Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 2,421 - 2,430 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Puuki

    Metsien hiilensidontaan liittyen : Joku tutkija on tutkinut maaperään kertyvää hiiltä pääasiassa pelloilla jo ainakin vuosien(  jos ei vuosikymmenten ) ajan .  Monivuotinen nurmi sitoo hiiltä hyvin mutta sitäkään ei oikein oteta tosissaan ” joissain piireissä” .     Sama juttu metsäpuolella. Esimerkiksi  juuria voi olla jo yhdellä mäntypuulla satoja kilometrejä.  Osa  juurikarikkeesta ja hiilestä jää käytännössä pysyvästi maaperään vaikka puu kaadetaan hyötykäyttöön.

    Puupohjaisilla uusilla tuotteilla on monet mahdollisuudet korvata vastaavia fossiilisia. Nanosellusta voidaan tehdä lujia materiaaleja mm. rakentamiseen. Myös lääkkeitä voidaan valmistaa mikrosellusta ,  kankaita entistä vähemmillä päästöillä ja täysin kierrätettäviä pakkausmateriaaleja jne.     Luomukelpoisia lannoitteita voidaan valmistaa loppujakeista ennen kokonaan polttoon menneestä tavarasta eli mustalipeästä.  Se ei ole ilmeisesti ollut Hassilla & kumppaneilla tiedossa , kun kuuluttavat sellun valmistamisen sijaan uusien tuotteiden suosimista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ole vedetty hatusta! ’Oikeellisuus’ on tässä vähän suhteellinen käsite. Tulos riippuu taustaoletuksista, esimerkiksi siitä, miten nopeasti puista putoavan karikkeen oletetaan hajoavan maaperän hiilivarastosta. Kasvu ja poistuma raportoidaan aina sen heteken parhaan mahdollisen tiedon perusteella. Tutkimus tarkentaa koko ajan lukuja, ja myös raportointiohjeet muuttuvat säännöllisesti. Hiilinielulaskelman pohjana ovat valtakunnan metsien inventoinnin luvut, joissa metsien kasvu on koko ajan kiihtynyt.

    Toivon mukaan Luke kertoo, miksi vanhoissa ja uusissa luvuissa on niin suuri ero.

    Lukuja myös kyseenalaistetaan:

    https://www.uef.fi/-/uusi-tutkimus-kyseenalaistaa-metsatalouden-ilmastohyodyt?fbclid=IwAR0Tics9Vqbb8lO0Tuag4VYLlreigG7ASp3GvpqaIruRVbEiALy8eGuMHnU

    tamperelainen tamperelainen

    Jalkanen tuossa yllä postaa Simolan tutkimuksen.Käsittääkseni näitä Simolan tekeleitä on pidetty suppeina puolueellisina,epäluotettavina,vahvat siteet myös luonnonsuojeluliittoon ihan selvä rasite.Silmä on saattanut harittaa vähän liikaa sinne viherreunaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkoitukseni ei ole puffata em. tutkimusta vaan osoittaa taustaoletusten suuri vaikutus lopputulokseen. Simolahan käsittääkseni puhuu tuossa pelkästään maanmuokkauksen pitkän ajan vaikutuksesta maan hiilivarastoa vähentävästi. Kuitenkin jos laskelmaan lisätään maanmuokkauksen kasvua ja karikesatoa lisäävät vaikutukset, tulos on toinen, eli maan hiilivarasto voi kasvaa pitkällä aikavälillä. On toki totta että luonnonmetsän muokkaamaton maaperä on iso hiilivarasto, mutta ei sekään muuttumaton ole. Voi tulla metsätuho ja vapauttaa hiilet nopeasti.

    Simolan turvemaan tutkimuksia kritisoin itse tällä palstalla.

    Puuki

    Minäkin muistan yhden monen eri tutkijan yhteenvetokäppyrän turvemaiden päästöistä. (ei taida olla enää tallessa, mutta löytyy varmaan jostain kooklaamalla).

    Simolan tutkimus poikkesi eniten toiseen suuntaan muiden paljon enemmän tutkimuskohteita sisältävistä vastaavista tutkimuksista .   Kun 70-luvun syväaurauksen todetaan aiheuttaneen isoja päästöjä ja muiden maanmuokkausmenetelmien aiheuttavan samansuuntaista , niin kuulostaa   epävarmalta johtopäätökseltä.

    Scientist Scientist

    Kyllähän metsänuudistus onnistuu ilman maaperän käsittelyä, kunhan tekee sen hetimiten hakkuun jälkeen. Vähän voi tulla enemmän heinähommia, mutta itselläni on ainakin onnistunut hyvin. Ei tietysti ole niin tehokasta kuin kääntömätästys, mutta vastaavasti halvempaa.

    puunhalaaja

    Jos puunhalaajalla on lähimpään myllyyn matkaa alle 3 km, kannattaa kiinnostua asiasta. Nuo vanhat pikkumyllyt ovat aivan eri asia kuin uudet, joissa napakorkeus on vähintään 120 m ja joka vielä lupaprosessin jälkeen kasvaa 20 m

    On onneksi ainakin 5 kilsaa matkaa. Mutta koska niistä tulee niin suuria, niin osa näkynee horisontissa.

    Käsittääkseni näitä Simolan tekeleitä on pidetty suppeina puolueellisina,epäluotettavina,vahvat siteet myös luonnonsuojeluliittoon ihan selvä rasite.Silmä on saattanut harittaa vähän liikaa sinne viherreunaan.

    Muistelisin jossain viherpalstoilla lukeneeni sellaista ajatusta, että LUKE:n tutkijoilla silmä harittaa liikaa Sipilän biotalouskattilaan, ja siksi tulee epäluotettavia lukemia. Lienee aika yleisinhimillistä epäillä sellaisia tietoja jotka ei sovi omaan maailmankuvaan.

    tamperelainen tamperelainen

    Puunhalaajalle: Kyllä tähän asti vihervasemmisto on määrittänyt mikä on oikein ilmastokysymyksissä ja maahanmuutossa.Nyt on näköpiirissä muutoksen tuulia,ei taidakkaan tulla puhtaat ilmastovaalit taitaa tulla myös maahanmuuttovaalit.Mahdollisesti vihervasemmiston politiikkaan tehdään uudelleenarvio.Jännittäviä aikoja,Euroopassa ja maailmassa myllertää

    Scientist Scientist

    Puunhalaajalle tiedoksi, että biotalous oli myös edellisen hallituksen painopistealue (ABCD, jos joku vielä muistaa). Eivät metsäinventointien menetelmät Suomessa muutu hallitusten mukaan, onneksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On aivan luonnollista että Lukessa tutkitaan biotalousaiheita mutta kyllä siellä on tilaa muullekin. Aihevalinnasta riippumatta pitää pyrkiä objektiivisuuteen.

    On se toisaalta totta että tutkijat ovat hieman jakautuneet kahteen leiriin, talousnäkökohtia painottaviin ja esim. monimuotoisuutta painottaviin kuten BIOS eli ns. adressitutkijat. Samalla lailla metsänomistajilla on eri painotuksia ja eri tavoitteita omistukselleen, joten metsänhoitomenetelmissä  on hyvä olla vaihtoehtoja. Metsä on muutakin kuin biotalouden raaka-ainevarasto.

Esillä 10 vastausta, 2,421 - 2,430 (kaikkiaan 4,127)