› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

  • This topic has 4,055 vastausta, 102 voices, and was last updated ago by Visakallo.
Viewing 10 replies - 3,551 through 3,560 (of 4,055 total)
1 2 3 … 355 356 357 … 404 405 406

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Sent on: 6.6.2018 at 10:51

    Tagged: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Creator
    A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 3.10.2021 at 15:09

    Taisi  Atte Korhola iskeä totuuteen melko tylsällä kirveellä tai peräti hamarapuolella.  Mielipidehän tuo tietysti oli eikä  mikään tutkimustulos.  Tutkimus ei menisi ihan noin paljon hutiksi, luultavasti.

    Scientist 4.10.2021 at 22:11

    Venäjän metsät kiinnostavat vielä. Tässä hyvä, tosin 20 vuotta vanha, artikkeli asiasta (Kohlström ym, 2000). Venäjän metsävarat ovat häkellyttävän suuret, mutta niitä hyödynnetään hyvin vähän. Lähinnä Euroopan puolella. Metsät on jaettu kolmeen luokkaan ja isojen kaupunkien ympärillä on laajat virkistysmetsävyöhykkeet. EU:n 30% tavoite olisi todella helppo toteuttaa Venäjällä. Puumäärät m3/ha ovat Suomen tasoa, suurimmat ne ovat Novgorodin alueella eli noin 170 m3/ha. Tämä on samaa tasoa kuin Kanta-Hämeessä (173 m3/ha).  Lapissa, jossa eniten suojeltuja metsiä on puuta keskimäärin vain 76 m3/ha. Eli hieman harhaanjohtavia olivat Atte Korholan vertailut.

    Artikkeli (Kohlström ym., Metsätieteen Aikakauskirjasta 3/2000) löytyy pdf:nä, esim. Googlen hakusanalla Venäjän metsävarat

     

    Petkeles 4.10.2021 at 22:48

    ”Lapissa, jossa eniten suojeltuja metsiä on puuta keskimäärin vain 76 m3/ha. Eli hieman harhaanjohtavia olivat Atte Korholan vertailut.”

    Suojelualueet ovat varmaan selitysvoimaltaan suurin tekijä kun huomataan, että Lapissa on vähemmän puuta kuin Kanta-Hämeessä.

    A.Jalkanen 5.10.2021 at 07:58

    Venäjän metsävarat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6057/author/11707

    Onkohan tämä 20 vuodessa muuttunut: ”Koko Venäjän metsävarat ovat yli 74 000 milj. m3, eli lähes 40-kertaiset verrattuna Suomen metsävaroihin. Vuotuiset hakkuut ovat kuitenkin viime vuosina olleet alle 100 milj. m3.”

    A.Jalkanen 5.10.2021 at 08:10

    Tässä vielä toinen Venäjän ja Suomen vertailua mahdollistava julkaisu.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6021.pdf

    Kts. Kuva 2.

    ”Kuva paljastaa metsän käytön intensiivisyyden erot: Euroopan puoleisen Venäjän kasvusta hakattiin tarkastelujakson aikana alle puolet, ja lähestulkoon sama määrä jäi luonnonpoistumaksi – tai hakattiin kotitarpeisiin tilastojen ulkopuolella. 1990- luvun lopulla hakkuumäärät ovat edelleen pienentyneet noin kolmannekseen kuvassa esitetyistä luvuista. Suomessa luonnonpoistuman osuus on varsin vähäinen, hakkaamatta jäävä kasvu siirtyy lähestulkoon kokonaan kasvattamaan puustopääomaa.”

    Vain inventoimalla voisi selvittää, kumpaan tarkoitukseen muu kuin hakkuupoistuma Venäjällä nykyään menee: lahopuujatkumoon vai polttopuuksi. Tilanne varmasti vaihtelee paljon sen mukaan sijaitseeko alue metsätieverkoston ulottuvilla vai ei ja miten polttopuiden keruu on järjestetty.

    Tolopainen 5.10.2021 at 08:11

    Kuten jo aiemmin on todettu, havumetsävyöhykkeestä 90% on lähes luonnontilassa. Turha se on Suomessa olla kovin huolissaan muutamasta ötökökästä. Ne mitä täältä puuttuu löytyy miljoona kertaisina määrinä muualta.

    Rane 5.10.2021 at 09:47

    Allaolevan linkin artikkeli on surullinen esimerkki siitä miten hukassa tutkijat ovat ilmastonmuutoksen ja metsien suhteen.Artikkelissa puhutaan suojelualueista ja kuivuudesta.Sekä ”toimenpiteistä”?

    Kuvituksena on kuva Arkangelin luonnontilaisesta (Aten artikkelissaan ihannoimasta) metsästä.Ihminen ei ole siihen koskenut.Ikä ,tiheys ja tuholaiset ovat tehneet tehtävänsä.Odottelee kipinää jolloin ilmastonmuutos taas kiihtyy.

