksi hieskoivusta noin tuhat/ha metsää joka saa toimia suojuspuustona niiltä osin kun selviää hakkuusta. Mutta tupsulatvamännikön kaato ei sinällään pitäisi aivan kaikkia koivuja tuhota. Hyvän elinkelpoista koivua joten tavallaan valo on riittävä enemmälläkin puumäärällä jopa seuraavan sukupolven puustoa varten. Mutta tämä ei toimi tietenkään kaikilla pohjilla. Turvepohjan jatkumo ajatuksella kokoajan reunoilta leviävästä kuusikosta hieksen alle elää ja siinähän sitä jk:ta ilman sen tarkoitustakaan kasvatellaan.

    Jätkä

    Kyllä siinä Jeessi saattaa käydä niin kuin olet ilmeisesti joltain sinua viisaammalta kuullutkin. Mutta ei tuo silti ihan jatkuvaa kasvatusta ole varsinaisen kaavan mukaan.

    Luultavasti sinne hieskoivikon alle tavalla tai toisella syntyvä kuusikko pärjää viljavalla pohjalla hyvin, mutta jos aiot vain odotella taimien syntymistä, voi tulla myös aika pitkäksi.

    Gla Gla

    Harrastelija: ”Metsänomistaja kyllä nähdäkseni hoitaa nieluhommat omalta osaltaan! Kuinkas se on kivikylässä asuvien kanssa? Varsinkin vihreissää eniten kyllästyttää tuo muilta vaatiminen, mikseivät hoida omalta osaltaan?”

    Metsän omistus on kyseenalainen peruste arvioida asiaa. Jos minä laajennan hehtaarit ja siten puuston kasvun eli hiilen sidonnan määrän kolminkertaiseksi, voinko tuottaa kolminkertaisen määrän päästöjä? En voi, ilmasto kärsii, koska metsien entinen omistaja ei voi leikata vastaavassa määrin omia päästöjään. Kyse on siis meidän jokaisen tuottamien päästöjen määrästä, koska riittävää määrää metsää ei kaikille ole tarjolla. Tähän jos johonkin sopii siis vanha inkkarien ajatus, että maata ei voi omistaa.

    ”Ja edelleen olen sitä mieltä, että suurin ongelma on maapallon väestöräjähdys. Ihmisten tarpeisiin ja väestön päästöjen hoitamiseen ei riitä suomalaisten mo:ien hiilinielut.”

    Silti suomalaisten pitää tehdä osuutensa asiassa. Tällä hetkellä suomalaisten kulutustahdilla yli puolet vuodesta eletään velaksi.

    Kurki Kurki

    Hiilioksidi ei aiheuta ilmaston lämpenemistä. Imaston lämpeneminen aiheuttaa hiilidioksidin nousun kuten myös ihmisen toiminta. Ja viimeisen jääkauden jälkeen on maapallon ilmasto ollut monesti paljon lämpimämpää kuin nykyään. Toivottavasti hiilidioksidi lämmittäisi sen verran, että seuraava nurkan takana luuraava jääkauden tulo siirtyisi.

    Ei tarvitse olla ilmastotutkija, kun on olemassa dataa, josta kaikki voivat tehdä saman tulkinnan. Nykyään hiilidioksidi taso on yksin ennätyskorkealla, mutta lämpötila ei olekaan seurannut sitä. Katso hiilidioksidin punainen piikki pitkän ajan lämpötilakuvaajan oikeassa reunassa.  Kyllä nuo interglasiaali kaudet ( lämpökäyrän jääkausien väliset kapeat piikit ylöspäin), jolloin Suomenkin alue vaapaana 2 km korkuisesta jääpeitteestä ovat lyhyet historian mittapuussa. Lisäksi voi havaita, että hiilidioksidi ei koskaan aiemmin ole noussut lämptilaan sidottuna korkeammalle kuin maapallon lämpötila. Mutta nyt on., eikä lämpoltila  ole edes viime jääkauden jälkeisen ajan korkein.

    Luontaiselle lämpotilavaihteluille ei ihminen voi mitään.

     

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 4,127)