› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 80 81 82 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • harrastelija harrastelija 23.7.2018, 20:24

    Aika huvittavaa on seurata keskustelua ”Antinpojan” heitosta. Tiukempi kysely osoitti asian yliammutuksi. ”Reservuaariindeksin” nimellä oleva korkeasti koulututte joukko nähtävästi paljastui ”Antonin” taannoisesta ilmiannosta. Käytännön metsätietoutta ei varmaankaan kovin paljon opi pelkästtään lukemalla toistensa kirjoituksia? Ikävä kyllä niistä saa meidän yhteiskunnassa kovapalkkaisia virkoja!

    Muistan elävästi 1950-luvulla, kun Osaran aukeista oli valtava poru. Kuvailtiin kuinka Lapista tulee pelkästään kunttaa kasvava tuntra! Toisin kävi, kuten Pudasjärvellä oleva nikkiryhmä sen itse toteti – entinen raiskattu raiskio tuottaa nyt täyttä metsää!

    Nuorena poikana olin hakkaamassa n. 130 ha:n aukkoa, joka sitten poltettiin ja istutettiin männylle. Vihreät väittää, että aukolla ei ole elämää. Istutuksen jälkeisenä seuraavana syksynä kävimme 3 miehen metsästysporukan kanssa aukolla katsomassa kuulumisia. Aukolla oli n. 1000 teeren joukko kokoontunut ruokailemaan! Eipä ole toista sellaista näkyä näkynyt.

    GB:n Suomen johtaja Sini Harkki väitti kirkkain silmin, että aukko on 20 vuotta päästölähde, joka ei kasva mitään! Kyseiselle 130 ha:n entiselle aukolle hakkuita valvonut mh kävi tarkastuskäynnillä 20 v hakkuun jälkeen tutussa maastossa. Siellä oli niin sankka metsä, että hm kertoi eksyneensä! Ei se puusto ole varmaankaan ilman hiiltä kasvanut vaan on ollut varsinainen hiilinielu.

    Emma Kari on hurmostunut nyt turpeen nostoon ja rinnastanut sen hiilen ja muiden fossiilisten aineiden käyttöön! Nämä kaikki ylilyönnit tulisi ammattilaisten oikaista jottei tavallinen suuri yleisö menisi halpaan!

    Puuki 23.7.2018, 21:11

    CO2 päästölähteitä : fosiiliset polttoaineet ja sementti –> 32,6 mrd t / vuosi

    Ihmiset ja eläimet –> n. 15,5 mrd t / vuosi

    Co2 nieluja : valtameret  –> 9,5 mrd t / vuosi

    metsän kasvu —> 10, 5 mrd t/ vuosi       (Tieteen kuvalehti)

     

    Väite että 20 vuotta päätehakattu metsä olisi päästölähteenä  on liioittelua.  Kun uudistaminen tehdään esim. rehevillä mailla istuttamalla kuuselle ja /tai koivulle, puiden kasvu sitoo jo ensimmäisen 10 vuoden jälkeen huomattavan paljon hiiltä. Lisäksi vesakko ja muu kasvillisuus sitoo sitä jo aiemmin . Nykyisin jalostetut/siirretyt kuusen taimet kasvavat jo n.13 vuodessa lehtomaisella kankaalla keskisen Suomen alueella pituutta 2,5-3,5 m , koivuvesat kasvaa muutamassa vuodessa 2 metrisiksi  n. 5 vuotta istutuksesta tehdyn varhaishoidon jälkeenkin ja niitä on usein paljon.  Vesoja voi helposti olla esim. 20 ooo kpl/ha ja niissä puuta 7-8 m³/ha . istutustaimissa suunnilleen saman verran. Hiilen sidonta kasvuun on jo alle 15 vuotiaassa taimikossa ~ 14-16 t /ha . Kun tehdään varsinainen taimikonhoito, kasvatettavat taimet sitoo entistä enemmän hiiltä ja risukon niitto lisää kasvua entisestään. Aukon alun maapäästö korvautuu melko nopeasti puuston lisäkasvulla.

    antinpoika 24.7.2018, 00:54

    Metsä ja hiilivarasto                                                                                                                                                     Metsät sitovat hiiltä maaperään ja kasveihin. Kasvavat puut ovatkin suuri hiilivarasto. Hiilivaraston pieneneminen on ilmastoa lämmittävä tekijä, jos hiili vapautuu taivaalle. Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö, ympäristötieteiden dosentti Sampo Soimakallion mukaan avohakkuu muuttaa metsän hiilivaraston pitkäksi aikaa niin puustossa kuin maaperässä. Jos 100-vuotias suomalainen metsä avohakataan , siinä kertarysäyksellä pienennetään hiilivarastoa ja maaperä jatkaa hiilen vapauttamista  parikymmentä vuotta, kunnes uuden metsän kasvusto kääntää maaperän takaisin hiilen sitojaksi eli hiilinieluksi, sanoo Soimakallio                              Hänen mukaasa hiilivarasto pienenee merkittävästi avohakkuissa .                               Todella, todella kauan menee ennen kuin hiilivarasto on lähelläkään sitä tasoa, mitä se olisi avohakkaamattomassa metsässä, voi mennä vuosisata tai voi olla että se ei koskaan saavuta sitä tasoa. Tässä katkelma lukemastani artikkelista sanasta sanaan, pitäisköhän meidän Puukki vaihtaa molempien se nimimerkki, mitä luulet.