    Entä jos olisi valittu meidän ympäristöntuhoajien vaihtoehto?

    Eli avohakkuulla puut rakennuksiin hiilivarastoksi ja korvaamaan fossiilisia polttoaineita.Plus maanmuokkaus ja uusien taimien istutus.Tuloksena kuvassa olisikin nuori metsä joka sitoisi hiiltä niin että rutina käy.

    Uutinen – ilmasto-opas.fi

    A.Jalkanen 5.10.2021 at 10:19

    Kiitos Rane! Erinomainen artikkeli, ja Sciencen erikoisnumerossa lisää metsäasiaa.

    Toimenpiteet olisi valittava alueen ja tilanteen mukaan. Aivan varmasti pohjoismainen metsätalousmalli on mahdollisessa kuivassa tulevaisuudessa varmempi hiilen sitoja kuin se, että metsiä ei lainkaan käytetä. Samaan aikaan tarvitaan lisää suojelualueita; ei tuo puun määrä Venäjälläkään hääppöiseltä näytä muualla kuin suojelualueilla. Kanadassa lienee myös se sama tilanne, että alkuperäiset metsävarat ovat kyllä olleet suuret, mutta niin ovat tuhoalueetkin, joten tilanne tasoittuu koko ajan verrattuna Fennoskandiaan.

    Aika lailla samankaltainen viesti on luettavissa: Euroopan Metsäinstituutin raportti ”Russian Forests and Climate Change”. What Science Can Tell Us 11.

    A.Jalkanen 5.10.2021 at 10:35

    Vihreiden sekä myös Atte Korholan metsäpolitiikan linjaus ei oikein tue ilmastonmuutokseen sopeutumista kun avohakkuut halutaan kieltää ja harvennushakkuitakin vähentää hiilinielujen vahvistamiseksi. Avohakkuu on välttämätön silloinkin jos alkuperäismetsä on tuhoutunut tai halutaan vaihtaa puulajia tai alkuperää.

    Ilmasto-opas, sopeutumiskeinoja metsätaloudessa (kursivoinnit minun):

    Metsänhoidon menetelmien avulla ilmastonmuutoksen myönteisiä vaikutuksia metsiin voidaan hyödyntää sekä minimoida vahinkoja.

    Metsien uudistamisessa voidaan esimerkiksi käyttää muuttuviin olosuhteisiin paremmin soveltuvia puulajeja tai geneettisiä alkuperiä.

    Metsien harvennuksia ja päätehakkuita voidaan puolestaan aikaistaa ilmastonmuutoksen mahdollistaman lisäkasvun hyödyntämiseksi ja tuhoriskien vähentämiseksi.

    Myös muuttuvat tuuliolosuhteet on syytä huomioida jo metsänhoidon suunnittelussa, sillä kasvatus- ja metsänkäsittelytavat voivat vaikuttaa tuulten aiheuttamien tuhojen riskiin. Metsät uudistuvat hitaasti, mistä johtuen myös niiden ominaisuuksiin vaikuttaminen sopeutumiskyvyn parantamiseksi on hidasta. Metsänkasvatussuositusten muuttaminen edellyttää ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevan tutkimustiedon hankkimista päätöksenteon perustaksi.

    Ilmastonmuutos lisää tarvetta kehittää korjuuteknologiaa, joka soveltuu sulan maan aikana tehtäviin harvennushakkuisiin.

    Kuusten herkkyys ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamalle kuivuudelle ja muille vahingoille voi muodostua ongelmaksi Etelä-Suomessa. Mahdollinen sopeutumiskeino voi tällöin olla puulajin vaihtaminen kuusesta mäntyyn karuissa kasvuympäristöissä ja puolestaan kuusesta koivuun rehevämmissä kasvuympäristöissä.

    Scientist 5.10.2021 at 10:53

    Tässä noin 2015 tietoa Luoteis-Venäjän metsistä. On myös pari venäläistä tieteellistä artikkelia siitä, ovatko Venäjän metsät hiilinielu. Niiden mukaan näyttävät vielä niukasti olevan, mutta nielu pienentynyt.

    http://www.luke.fi%2Fbsrforest%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F40%2F2019%2F09%2Fmetsavarat.pdf&clen=91979&chunk=true

    Laskemalla saa seuraavat puumäärät/ha.

    Venäjän federaatio 93 m3/ha (koko valtio)

    Karjalan alue 103 m3/ha

    Arkangelin alue 116 m3/ha

    Ikäluokkajakauma eroaa myös Suomen metsistä. Yli-ikäisiä/kypsiä metsiä on noin 50% ja taimikoita noin 20%. Välissä olevia 02 ja 03 metsiä vähän.

Viewing 10 replies - 3,551 through 3,560 (of 4,055 total)
1 2 3 … 355 356 357 … 404 405 406