› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 2,481 - 2,490 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 248 249 250 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • wanhajätkä 18.1.2019, 08:43

    Minun ajatus monimuotoisuudesta poikkeaa ”vihreästi”pohtivien ajatuksista. Muuttumia on paljon. Mielestäni monimuotoisuuden suuntaan. Näin näyttää ajattelavan riista ja kasvit myös tykkäävät. Rämeet joiden kuivatus on aloitettu lapiotyönä lienee -40 -50 luvulla, Täydennysojitettu auralla -60 luvun avulla ja viimeinen kaivurityönä -70 -2010. Kauniit tuhkalannoitetut usean puulajin metsät ovat reheviä rikkaita luonnoltaan. On mänty-, kuusi-tai hieskoivuvaltaisia alueita. Kuusen tainta pukkaa koivikkojen alle. Varmaan ihan havellisia paikkoja ”jatkuvaan kasvatukseen”. Mitään kaavamaista on tai off linjaa en edes mieti. Luonnon ehdoilla edetään ja massaa työntää. Toisinpaikoin tosi laadukasta tukkiakin.

    Perustyö on tehty ja eteenpäin tästä on hyvä mennä.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 18.1.2019, 09:05

    Niin. Onhan siellä arvokkaita arkipäivän havaintoja omakohtaisista lähtökohdista, fiilispohjalta. Nyt tarvitsisi enää kiistää asiaperustein nuo tutkimukset. Siihen ei ihan vielä riitä perstuntuma, tai että ”tuntee” sen n. 143,5 ha tilanteen auton ikkunasta katsottuna.

    Palkkikaaviossa (toinen linkki) TUTKITTUA tietoa vertailuvuosilta 2000-2010. Vaikea nähdä mitä dramaattista muutosta parempaan olisi tapahtunut vuosina 2010-2018.

    Myönteistä (alin linkki) kehitystä vuodelta 2013: ”..päästöt ilmaan ja vesiin ovat vähentyneet selvästi viime vuosikymmeninä..”

    Mutta edelleen:

    ”…kaikkein vakavimmat ongelmat – ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen – ovat yhä ratkaisematta. Näiden osalta on myös suurimmat ongelmat tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttäminen on ollut pyrkimyksenä jo useana vuotena, mutta toistaiseksi tavoitetta on aina jouduttu siirtämään eteenpäin…”

     

    https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Luonnon_monimuotoisuus

    https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Luonnon_monimuotoisuus/Uhanalaistuminen_jatkuu_lahes_kaikissa_e(28277)

    https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tila_Suomessa_20172018/Ympariston_tila_Suomessa_2013

    yt Niko
    Reva-ryhmän ympäristöryhmän lobbaaja menneillään olevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa (mm. eräiden teollisuuden alojen mandaatilla)

     

    Gla Gla 18.1.2019, 09:19

    Revan linjoilla. Se mitä silmillä näemme, edustaa lajistosta ehkä 10%, pieni osuus kokonaisuudesta joka tapauksessa. Mosaiikkikaan ei ole monimuotoisuutta, kun mosaiikki ei ole lajien kaipaama elinympäristö. Monimuotoisuutta on lajien määrät, suhteet, perinnöllinen monimuotoisuus yms. asiat. Lajien määrä on meillä laskussa ja se kehitys pitäisi katkaista, jotta voidaan puhua monimuotoisuuden paranemisesta.

    wanhajätkä 18.1.2019, 10:08

    Onkohan se kymmenenvuotta oikea periodi kommentoida metsissä tapahtunutta kehitystä. Ei siitä pitäs mitään johtopäätöksiä vedellä edes tieteen nimissä.

    Otetaan nyt vaikka 250 vuotta mitä on tapahtunut. Ei pelkästään negatiivista. Kaskeamalla ja tervanpoltolla tuhotut metsät on elvytetty. Metsälaiduntaminen on loppunut ja valtion kantturat siellä nyt mellastaa ja polkee taimia metsänomistajan harmiksi. Voi mikä äläkkä olisi jos karja vielä pääsisi vapaasti metsiin. Muutama sittiäinen ei viihtyne hirvenpaskassa ja kottaraiset on vähentyneet. Jne.

