Vihreiden metsäpolitiikka

Tämä aihe sisältää 4,127 vastausta, 105 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 kuukautta, 2 viikkoa sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 4,127)

1 2 3 … 49 50 51 … 411 412 413

Vihreiden metsäpolitiikka

Lähetetty: 6.6.2018, 10:51
Merkitty: metsäpolitiikka

VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

– Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

– Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

– Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

Tekijä
A.Jalkanen

Teema Metsänhoito

harrastelija 7.7.2018, 14:48

Kysymys on eri asioista. Maanviljely on tehtävä varsin suppealla ajalla. Keväällä kylvöt ja syksyllä puinnit. Tässä ilmastossa ei aikataulua voi juuri vaihdella, jos aiotaan olla omavaraisia.

Metsä on toinen juttu, aikaisemmin ei ollut kesä-heinäkuu hakkuita. keväällä tulee kelirikko monesti Pääsiäisen jälkeen. Hakkuut voi järkevällä metsänhoidolla jättää talven lisäksi tuossa elokuusta alkaen. Touko-, kesä- ja heinäkuussa voi tehdä istutus- ja raivaustöitä ja pitää jopa lomaa.

Suuret voitot ja hektinen nykyaika se on joka meitä ajaa eteenpäin!

Gla 7.7.2018, 14:55

Oli miten oli, puuta pitää kasvattaa mahdollisimman tehokkaasti, kuten AJ kirjoituksessaan hesarissa totesi. Tällöin toimitaan mahdollisimman pienellä pinta-alalla.

Suorittavan pointti autoilun vaikutuksesta on myös tässä yhteydessä hyvä. Saadaan mittakaavat kuntoon.

A.Jalkanen 7.7.2018, 15:36

Kiitos Timpalle oikaisusta.

Päätehakkuupinta-alat ovat vaihdelleet 100 ja 200 tuhannen välillä ja kasvatushakkuiden pinta-ala on ollut noin 0,5 milj. ha.

https://www.smy.fi/artikkeli/paatehakkuiden-pinta-alatpaatehakkuiden-pinta-alat-ovat-laskeneet-pitkaan-laskeneet-pitkaan/

Luke: Suomessa on 17,2 miljoonaa hehtaaria sellaista puuntuotannon metsämaata, jossa ainoastaan metsälaki ohjaa puuntuotantoa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/luonnonvarakeskus-oikaisee-luonnonsuojeluliiton-esittämiä-virheellisiä-tietoja-koskien-metsien-kasvua-1.186973

Onhan tuota vuotuista käsittelypinta-alaa noin laskien sentään kohtalaisen paljon. Avohakkuut vaihtelisivat 0,5 – 1,0 prosentin välillä ja kasvatushakkuut siihen päälle 3 prosenttia, yhteensä 3,5 – 4,0 prosenttia vuodessa, kymmenessä vuodessa olisi käsitelty jo kolmasosa pinta-alasta, ja 30 vuodessa olisi joka paikassa käyty kerran.

Hakkuut varmaan keskittyvät tiettyihin metsiin, niin että osassa metsiä ei käydä juuri koskaan, jos ovat karummilla paikoilla tai ei-aktiivisilla metsänomistajilla. Suurimmassa osassa metsiä käydään varmaan noin 10 – 15 vuoden välein harventelemassa.

suorittava porras 7.7.2018, 15:39

Puita on korjattava ympäri vuoden , mikäli halutaaan nykyisen tuotannon säilyvän ja mahdollisesti lisääntyvän. Tavaraakin on toimitettava asiakkaille joustavasti ja nopeasti , mikäli aiotaan pysyä kilpailussa mukana . Syrjäinen sijainti asiakkaisiin nähden vaatii maaltamme kilpailutilanteessa hieman enemmän ,kuin muilta. Puun on liikuttava aina ,kun se on suinkin mahdollista .

Viime vuosiin asti jatkunut voimakas kausiluontoisuus metsätöissä on aiheuttanut osaavan työvoiman hakeutumisen aloille , joilla työllisyys on tasaisempi . Nyt tilanne on siinä suhteessa korjaantumassa ,mikäli nämä yltiösuojelua harrastavat isänmaan viholliset saadaan pysymään kurissa.

