Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

  • Tämä aihe sisältää 4,055 vastausta, 102 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,841 - 3,850 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • MaalaisSeppo

    Katselin torstaina kolmen keskikokoisen puolueen vaalikeskustelua. Yhteiskeskustelussa harmitti, kun Vihreät ja Vasemmistoliitto painostivat Saarikkos hakkuista, kun hiilinielu lähti supistumaan n 10 v sitten, mutta Saarikko ei hoksannut kuitata, että syynä voi olla huono metsälain uudistaminen 2014, jonka uudistamisen takana olivat mm Vihreät ja Vasemmistolitto, mutta Kepu ei. Metsänomistajien mahdollisuudet ”pikavippeihin” avattiin tuolloin ja tulokset näkyvät.

    suorittava porras suorittava porras

    Hyvä huomio MaalaisSepolta!👍

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vuoden 2014 metsälaki mahdollisti kyllä metsien päätehakkaamisen nuorempina ja jatkuvan kasvatuksen, mutta ne eivät ehkä ole vielä ehtineet vaikuttaa kasvuun kovin paljon kun vaikutusaika on alle 10 vuotta. Sen sijaan jo pitkään jatkuneet taimikonhoidon rästit ja sitä seuraavat liian rankat ensiharvennukset vaikuttavat paljon nuorten metsien kasvuun siitä eteenpäin, joten niiden vaikutus voi näkyä jo. Metsien ikärakenteen vanheneminen ja vuotuisten hakkuumäärien kasvu viimeisen 10 vuoden aikana lienevät kuitenkin määrällisesti suurimmat syyt hiilinielujen supistumiseen.

    Nostokoukku

    En ole hiiliasiantuntija, kokemukseni rajoittuvat lähinnä tuhkan poistamiseen uuneista. Mutta komppaan vähän M-Seppoa ja Suorittavaa pikavippien vaikutuksesta. Käsittääkseni hiilensidonta riippuu siitä paljonko uutta mottia syntyy metsään. Keski-Suomen korkeudella hoidetussa metsässä mänty saavuttaa sille tyypillisellä kasvupaikalla nykyisen metsälain uudistamiseen oikeuttavan rinnankorkeusläpimitan 23 cm n. 50 vuodessa. Uuden lain myötä sen kokoisia männiköltä alkoi mennä kiihtyvää tahtia pinoon. Etenkin Metsähallituksen metsissä, joita Keski-Suomessa on paljon. Aikaisemmin MH:n uudistamisrajat olivat huomattavasti tiukemmat. Kysyisin viisailta palstalaisilta: Kumpiko tuottaa enemmän motteja seuraavan kymmenen vuoden aikana; 50 vuotias kovassa kasvussa oleva männikkö vai sen tilalle istutetut taimet. Männikön rl 600-700, taimikon tiheys 1600/ha ( istutustiheys 1800, joista 10% tahtoo kuolla kahden ensimmäisen vuoden aikana)

    MaalaisSeppo

    Metsiemme kasvu oli suurimmillaan 2013. Seuraavana vuonna tuli voimaan uusi metsälaki. Siitä se alamäki alkoi. Metsälain valvontakin kai repsahti, kun ei oikein tiedetä, mitä pitäisi valvoa.

    Nostokoukku

    Valvonta repsahti, kun ei ollut enää mitään valvottavaa.

    Visakallo Visakallo

    Eihän nykyisin valvota enää muita kuin mahdollisia luontokohteita. Onko kukaan kuullut, että jonkun hakkuisiin tai uudistamisiin tai niiden tekemättä jättämisiin olisi joku puuttunut?

    kaapo123

    Ei ole tainnut vihreä metsäpolitiikka onnistua kun co2 oli vuonna 2013  397.80 ppm ja nyt 2023 maaliskuu,co2 oli 420.79 ppm.Ei ole tainnut hiilinielut purra,lukemat nousee

    Puuki

    CO2 vähenee kunhan kasvukausi taas alkaa.

    kaapo123

    no onhan sitä kasvukautta ajalla 2013–2023 ja silti lukema nousee

Esillä 10 vastausta, 3,841 - 3,850 (kaikkiaan 4,055)