    Tolopainen Tolopainen 24.7.2018, 05:43

    Jos Suomessa halutaan todella vähentää hiilipäästöjä. Raahen terästehdas ja Porvoon jalostamo pitää ajaa alas, siinä poistuu yli puolet päästöistä. Ja sama tuotanto syntyy paljon pienemmillä päästöillä isommissa laitoksissa, kaikki muu on pelkkää näpertelyä. Meillä on jo tieto mitä pitää tehdä. Aivan turha puhua mistään avohakkuista jos avohakatun metsän puut sahataan ja käytetään rakennuspuuksi, voi olla että eivät palaa hiileksi satoihin vuosiin.

    Puuki 24.7.2018, 06:03

    Fossiiliset polttoaineet ja mm. puuvillan tuotanto kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa paljon hiilipäästöjä. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan jo korvata esim. muovia ja puuvillaakin . Sama juttu puurakentamisessa, jossa korvataan paljon päästöjä aiheuttavaa betonirakentamista. Sitä korvausvaikutusta jotkut ei osaa/halua millään laskea mukaan kokonaisvaikutuksiin.

    Soimakallion tutkimukseen olen tutustunut aiemmin. Käppyrä, jossa on monen muunkin laajemman vastaavan tutkimuksen tulokset koottuna yhteen on olemassa.  Muistan hyvin sen yhteenvedon : ylivoimaisesti suurin osa niistä tutkimuksista osoitti, että metsämaan hiilipäästöt on pienempiä kuin Soimakallion esittämässä suppeamman otannan tuloksissa.

    Ero maan päästöissä johtuu mm. maanmuokkaustavasta. Ei nykyään enää tehdä täysmuokkauksia auraamalla. Laikku-ja kääntömätästys on yleisimpiä rehevillä mailla. Niissä maata paljastuu vain murto-osa täysmuokkaukseen verrattuna. Se vaikuttaa myös hiilipäästöjen määrään.

    Esimerkiksi hoitamaton kuusimetsä tuottaa paljon puuta, josta jo 75 vuoden iällä on lahonnut n. 1/3 , suurin osa nuoruusvaiheessa. Niistä puista hiili on haihtunut ilmoille. Yli-ikäisen metsän kokonaiskasvu on useimmiten negatiivinen ja hiilitase epäedullinen.

    Vaihda sinä antinpoika vaan yksin se nimimerkkisi.

     

    Rane2 24.7.2018, 06:49

    Kerropas ”sadan hehtaarin aukko” Antti jr, että onko se aukko Kamulantien varrella?

    Tuolla hiukan faktaa siitä kuinka suomalainen metsätalous on tuhonnut luonnontilaiset metsät.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.238992

    Rane2 24.7.2018, 07:05

    Mitä nykyinen metsätalous aukkohakkuineen on aiheuttanut hiiltä sitovien metsien määrälle?

    http://www.tiedetuubi.fi/luonto/suomen-metsien-pinta-ala-kasvanut-roimasti-sadassa-vuodessa

    Ps.Kannattaa huomioida miten esim. metsähallituksen laajat avohakkuut näkyvät Lapin metsissä.

    jees h-valta 24.7.2018, 08:02

    Rane2:n linkki on hyvä muistutus luontoväelle missä mennään jos järjellä mennään. Mutta ei voi kauhalla vaatia jos lusikoitu on. Kun eivät vaadi suurempia aukkoja ja tehokkaampaa metsätaloutta, sillähän hiilen sidontaa vain petrattaisiin.

    Gla Gla 24.7.2018, 08:50

    Antinpoika: ”Tämä monimuotoisuus keskustelu ajautui vikasuuntaan joten kohdaltani se on tässä.”

    Viestissäni 23.7.18 klo 8:27 käsittelin paljon muutakin kuin aukon kokoa. Missä suunnassa monimuotoisuutta pitäisi käsitellä, jos nyt mentiin vikasuuntaan?

    Kun kerta keskustelua jatkat, pyydän sinua oikaisemaan keskustelun suuntaa. Mielestäni on epäreilua esittää väitteitä, mutta jättää vastaamatta väitteistäsi heränneeseen keskusteluun.

     

    Gla Gla 24.7.2018, 09:00

    Ranen tiedetuubi-linkissä on kiinnostava maininta. Perinnebiotoopit ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joita uhkaa umpeenkasvu eli käytännössä metsittyminen. Näitä hoidetaan raivauksin.

    Metsässä kaikki on päinvastoin. Sulkeutuneen puuston hakkuu on huono asia ja hoitamaton ryteikkö tavoittelemisen arvoinen juttu luonnon kannalta. Mistäköhän tämä johtuu? Sen myönnän, että talousmetsässä yksipuolinen puulajisto on huono juttu luontoarvojen osalta, mutta siinä kyse ei ole metsänhoitomenetelmästä, vaan puulajivalinnasta. Jaksollisena voi kasvattaa myös sekametsää, jos näin halutaan ja jos tällaiselle jatkuvuudelle on edellytykset olemassa. Hirvieläinten suosimien lajien alle kehittyy usein jonkinlaista alikasvostakin, jolla saadaan aikaan erirakenteisuutta ja samalla voidaan pidentää kuvion kiertoaikaa. Jostain syystä tätä ei luontoväki arvosta. Mikä sihen mahtaa olla syynä? Taloudellisen kannattavuuden parantuminenko?

     

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 80 81 82 … 411 412 413