Vihreiden metsäpolitiikka

Tämä aihe sisältää 4,127 vastausta, 105 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 kuukautta, sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 2,701 - 2,710 (kaikkiaan 4,127)

1 2 3 … 270 271 272 … 411 412 413

Vihreiden metsäpolitiikka

Lähetetty: 6.6.2018, 10:51
Merkitty: metsäpolitiikka

VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

– Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

– Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

– Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

Tekijä
A.Jalkanen

Teema Metsänhoito

Planter 22.2.2019, 11:54

Muualla kannattaa vähentää hakkuita, mutta ei Kainuussa, että saadaan oman maakunnan puunkysyntä pysymään hyvällä tasolla. Normaalia ”siltarumpupolitiikkaa ”

Puuki 22.2.2019, 12:09

Kainuussa taitaa olla suurimmat hakkuurästit. Paljon harvennuspuuta jää hakkaamatta.

Kun hakkuita vähennetään, niin lisääntynyt kysyntä kohtaa… vai miten se meni ?

Reima Ranta 22.2.2019, 14:17

Jätkä kirjoittaa: ”-Kun väität noita laskelmia älyttömiksi, niin sinun täytyy esittää parempi / älykkäämpi laskelma, joka myös perustuu mittaukseen, eikä MUTU-tietoon.

Olen varma, että Valtakunnan metsien inventointi on tarkin ja paras menetelmä Suomen metsien puumäärien ja -kasvun mittaamiseen tähän asti käytettävissä oleviin menetelmiin verrattuna.”

En ole ottanut mitään kantaa ko. inventointien tarkkuudesta. En myöskään kykene metsänomistajana ottamaan perusteltua kantaa hiilensidontaan kokonaisuutena, koska se on aivan liian monitahoinen kysymys. En edes yritä! Jotain sentään voin todeta. Kun kaataa metsästä motin puun ja uudistaa syntyneen aukon muutamalla sirkkataimella, niin kalpaten käy hiilensidonnan lyhyellä aikavälillä. Sitä en osaa sanoa montako vuosikymmentä menee, että ollaan alkutilanteessa.

Mitä taas tulee tähän LUKE:n laskelmaan ja siinä käytettyyn korkoon, jo vanhan kansakoulun oppimäärällä on selvää, että laskelma on päin helv…. LUKE käytti korkona jotain metsien keskimääräistä tuottoa (3,5%) aikavälillä 2000-2009. Aivan yhtä perusteltua olisi ollut käyttää Takahikiän Metsäkylän sonniosuuskunnan tuottoa tuolta aikaväliltä, joka oli 7%. Miksi kursailla, tuolla korolla olisimme päätyneet hyvillä mielin vähintään 150 miljoonan kuution hakkuisiin.

Kuten sanottu, minullehan tietysti metsänomistajan näkökulmasta käy, mitkä hakkuut hyvänsä, mutta eikö meidän kuitenkin olisi jonkinlaisen uskottavuuden säilyttämiseksi syytä pysyä edes jonkinlaisessa totuudessa. Kotiin päin vetokin on tietysti jossain määrin perusteltua, mutta ei sentään näin typerällä tavalla.

Hiilensidonnan näkökulmasta voisi olla hyvinkin perusteltua, että emme ainakaan lyhyellä aikavälillä lisättäisi voimakkaasti hakkuita, että saisimme muualta tulevia päästöjä pienennettyä. Poikkeuksellisen matala korkotaso ei tässä korkotilanteessa aiheuta suuria menetyksiä metsänomistajan talouteen, vaikka päätehakkuita vähän myöhennettäisiinkin.

Visakallo 25.2.2019, 17:51

Helsinkiläisten päättäjien on syytä vierailla Lahdessa opiskelemassa realivihreyttä. Matka ei ole pitkä. Pääsee vaikkapa päärataa pitkin sähköjunalla:

https://www.ess.fi/uutiset/talous/art2522919

Gla 27.2.2019, 06:02

Hieno esimerkki vallitsevaa kehitystä vastaan sotivasta tilanteesta, jossa rahat jää ulkomaille kantamisen sijaan kotimaahan. Kun bkt on meillä korkeampi kuin koskaan ja silti rahat ei riitä velkojen maksuun, tuon ulkomaisen toiminnan täytyy olla selitys tähän yhtälöön.

Kurki 28.2.2019, 10:03

<<<Kun kaataa metsästä motin puun ja uudistaa syntyneen aukon muutamalla sirkkataimella, niin kalpaten käy hiilensidonnan lyhyellä aikavälillä.<<<

Kun harvennushakataan tai päätehakataan, niin kantoja ja juuristoa jää maahan puolet hakatun puun määrästä ainakin 100 vuodeksi lahomaan. Palautuneeko niistä 20 vuodessa hiilidioksidia takaisin ilmakehään kovinkaan paljon ja osa niistä jää maahan lopullisesti hiilivarastoksi. Eikö se riitä sille ajalle, että sirkkataimet kasvettuaan 20..30 vuotta alkavat sitoa hiilidioksidia enemmän.

Lisäksi rehevämmät uudistusalat, jotka työntävät jo muutaman vuoden sisällä vesakkoa, pajukkoa, vatukkoa, heinää jne., korvaavat sitomalla hiilidioksidia, mitä aukkohakkuun jälkeen puiden CO2- sodonnassa menetetään.

Scientist 28.2.2019, 11:55

<”Kun kaataa metsästä motin puun ja uudistaa syntyneen aukon muutamalla sirkkataimella, niin kalpaten käy hiilensidonnan lyhyellä aikavälillä.”<<<

Reima Ranta tarkastelee hiilensidontaa vain yhden puun tasolla kun sitä pitäisi tehdä koko Suomen metsien tasolla, jossa lienee puita miljardeja. Yhden puun tason tarkastelussa ei ole oikein järkeä koko Suomen hiilensidonnan suhteen.

Reima Ranta 28.2.2019, 13:39

Kuinka mones kaadettava puu sinulla Scientist muuttaa velat saataviksi ja millähän perusteella?

Kun tilanne on mikä on, niin silmien ummistaminen tosiasioilta ei auta meitä yhtään. Parempi on yrittää realiteetit tunnustaen etsiä keinoja taloudellisten vaurioiden minimoimiseksi.

Gla 28.2.2019, 14:03

Riippuu tietysti tuosta tarkastelun tasosta, josta Scientist mainitsi.

Jos tarkastellaan aarin aluetta, silloin yksittäisillä puilla on ratkaiseva merkitys. Jos vielä joku kertoisi, miksi noin pitäisi tehdä, keskustelua olisi mukavampi jatkaa.

MaalaisSeppo 28.2.2019, 15:11

Kreikkalaiset filosofithan todistivat, ettei jänis saa etanaa kiinni, jos etanalla on lähdössä pieni etumatka. Käytäntö on osittanut teorian vääräksi.

Samalla tapaa jotkut todistavat tarkastelemalla yksittäistä isoa puuta, että jos se kaadetaan, metsän hiilinielu hiipuu. Isoja puita on jo kymmeniä vuosia kaadettu reippaasti ja silti metsien puumäärä ja puuston kasvu on kokoajan lisääntynyt. Jotkut eivät nää metsää puulta.