Vihreiden metsäpolitiikka

Tämä aihe sisältää 4,127 vastausta, 105 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 kuukautta, sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 4,127)

1 2 3 … 247 248 249 … 411 412 413

Vihreiden metsäpolitiikka

Lähetetty: 6.6.2018, 10:51
Merkitty: metsäpolitiikka

VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

– Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

– Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

– Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

Tekijä
A.Jalkanen

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 16.1.2019, 10:45

Tunnen tuon Ylösen tarinan kun olen naapurikunnasta kotoisin. En ajatellut noita (varmasti erittäin hyviä ja metsiin sopivia) suksia itselleni, vaan ajattelin että puupohjaisten suksien uusi tuleminen pitäisi lanseerata. Nykyisin kaupunkilaiset ostavat ns. karvapohjasuksia joihin ei tarvita pitovoidetta.

Minä hiihdän edelleen 1980-luvun ELAN-merkkisillä.

Jätkä 16.1.2019, 11:24

Metsäsuksiakin on monenlaisia, on pitkiä, on leveitä ja on karvaa ja on tervaa. Taitaa kuitenkin suksien asema talvella metsässä olla menetetty peli. Kuhmisissa hiihtelin hankia hiljalleen ja siellä riesana oli se, että metsät oivat täynnä piikkilanka-aitoja. Niiden ylittäminen kohtalaisen paksussa lumessa olikin aika vaativa tehtävä, kun sukset eivät kestä ihan mitä tahansa ja aidan ylitys ilman suksia hangessa aikaa vievää puuhaa.

Sitten muutin Etelä-Pohjanmaalle ja täällä on metsät täynnä ojia. Pitkistä metsäsuksista tulee äkkiä entiset, jos niillä hiihtelee poikittain ojien yli. Jos linkuttaa sivuttain ojan pohjan kautta, niin Halvattu – Siellä on vettä.

Sopivat lumikengät toimivat hyvin, varsinkin, kun menee vain yhden kerran umpihangessa vaihtelevassa maastossa.

Turvemaan hieskoivikoista saisi hyvät ja kestävät sukset, koska ne voisi tehdä luonnonvääristä puista, jolloin ne kestäisivät paremmin kuin sukset, jotka vain taivutetaan suksen muotoon.

hemputtaja 17.1.2019, 17:25

Monimuotoisuus on paksu käsite, jota sekä metsäväki että viherklaanit käyttävät. Se on kuitenkin katsojan silmässä, mikä on monimuotoista ja mikä ei. Metsäväen ”monimuotoisuus” voi ollakin ihan eri asia kuin luontoväellä

Jos haluaa tuntumaa käsitteeseen, suosittelen Metsälehti 17.1.2019 Pilkkeitä palstan kirjoitusta Lukijalta (sivu 26) ”Metsän kiertokulku pitää yllä monimuotoisuutta”. Kirjoittaja on Erkki Annila (prof. emeritus) Väitän, että hän kertoo aika hyvin, mitä se monimuotoisuus tarkoittaa.

Valitettavasti viherväki käyttää ”monimuotoisuutta” kalautusaseena ja pahasti väärin.

Esimerkiksi julkaisussa ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. <b>Luontotyyppien punainen kirja” </b>todetaan yksipuisesti monimuotoisuuden huonontuneen. Samaa hengenvetoon rajataan ojitetut suot ulos luontotyypeistä ja todetaan avohakatut luontotyypit tuhoutuneiksi. Siinä tippui pois melkoinen pinta Suomen monimuotoista luontoa. Kirjasessa (yhteensä n. 1 300 sivua) arvioidut luontotyypit oli valittu (siis valittu) kovalla työllä kartoista ja muista lähteistä.

Vihertävän väestön mielestä monimuotoisuus on heikentynyt jatkuvasti vuosikymmeniä. Voimme odottaa sen katoavan kokonaan seuraavan viiden vuoden aikana.

A.Jalkanen 17.1.2019, 18:46

Monimuotoisuus on monimuotoinen käsite. Hyvän johdatuksen aiheeseen saa vaikka lukemalla Ilkka Hanskin teoksia. Pääjaottelu voisi olla: elinympäristöjen monimuotoisuus, lajien monimuotoisuus ja lajin sisäinen monimuotoisuus. Metsätalous vaikuttaa näihin kaikkiin – voimallisesti.

Visakallo 17.1.2019, 19:12

Monimuotoisuus lisääntyy Suomen metsissä. Eri tavoin suojellut alueet lisääntyvät, muista syistä hakkuutoiminnan ulkopuolelle jäävät metsät lisääntyvät, hakkuu- ja hoitotavat monipuolistuvat, hakkuiden jälkeen hoitamattomat alueet lisääntyvät, soita ennallistetaan ja aikoinaan ojitettuja alueita ei kunnostusojiteta, jne. Jos väittää Suomen metsien monimuotoisuuden tällä hetkellä vähenevän, valehtelee itselleen ja muille.

Tolopainen 17.1.2019, 19:21

Olisi aika hyvä bisnes laittaa jokin suopläntti ennallistettavaksi ja alkaa kerätä siihen ihmisiltä rahaa, kun kolikko kirstuun kilahtaa hiilijalanjälkenne tulee hyvitetyksi. Eihän noita kukaan kontroloi paljonko sitä rahaa kerätään hehtaaria kohden ja miten rahat käytetään.

Scientist 17.1.2019, 21:46

Monimuotoisuus on aina suhteessa elintapoihin ja elinkeinoihin.

Esimerkiksi hakamaita ja kaskikoivikkoja on on vähän, koska metsälaidunnus ja kaskeaminen on loppunut. Ne on aikanaan saatu aikaan ihmisen luonnon muuttamisen kautta. Sen sijaan on muodostunut paljon mm hakkuuaukeita, jotka pioneerikasvit valtaavat. Näillä menestyy mm. maitohorsma, vadelma, monet lehtipuut jne.

harrastelija 18.1.2019, 06:34

Puhuttiin myös, että aukkohakkuiden myötä hirvien määrä lisääntyi, koska aukolle tulee hyvät ruokamaat.

Tolopainen 18.1.2019, 06:50

Hirvien määrän kasvu johtuu harjoitetusta hirvien suojelusta eikä hakkuista. Hirvikantaa suojeltiin erityisesti vielä 70-luvulla, vaikka jo silloin oli nähtävissä hirvikkannan kasvu, eikä siihen reagoitu mitenkään. Vasta 80-luvun puolivälissä alkoi kananmukainen verotus. Mutta hirvimäärää ei enää alas saada. Metsänomistajien ääni ei kuulu.

Puuki 18.1.2019, 07:50

Samaa hengenvetoon rajataan ojitetut suot ulos luontotyypeistä ja todetaan avohakatut luontotyypit tuhoutuneiksi. Siinä tippui pois melkoinen pinta Suomen monimuotoista luontoa.

Vuosikymmeniä sitten ojitetut turvekankaiksi muuttuneet suot, jotka kasvaa hyvin puuta, on monimuotoisuudenkin kannalta yleensä ihan kelpoja, joskus jopa entistä runsaampia lajistoltaan. Hyvä puun kasvu sitoo lisäksi paljon hiiltä eikä ojia tarvitse perata, kun puiden kasvu estää liiallisen märkyyden. Luontotyyppi on muuttunut erilaiseksi, ei se ole tuhoutunut.

Epäonnistuneet ojikot on asia erikseen. Ne ennallistuu yleensä ihan itsekseen, kun ojat kasvaa pikkuhiljaa umpeen. ”Pakkoennallistaminen” voi lisätä eikä vähentää suon kasvihuonekaasupäästöjä.