    Karkea maankäsittely aurauksineen on miltei kokonaan loppunut. Osaran aukeat pukkaa nyt metsää. Viiskyt ja kuuskytluvun ojitukset todella oli raskaita vesistöille. Nyt sekin asia on valvottu ja kurissa.

    Turhan tarkoitushakuista ja läpinäkyvää poliittista propagandaa on valita juuri se parhaiten ja pahiten ideologiaan sopiva ajanjakso ja vetää siitä totuus joka ei vastaa lainkaan todellisuutta pitemmällä jänteellä.

    Revan 143,5 ha autosta katsottuna lienee se tiede mitä Reva levittää koko pitkää suomea koskevaksi. Ja onhan se tietenki myös Nuuksio luontopolkuineen ja hoidettuine tulipaikkoineen. Ja tietenkin toisessapäässä Suomea Kevon tutkimusasema ja Pulliaisen kaira jonka päiväkirjoja referoidaan tieteenä. Joku ne on kuulemma kertaalleen lukenut mutta ei ole tieteellisesti tutkittu.

    No eihän nuo mahdu tietenkään Revan 143,5 hehtaariin. Olet vain kuullut niistä. Onhan ne niin kaukana, oiskohan enää ees Suomea… Kylmää siellä kuuluu olevan…

    Puuki 18.1.2019, 10:21

    ”Ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden väheneminen yhä ratkaisematta”

    ”Etelä-Suomessa vähän kokonaan suojeltuja alueita suhteessa Pohjois-Suomeen (n. 2,3 %/ 15-16%)”.

    ” Laiduntamisen loppuminen vähentänyt luonnon niittyjä yms. perinneympäristöjä.”

    ” Kalliokoille ei ole suojeluohjelmaa” . ( kaivosteollisuus 🙁   ).                                                       (Hyviä linkkejä oli res.vuaarilla)

     

    Eli laiduntamista lisää ja suojelualueita E-Suomeen, puun kasvua lisättävä (hiilen sidonta/ilmastovaikutus),    Vieraslajeja ja tuhoeläimiä vähennettävä ( esim:  hyvin uhanalainen  metsäpeura jota uhkaa sudet ja ahmat,  supikoirat ja kanahaukatkin heikentää alkuperäislajien menestymistä ja metsälintukantoja . )       Miten toteutetaan käytännössä ?. Jotain ymp. korvauksia on saatavissa mm. luonnonlaitumien säilyttämiseen mutta taitaa olla ihan marginaalista toimintaa tarpeeseen nähden, kun eläimiä ei enää juuri laidunneta ja pellotkin on salaojissa elleivät kasva pajukkoa yms.

    ”Rannat kärsineet eniten monimuotoisuuden vähenemisestä. ”  Eläimistä minkit tuhoaa paljon vesilintuja. Piisamit esim. hävinneet kokonaan minkkien yleistyttyä.   Rantojen puhdistus ”ryönäkasveista” ja särkikalojen tehokalastus  auttavat vesien puhdistumisessa.  Mistä varat ja tekijät ?   Vedet on toki puhtaampia  kuin 70-luvulla, kun metsäteollisuuslaitokset ei enää laske jätevesiä puhdistamattomina . (  Paitsi esim. ex-Talvivaaran ja Isojen kaupunkien jätevedet ; H:gin jäteputki Suomenlahteen ja lumen ajaminen mereen).

     

    Scientist Scientist 18.1.2019, 10:21

    Ilmaston muutosta ei Suomen metsät (0,6% maailman metsistä) ratkaise, eikä oikein diversiteettiongelmaakaan. Maailman metsistä yli 40% on Venäjällä (käyttöaste alhainen). Kanadassa (käyttöaste alhainen, CO2-päästölähde 2000-luvulla) ja Brasiliassa (metsäkato). Olennaista on mitä näissä maissa tapahtuu ja vaikuttaa niihin. Näihin maihin pitäisi vaikuttaa jos pystyy mitenkään (epäilen paitsi ehkä Kanadaa).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2019, 10:22

    No jos wanhajätkä olet käynyt ’Pulliaisen kairan’ päiväkirjoja lukemassa, etkö ihmettele lukemaasi? Tarvitsee vain pirtistä pihalle astua, niin törmää jo piakkoin metsäkanalintujen parviin. Ilmiö on havaittavissa laajemminkin Sallan ja Savukosken seutuvilla kuten metsästäjät hyvin tietävät. Mikähän tähän mahtaisi olla syynä – metsätalouden vai metsästyksen puuttuminen alueelta? Selitykseksi ei kelpaa Venäjältä lentäneet linnut, koska liikenne on oletettavasti yhtä suurta molempiiin suuntiin. Jos elinympäristö ei olisi suotuisa, linnut jatkaisivat muualle Suomeen.

