Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 4,121 - 4,130 (kaikkiaan 4,160)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • MaalaisSeppo

    Vihreät ovat jo pitkään vaatineet, että Suomessa pitäisi tuottaa puusta arvokkaampia tuotteita kuin nyt. Eivät kuitenkaan ole esittäneet keinoa ko tavoitteeseen pääsemiseksi. Ehkä jonkin asteinen keino on heidän mielestään rajoittaa hakkuita ja laittaa metsäenergialle vero.

    Perassic Park Perassic Park

    Tyypillistä.

    Mikä estää Vihreitä itseään tarttumasta toimeen ja alkamaan tuottamaan niitä korkean jalostusasteen tuotteita?

    Varmasti ei kenelläläkään ole mitään tätä vastaan.

    Vihreiden tavoitteille aina tyypillistä on että toteuttamisvastuu jää muille .

     

     

    Visakallo Visakallo

    Politiikka on elämänala, joka voi tarjota hyvänkin uran koulupudokkaille, ikuisille opiskelijoille, matemaattisesti lahjattomille, kädentaitoja omaamattomille, tai muuten  uusavuttomille, sekä vakaumuksellisesti oikeita töitä vieroksuville ihmisille.

    Köpsä

    Aikoinaan Mäntän sellutehtaalla tuotettiin liukosellua, sellua kreppi- ja pergamiinin valmistukseen ja silloin tällöin korkeaan kappalukuun keitettyä sellua, josta Äänekosken CMC- tehtaalla valmistettiin korkeaviskoottista cmc:tä (karboksimetyylicelluloosa). Sellun keitto tapahtui kattiloissa, joten myös sahanpuru pystyttiin hyödyntämään. Jätelietteistä käytettiin kesäisin pölynsidontaan hiekkateillä ja kun jäteliemi haihdutettiin ”jäykäksi” toimi se mattoliimana. Jäteliemestä syntyi myös hiilidioksidia, viinaa ja pekiloproteiinia. Jätelientä toimitettiin myös Lielahteen lingniinin valmistukseen.
    Nykyiset biotuotetehtaat tuottavat havu- ja lehtipuu sellua. Tuo biotuote nimitys on saanut minut raapimaan päätä :o)

    140ärrä

    Vihreiden yksi keskeinen vaatimus on ollut että tehdään puusta arvokkaampia tuotteita niin saadaan lisää arvonlisää (BKT kasvaa).

    Ovatko suomalaiset metsäteollisuusyritykset niin tyhmiä, etteivät muuten osaa raapia rahoja markkinoilta, kuin poliittisen ohjeistuksen jälkeen. 🙂

    Jos näille tuotteille olisi kysyntää, epäilemättä niiden tuotantoon alettaisiin investoimaan. Lähitulevaisuudessa saattaa nitroselluloosan kysyntä ollakin kasvussa.

    MaalaisSeppo

    Ei taida nitroselluloosalle olla markkinoita. Ainakin Suomessa nirtroselluloosa tehdään ruutitehtaalla ja edelleen prosessoidaan ruudiksi. En tiedä käytetäänkö sellua ollenkaan, vai puuvillakuitua. Melko vähän selluloosaa ruudintekoon jokatapauksessa kuluu, vaikka kaikki maailman ruuti tehtäisiin sellusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Gla: Sinun vastaus on se, että antaa muiden tuottaa omat sellunsa. Se ei kuitenkaan ole vastaus ympäristöongelmiin. Vastaus puuttuu myös siihen, millä kompensoidaan tuotannon pienentyminen täällä.

    Jos katsoo karttaa pohjoisesta havumetsävyöhykkeestä niin näkee, että raaka-aineesta ei ole pulaa. Tarvitsee toki rakentaa tiet, taimitarhat ja tehtaat, mutta onnistuihan se Euroopassakin, miksi ei Kanadassa ja joskus myöhemmin Venäjällä? Maailmalla on eteläisemmillä leveysasteilla (Euroopassakin) runsaasti joutoalueita jotka kannattaisi metsittää: saataisiin lisää hiilivarastoja ja hiiltä pois ilmakehästä. Osa rahoituksesta tulisi hiilinielumarkkinoilta ja osa puumarkkinoilta.

    Tämä pinta-ala ei ole pois ruuan tuotannosta, jos siirrytään jonkin verran pois lihansyönnistä ja muutetaan nykyisiä karjan laitumia metsämaaksi. Puuvillapeltoja ei tarvita nykyistä määrää jos tekstiilit tehdään puukuiduista. Metsitys parantaa maata ja lisää sateita aavikoitumiselle alttiilla alueilla, mikä parantaa ruuantuotannon mahdollisuuksia.

