Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 2,731 - 2,740 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Timppa

    Valitse nyt hyvä Risuparta. Onko pieni vai suuri määrä puuta hyvä.  Nythän monimuotoisuudesta huolissaan olijat vastustavat hakkuita, jotta monimuotoisuus säilyisi.  Ovatko he sittenkin väärässä?

    Mukava nähdä uudessa aukossa, kun kymmeniä vuosi maassa siemenpankissa olevat kasvit heräävät uuteen kasvuun.  Kevätlinnunherne on esimerkiksi meillä päin sellainen kasvi, ettei sitä näy kuin varsin uusissa aukoissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samalla lailla kuin hiilinielua, ei monimuotoisuuttakaan voi oikein luotettavasti arvioida pelkästään yhden puun tai metsikön tasolla. Yhden omistajan metsälön tasolla asiaa voi jo tarkastella, ja jos nykyisiä metsänhoitosuosituksia noudattaa, niin hyvinkin voi onnistua lisäämään monimuotoisuutta. Ongelmana Suomen tasolla lienee metsien intensiivinen talouskäyttö ja hirvitalous, jotka kapeuttavat puulajivalikoimaa ja nuorruttavat ikärakennetta.

    risuparta

    Räkäpetäjiköstä nyt ei saa monimuotoista millään ilveellä.

    Visakallo Visakallo

    Kertoisiko Risuparta, mistä niitä räkäpetäjikköjä löytyisi? Ainakaan minulla ei ole yhtään sellaista, eikä taida olla naapureillakaan.

    Timppa

    Nuoruuteni päivinä 1940- ja 50-luvuilla näin niitä ”räkäpetäjiä” enemmälti joillakin rehevillä hakamailla.  Ne on nyt sitten uudistettu kunnon metsiksi.

    Meidän pihapiirin  lähelle entiselle lypsypaikalle on jätetty suuri mänty, joka kyllä vasstaa tuota määritelmää.  Ikää sillä tosin on aika paljon.  Lannoitettukin on kunnolla, mutta biodynaamisesti.

    risuparta

    Muutama viikko sitten erään sahan saha tavara ei täyttänyt lujuus vaatimuksia ja se vedettiin pois kaupoista!

    Visakallo Visakallo

    Taisi tosin olla kuusisahatavaraa, ja kysymys oli teknisestä lajitteluvirheestä.

    mehtäukko

    Kun aikoinaan ”laillinen metsätalous” pakotti männyn istuksia pelloille ja reheville metsämaille , (= harakan naitipetäjiköt )syntyi räkäpetäjät jonka latvaan risuparta on ryysyistään tarttunut.

    Ei ole tainnu vielä huomata, että systeemit muuttui aikoja sitten.

    Vallitsevan hirvipolitiikan pitäisi herättää risuparta pohmelostaan.

    jees h-valta

    Joo, mehtäukko oikealla tietotasolla siitä nimitelmästä. On niitä vielä minunkin ikääni nähty mutta aikaa sitten jo pois hakattu. En tällä haavaa tiedä yhtäkään.

    Puuki

    1970-luvulla istutettiin kovasti mäntyjä, kun ennakoitiin (neuvonnan toimesta) sen olevan tulevaisuuden sellupuiksi paras puulji ja melkein ainoa näillä seuduin. Lehtomaiselle kankaalle istutetut tyvilengot rehevästi kasvaneet männyt oli osin niitä räkäpetäjiä.  1. harvennus tehtiin siihen kohta 20 vuotta sitten ja jäljelle jäi paras osa puista, suuri osa muita puulajeja kuin mäntyä.  Pari vuotta sitten 2.harvennus ja istutuspuista on jäljellä enää n. 10 %  , ihan käypiä tukkipuita ne.

    Melkoinen muutos tapahtunut , kun nykyään männytkin on jalostettuna hento-oksaisia ja kovakasvuisia kunhan ei istuteta liian reheviin paikkoihin. Niihin wanhoihin pellonreunaräkämäntyihin verrattuna ihan erilaisia.

Esillä 10 vastausta, 2,731 - 2,740 (kaikkiaan 4,127)