Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 3,161 - 3,170 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    No onhan se vähän nurinkurista, Mehtisukkeli ♥

    Se 700 miljoonaa siihen Talvivaaraan meni, ja pari umpipaskasta järveä tuli. Ihan oikeeta rahaa oli.

    Suukkoja!

    yt Kerttu

    metsäharrastelija

    Hei!

    Kunnat kyllä saavat metsätuloista yhteisöveroa kuntien metsämaapinta-alojen suhteessa. Suojelualueiden osalta on laskettu  laskennallinen kantorahojen menetys.

    Metsäerän laskenta perustuu hakkuumääristä ja kantohinnoista laskettuun arvioon metsänomistajien saamista puunmyyntituloista. Arvion tekevät metsäkeskukset. Metsäkeskuksen bruttokantorahatulot (mikä sana!) jaetaan suhteessa eri kuntien metsämaapinta-aloihin. Luonnonsuojelualueita ei lasketa mukaan metsämaapinta-alueisiin. Niiltä kertymättä jääneet puunmyyntitulot arvioidaan erikseen ja lisätään metsäerään.

    eli tavallaan lopputulos on kunnan kannalta ihan sama. Paljon suojelualueita sisältävissä kunnissa plussaa. Kaikkiaan yhteisöveroa kunnat saivat 1,7 miljardia, josta osa tuli ”metsän” kautta.

    Puuki

    Metsän osuus kuntien yhteisöveroista on  suht. pieni.  Verokertymää on siirtynyt muualle jo siitä syystä, että reaaliset kantorahatulot on vähentyneet pinta-alaverotuksen ajoista . Ennen vuotta -93  r-kantohinnat oli vähintään 2 kertaiset nykysiin r-yksikköhintoihin verrattuna.  Pääomavero% on tosin noussut 25:stä nykyiseen 30/34%:iin.  ALV on vielä asia erikseen . Se on erillinen läpikulkuvero jonka tuotto menee valtion pohjattomaan kirstuun tai voi mennä jonnekin ihan muuallekin kuten tullimaksut , jotka menee vielä isompaan kirstuun.

    Kuntien saama osuus on siis pienentynyt pinta-alaverotuksen ajoista. Pääomatulovero on kuitenkin sitä tasapuolisempi ja oik.mukaisempi koska silloin ei veroteta etukäteen oletetusta tulosta, joka joskus voi jäädä saamattakin.

    Jätkä

    Eikös se mennyt niin, että sijaintikunta sai ainakin pinta-alaperusteisen veron aikoihin lyhentämättömänä takaisin omaan – pohjalliseen pussiinsa. Sittemmin on kaikki muuttunut ja vero on pääomatuloveroa, joka perustuu puun myyntituloihin. Eipä siinä olisi mitään ihmettelemistä, mutta lakia muutettiin niin, että tuo myyntiverotulo tilitettiinkin metsänomistajan kotikuntaan, eikä metsän sijaintikuntaan. Valtakunnalliset metsänomistajat, kuten isot firmat ja esim metsähallitus, joilla on pääkonttori Helsingissä maksoivat veronsa Helsinkiin.

    En ole tuota nyt seurannut, kun minulla pääkonttori on samassa kaupungissa, jossa on minun metsänikin, eli siinä ei olisi mitään marinan syytä, jos sudeemi olisi edelleen sama.

    Kyllä niissä puunmyyntiveroissa taitaa joku takaisinkierrätys – mysteeriö olla olemassa, mutta se ei henkilökohtaisesti minua kaiverra.

    MaalaisSeppo

    Ei kai metsähallitus veroja maksanut.

    Jätkä

    Kylläpä vaan maksoi – Kunnallisveron!

    Tolopainen Tolopainen

    Olihan tuo Metsähallitus aikoinaan syrjäsuduilla merkittävä verojen maksaja ja suora työllistäjä, vaan ei ole enää monessakaan kunnassa yhtään työntekijää palkkalistoilla. Työllistäminen tietenkin jatkuu, mutta nykyisin ne ovat urakoitsijoita, eli verojen maksu kunnille jatkuu mutta eri reittejä kuin aiempina vuosikymmeninä.

    mehtäukko

    Balttian ukkelit vievät kilpaillut euronsa, eikäpä siinä mitään. Jos paikan päällä olisikin metsänhoitoon kykeneviä, he häviävät ottelun ”kokonaistaloudellisesti huonomman tarjouksen” jättäneinä,- siis muka vain Metsähallituksen vinkkelistä.

    Tolopainen Tolopainen

    Mitä merkitystä tuolla sietten on kun Suomessa ei työvoimaa kuitenkaan ole riittävästi metsänhoitotöihin ja noita ulkomaan ukkeleita tarvitaan yhä enemmän. Eli nämä ulkomaalaiset eivät vie kenenkään töitä, kaikille riittää. Kyllä tuolla metsissä on erittäin hiljaista, kun olen viimeaikoina kulkenut hoitotöissä, ei autonjäljet edes peity kun muita kulkijoita ei ole, ei ulkomaisia eikä kotimaisia.

    mehtäukko

    ”Jos paikanpäällä olisikin…” Tilanne ei aina ole musta-valkoinen.

    Toisaalta Mh tarjoaa niin isoja kokonaisuuksia aikatauluineen ja työn laatuvaatimuksineen, että eihän siihen muutamat mahdolliset kylän ukot voi vastata.

Esillä 10 vastausta, 3,161 - 3,170 (kaikkiaan 4,127)