    Oletus että metsätalous ja metsäteollisuus on kaikkialla muualla heikommin hoidettua kuin meillä (ja tulee olemaan aina tästä eteenpäinkin) ei välttämättä ole paikkansa pitävä. Ympäristöongelmia koituu myös metsän käytöstä meillä, vaikka ei pitäisi itse hakkuupoistumaa päästönä. Luontokato pitää ainakin saada kääntymään elpyväksi kehitykseksi. On visainen päätöstehtävä miettiä, miten hakataan metsiä riittävästi että kasvu pysyy hyvällä tasolla, mutta samaan aikaan ympäristövaikutukset minimoiden.

    Tuotanto meillä pienenee melkein väistämättä, jos ei päästä pois EU:n ilmastopolitiikasta, joka nojaa ikuisiin hiilinieluihin. Hallitus miettii nyt mistä saada maankäyttöön päästövähennyksiä ja lisää kasvua metsiin. Nämä parannukset menisivät lyhyellä aikavälillä avuksi hiilinielujen pottiin, mutta metsien kasvudynamiikka tekee ponnistelut tyhjiksi pitemmällä aikavälillä, kun metsät vanhenevat. Tuotannon määrän mahdollista pienenemistä saadaan kyllä kompensoitua korottamalla arvonlisää.

    Gla Gla

    Visakallo toisaalla: ”Vuonna 2008 vihreät halusivat maahan vielä bioenergiaa, ja Helsinkiin hiilivoimaa, ja maakaasukin oli ihan uusiutuvaa. Myöhemmin sitten tuulivoimaa ja ydinvoimaa, mutta ei enää bioenergiaa, ei ainakaan metsästä peräisin olevaa, kun ulkomailta tuotuja jätteitä polttamalla pelastuu Suomi ja koko maailma. Kaikkia energiamuotoja vihreät ovat ehtineet jossain vaiheessa vastustaa, nyt jo tuulivoimaakin ja suuria siirtolinjoja! -Eli, -ainoa mikä varmasti pysy, on muutos!”

    Vihreät timantit-ohjelman olen tallentanut johonkin kovalevylle tai muistitikulle. Pitääkin verrara sitä nykyiseen. Sinänsä muutos on ihan ok, mutta pitkäjänteisyyteen olisi tarvetta. Vastustaminen perustuu uhkakuvien luomiseen, jolloin kannatusta haetaan tarjoamalla ratkaisua ongelmiin. Jossain maissa tätä harjoitetaan niin, että luodaan ulkopuolinen uhka, minkä torjunta oikeuttaa keinot omien tavoitteiden saavuttamisessa.

     

    Gla Gla

    Ykkössivun kommenttini vuodelta -18 on edelleen aika ajankohtainen:

    ”Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.”

    Paljonko tuo tarkoittaa rahassa ja mistä rahat otetaan?

    ”Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.”

    Kuka määrittelee vanhan tai muuten arvokkaan metsän? Entä avohakkuiden välttämättömyyden kriteerit?

    ”Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.”

    Mikä on luvan saamisen kriteeri ja paljonko lupabyrokratia maksaa? Tarkoitus on kai vähentää byrokratiaa eli määritelköön vihreät luvan saamisen ehdot ja ehdottakoon niitä kirjattavaksi sellaisenaan lakiin. Ei tarvita virkamiestä puimaan asioita, kuten ei tarvita autoni takapenkillekään määrittelemään suurinta sallittua ajonopeutta. Se olisi avoin tapa toimia. Ympäristökeskuksen harkintakykyyn ei ole tässä asiassa luottamista.

    Turvemaiden avohakkuukielto ei ole perusteltu asia, kun 70-vuotta on tehty työtä noiden tuottavuuden parantamiseksi. Kuka maksaa tappiolliset investoinnit ja paljonko siihen tarvitaan rahaa?

    Minä en voi äänestää vihreitä. Voin äänestää vain sellaista puoluetta, jolla on tarkoitus edistää ympäristöarvoja.

    mehtäukko

    Ympäristövouhotus on saanut hulluuden mittasuhteet. Tämä maa elää edelleen osin metsistä, joka on uusiutuvaa, ja hoidettuna erittäin hyvin. Kuitenkin tätä yritetään uhrata väkisin, kun syylliset tilanteeseen ovat fossiiliset maalla,merellä ja ilmassa.

Esillä 10 vastausta, 4,121 - 4,130 (kaikkiaan 4,160)