Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 2,761 - 2,770 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Visakallo Visakallo

    Olen samaa mieltä hemputtajan kanssa.  Huomasin kotipuolen suunnalla avohakkuun seurauksena avautuneen uuden järvinäköalan. Kun aloin tarkemmin muistella, ei se järvinäköala ollutkaan uusi. Sama järvi näkyi viimeksi 60-luvun alussa, kun nyt hakattu alue oli vielä nuorta metsitettyä haka-aluetta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Konsensuslausuma on vähän kuin käypä hoito -suositus: siihen on tiivistetty päättäjiä ja suurta yleisöä varten se tutkimus- ja seurantatieto, jota allekirjoittajat ovat olleet tekemässä tai josta he ovat lukeneet.

    Ei tietenkään kaikissa lajiryhmissä tai lajeissa suunta ole alaspäin. Meillä säästöpuista on jo nyt ollut hyötyä harvinaisille hyönteis- ja lintukannoille. Uhanalaiskartoituksen metodiikkaan ja tarkkuuteen en ole perehtynyt, mutta jos kartoitus tehdään samalla lailla kuin edellinen, antaa se ainakin suuntaa. Linnuista meillä täytyy olla melko tarkka kuva, kun lintuharrastajia on tuhansia ja systemaattisiakin kartoituksia on kaksi: Lintuatlas ja Helsingin yliopiston talvilintulaskenta pysyviä laskentalinjoja pitkin.

    Iso kuva maapallolla on se, että ihmiskunta on muuttanut ja ottanut käyttöönsä (rakentamiseen, metsätalouteen tai maatalouteen) jo valtaosan tuottavasta maa-alasta (pois lukien aavikot ja korkeat vuoristot), ja ’villille’ alkuperäisluonnolle on jäänyt pieni osa maa-alasta, jossa eläimet ja kasvit sinnittelevät. Ilmastonmuutos kärjistää tilanteen, kun se osaltaan muuttaa elinympäristöjä nopeasti erilaisiksi.

    Timppa

    Laskeskelin, että jokaista hakkaamamme puuta kohden istutamme noin yhden  taimen.  Lisäksi tulee kylvetyt ja aukkoihin luontaisesti syntyneet puut.  En ymmärrä miten se monimuotoituus vähenisi, jos korvaamme puun puulla.  Oletusarvo on nimittäin se, että monimuotoisessa metsässä pitää olla myös monenikäisiä puita.  Jos näin ei ole, kyse ei ole monimuotoisesta metsästä.

    Jos emme uudista metsiämme, niin niistä häviävät nuoremmat puuikäluokat.  Eikö tämä huolestuta arvoisia Risupartaa ja Puunhalaajaa.  Sama, jos ihmiskunnalta kiellettäisiin lisääntyminen.  Aika surkea olisi tilanne, jos me kaikki ikääntyneet olisimme tulevaisuudessa vaipoissamme ja odottaisimme turhaan hoitajia.  Ei tule, koska aikoinaan lisääntyminen kiellettiin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei monimuotoisuuden kohentaminen tarkoita hakkuiden lopettamista eikä avohakkuiden lopettamista, vaan metsän- ja luonnonhoidon hoitosuositusten noudattamista!

    Timppa

    Niinhän sinä Anneli luulet kaikkien ajattelevan.  Kyllä monien mielestä monimuotoisuuden edistämistä on hakkuiden lopettaminen.  Esimerkkinä Puunhalaaja ja Risuparta.  Tai ne ”dosentit”, jotka vastustavat metsien tarpeellista harventamista, mikä siis on ristiriidassa metsänhoitosuositusten kanssa.

    Eiköhän noita suosituksia hyvin noudatetakin, jos saadaan metsiä hoitaa kuten ennenkin.

    Planter Planter

    Luonnon monimuotoisuus näyttää olevan käsitteenä niin monimuotoinen, että pitäisi aina vähän tarkentaa millaista monimuotoisuuden muutosta tarkoittaa.

    Reima Ranta

    Metsiä hakataan ja uudistetaan tavalla tai toisella. Niin on ja saa olla, ei kait sitä kukaan täyspäinen kiistä. Kun olemme metsätalouden suhteen totaalisesti viennistä riippuvaisia, niin meidän on tässä tilanteessa pidettävä erityisen hyvä huoli maineestamme.

    Kaikki ei ole kotona silläkään, joka millään tavalla ei ole huolissaan luonnon hyvinvoinnista. Se on ihmisen toimien vuoksi uhattuna enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja siksi kannanotot näiden asioiden puolesta ovat myös perusteltuja.

    Täälläkin ilmenevä lapsellinen ja hyökkäävä vastakkainasettelu on surullista. Pitäisi pyrkiä löytämään toimivia ratkaisuja ja lopettaa täysin lapsellinen räyhääminen, jolla tehdään ainoastaan vahinkoa.

     

     

    Tolopainen Tolopainen

    Maapallon luonto on elänyt miljardeja vuosia ilman ihmisen huolenpitoa ja tuhoutunut ja muuttunut useita kertoja. Ilman muutoksia ja ilmastotuhoja ihminen ei edes pystyisi elämään tällä pallolla. Sellaisen lajin jonka edustajat vuorollaan tallustaa pallonpinnalla muutamia vuosikymmeniä tuskin kannattaa pahemmin olla huolissaan luonnon selviämisestä. Luonto selviää aina ja ihminen häviää lajina aivan taatusti tältä pallolta. On kyseenalista onko luonto edes sellaista mitä ihminen havainnoi ja kuvittelee. Miten vanha metsä on arvokkaampaa kuin taimisto, lahoava kuusikko on melkoinen tuholaispommi Etelä-Suomessa. Luonnontilassa vanhat metsät palaisivat savuna ilmaan. Luonto ei säilytä mitään vanhaa, se muuttuu ja uudistuu. Jääkausi tuhosi Suomesta kaikki metsät ja kasvillisuuden ja vei ruokamullankin Ukrainan seutuville, jo Liettuassa Puolan rajan lähellä on alueita, että maasta ei löydy ainuttakaan kiveä, vain paksusti Pohjoismaista multaa. Missä ne luonnonsuojelijat silloin olivat kun jääkausi tuhosi kaiken.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suojelualue on ”tuholaispommi” vain poikkeustapauksissa: jos tulee laaja hyönteis- tai tuulituho.

    Kuitupuunkasvattaja

    Annelin mainitsemasta konsensuslausumasta tuli heti mieleeni:

    Konsensuslauma tai sopulilauma on ilmiönä tuhoisa niin tehotuotannossa kuin viherhulluudessa. Tehdään äkkivääriä päätöksiä laumana, joita joudutaan myöhemmin paikkailemaan ja korjaamaan. Metsä- ja puutaloudessa noiden äkkiväärien liikkujen korjaaminen jäisi tuleville sukupolville. Käy kuten stalinistiajattelussa. Vasta seuraava sukupolvi osaa nähdä aivopestyn sukupolven virheet.

    Monimuotoisuus on sopulilauman soijahuuman vastakohta.

Esillä 10 vastausta, 2,761 - 2,770 (kaikkiaan 4,127)