    Muualla Suomessa on koetettu elvyttää metsäkanoja kahdella keinolla: pienpetojen metsästyksellä sekä metsästysaikojen ja määrien rajoituksin. Kumpikaan keino ei ole palauttanut 1950-luvun kanalintueldoradoa mihinkään. Olisiko varsinainen syy kuitenkin elinympäristöjen muuttuminen (lue: metsätalous) ja nyt viime aikoina ilmastonmuutos?

    Metsätalous kokonaisuudessaan on mennyt paljon vastuullisempaan suuntaan. Sekin on totta, että metsävarat ovat nyt aivan toista luokkaa kuin 1800-luvun lopulla. Monimuotoisuuden kanssa on kuitenkin se ongelma, että kukaan ei oikein tiedä kuinka paljon on tarpeeksi – kuinka paljon luonnontilaisen boreaalisen havumetsän suuntaan pitäisi liikkua? Nykytilaa ei siis pitäisi arvioida niinkään kaskiaikakauden tai perinneympäristöjen valossa kuin sen valossa, mitä täällä olisi ilman ihmisen vaikutusta tai metsästäjä-keräilijäihmisten vaikutuksessa.

     

    hemputtaja 18.1.2019, 10:56

    Lainaus: ”Niin. Onhan siellä arvokkaita arkipäivän havaintoja omakohtaisista lähtökohdista, fiilispohjalta. Nyt tarvitsisi enää kiistää asiaperustein nuo tutkimukset. Siihen ei ihan vielä riitä perstuntuma, tai että ”tuntee” sen n. 143,5 ha tilanteen auton ikkunasta katsottuna.”

    Mjaa’ah? Ei ole pelkästään auton ikkunasta tarkistettu tämä meikäläisen lisääntynyt monimuotoisuus. Olen käynyt metsässäkin ja kauan, ynnä laajalla alalla. Nuorgam on käymättä.

    Perstuntumaksi se tietenkin jää, mutta en katso viakseni. Ei ole sattunut simmuun ainuttakaan ”tutkimusta” monimuotoisuudesta, joka ei olisi perstuntumaan perustuva. Tosin kun on olevinaan kyse tutkimuksesta perstuntuman sijasta käytetään käsitettä ”arvio”.

     

    wanhajätkä 18.1.2019, 11:02

    Onhan niitä hyviä lintuvuosia savukoskellakin. ei suinkaan aina. Olen laajalti liikkunut Keskilapin metsissä. Kittilässä ja Rovaniemellä eniten. Vaihtelua on aina. Vuosisitten oli heikohko. Tänä syksynä lintutiheys Samaa luokkaa kuin Savukoskella Vaihdellen eripaikoissa. Normaalia.

    En vertaa keräilytalouden aikoihin vaan nykyisen metsäteollisuuden aikaan. Eteenpäin on menty aimoaskelin

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 18.1.2019, 11:16

    Alla MMM näkemys asiasta. Palautetta, ”notta ei se noin ole”, voi laittaa vaikkapa Kimmo Tiilikaiselle.

    ”Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. SEN KÖYHTYMISEN PYSÄYTTÄMINEN vuoteen 2020 mennessä on maailmanlaajuinen tavoite. Maa- ja metsätalousministeriö turvaa luonnon monimuotoisuutta huolehtimalla toimialallaan luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Tämä kattaa niin maatalousalueet maisemineen, metsät, riista- ja porotalouden kuin kala- ja vesivarat.

    Scientist: Venäjän ja Kanadan metsien monimuotoisuutta meidän voi olla vaikea mennä parantamaan. Kannattaisiko sittenkin aloittaa ihan vaikka Suomen metsistä. Kun ne on kunnossa niin mennään sitten Venäjälle ja Kanadaan huseeraamaan.

    yt Niko

Esillä 10 vastausta, 2,481 - 2,490 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 248 249 250 … 411 412 413