Muuten nämä avohakkuut juuri lintujen pesimäaikaan ovat varsin hyvä asia verrattuna esin jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin. Teollisuuden tarvitsema puumäärä saadaan avohakkuulta noin kolmannesta pienemmältä alalta verrattuna jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin . Silloin 2/3 hakattavista metsistä säilyy aralla hetkellä koskemattomana.

Kollega muuten kertoi , että kaksi onnistunutta teeren pesintää tapahtui hänen vastikään tekemällä hakkuuaukolla . Pesät merkittiin ja poikaset kuoriutuivat onnellisesti . Useat kokemukset viittaavat siihen , että avohakkuualueet ovat mieleisiä pesimäpaikkoja ja pesintä siellä onnistuu hyvin.

mehtäukko 7.7.2018, 16:03

ML jutussa Marja Hilska-A toteaa ” kestävää metsätaloutta tuetun 90 vuoden ajan, ja tuloksena ovat nykyiset runsaat metsävarat”.

On päivän selvää mitä kasvatetuille metsävaroille on tehtävä. Ja sitä mahdollisuutta eivät yhdet ja kahdet Vihersukupolvet voi antaa paskannella. Tietenkin säätäen ja luovien parhaita menetelmiä käyttäen niin kauan kunnes todistettavasti uusi on parempi.

Räkäpetäjä (- nokka) porukka saa tietysti mesota omalla puolellaan. Rakennetaanko sillä tyylillä on sitten toinen juttu.

suorittava porras 7.7.2018, 16:24

Hyvähän sitä on mesota pumpulikuosissa ja maastopuvuissa , joiden raaka-aine on tuotettu myrkkyjä ja vettä säästämättä. Tainnut jokunen sademetsähehtaarikin muuttua pumpulipelloksi siinä sivussa. Mitähän risuparta sitten miettii , kun räkäpetäjä osoittautuu mitä mainioimmaksi raaka-aineeksi vaatekankaiden tekoa ajatellen . Vesivaroja ei ole tuhlattu prosessiin nimeksikään ja tuote on saatu aikaan ilman myrkkyjä.

Visakallo 7.7.2018, 16:55

Kesäkorjuuseen jouduttiin aikoinaan menemään ympäristöjärjestöjen vaatimuksesta. Puun kloorivalkaisu kun oli sillä kertaa asia joka tuhosi maailman. Nyt sitten kesäkorjuusta syyllistetään metsäfirmat ja metsänomistajat. Äärimmäisen häikäilemätöntä peliä!

rööri roope 7.7.2018, 16:58

Mitenkähän ovat vihmerän Annelin saaneet piiperöitten porukkaan?MO:na sitä pissaa housuunsa kun viherpiiperöitä kannattaa.

Eihän Anneli kyllä oo aatetta tuputtanu palstalaisille:Kiitos siitä ja muistakin neuvoista ja vihjeistä.

Timppa 7.7.2018, 17:17

Meillä siis aukkoja tehdään keskimäärin 1,3 % metsäpinta-alasta vuodessa. Harvennuksia kaksinkertainen määrä. Siis vuodessa kästellään kekimäärin vajaa 4 % metsäpinta-alasta. Eli metsässä käydään joka paikassa keskimäärin kerran 25 vuodessa. Pesimisvaiheen hakkuita on enintään 6 viikkoa, koska hakkuut keskeytyvät yleensä lomien ajoiksi. Siis keskimäärin kerran 200 vuodessa osuisi jollekin paikalle pesimisaikaan hakkuu, jos ne jakaantuisivat tasan läpi vuoden. Meillä on pääosin kesähakkuita, mutta joillakin toisilla tiloilla taas talvihakkuita. Valtakunnan tasolla ei todellakaan ole kyse mistään merkittävästä ongelmasta.

Puuki 8.7.2018, 10:01

Luultavasti suurempi ongelma kesähakkuista tulisi, jos jatkuvakasvatus olisi vallitseva menetelmä. Uudistumisen takia männiköt pitäisi harventaa kesäkeleillä ja käsittelyalat olisi moninkertaisia nykyisiin verrattuna.Kuusikoita ei voisi käsitellä kuin talvihakkuilla juurikääpä alueilla eli suurimmassa osassa Suomea. Silloin uusien taimien syntyminen voi olla liian vähäistä mutta taimia istuttamalla tietysti asia korjaantuisi.