› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 94 95 96 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli 30.7.2018, 10:30

    Mikä ihme tuossa 100 ha:n aukossa on? Minulle niitä on lähivuosina tulossa useampia, enkä tunne pienintäkään huonoa omatuntoa, bisnes, on bisnestä. Sato (=pitkäaikaisen työn tulos) on joskus korjattava. Lisäksi metsäriekot ja jänikset tarvitsevat isoja avohakkuita, joihin muodostuu hyvin marjaa tuottava maapohja, syväauraus olisi siihenkin paras vaihtoehto. Se on minun mielestä oikea ympäristöteko, ja pidän itseäni luonnonsuojelijana parhaasta päästä!

    hemputtaja 30.7.2018, 10:43

    Joku tuolla edellä moitti ojitusten liettäneen Pohjanmaan joet ja lammet – kaivokin on tainnut joillain liettyä.

    Niinhän tuossa on vähiinsä käynyt, on myös vesien happamuus noussut aluksi. Pelastus on kuitenkin tulossa. Soitahan ennallistetaan ja ojia siis tukitaan. Ne lietteet varmaan imeytyy nyt takaisin.

    Outoa kyllä vanhoissa ojissa lirisee nykyisin ihan kirkasta vettä ja usein vielä sammalsuodatuksen läpi. Varmaan joku taho on kylvänyt soille noita järvien kirkastuskemikaaleja.

    Jätkä 30.7.2018, 11:30

    Pohjanlahden Suomen puoleisen rannikon vesien on kerrottu olevan niin matalia, että vaikka päästöt ovat isot, ne matalissa rantavesissä hapettuvat ja sillä tavalla puhdistuvat tehokkaammin. Avomereltä tulee sitten puhtaampaa suolavettä rannalle asti.

    Sinilevää työntää tuuli Ruotsin suunnalta rantavesille.

    On totta, että vanha – sammaloitunut ja puskittunut oja suodattaa epäpuhtauksia ja varsinkin ravinteita tehokkaasti Turvesuo ja salaojitetut pellot ovat kuitenkin aina ”auki”, joten kyllä niistä tavaraa tulee.

    Puuki 30.7.2018, 11:30

    Soiden ennallistaminen saattaa aiheuttaa uudestaan niitä ravinnepäästöjä ja humuspäästöjä vesistöihin. Siitäkin on tehty jokin tutkimus.

    hemputtaja 30.7.2018, 13:16

    On tehty useampikin. Yhden löysin koneestani. Mistä lie imuroitu: ”Liisa Toopakka. Suoalueen ennallistamisen seuranta Savinevan ja Mäki-Sipin tiloille. SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU. v. 2011″.

    Siinä on lopussa pitkä luettelo muista tutkimuksista. Tiivistelmässä kerrotaan mm. ”näyttää siltä, että ennallistamisen avulla on onnistuttu palauttamaan suon pohjaveden pinta luonnontilaisen kaltaiselle tasolle. Suon kasvillisuus on selvästi muutosvaiheessa, ja kehittyy sopeutumaan paremmin uusiin, märempiin olosuhteisiin.”.

    Tutkimus on aika perusteellinen ja näyttäisi ennallistus onnistuneen. Onnistuminen ei tietenkään poista ihmettelyä (ihmettely on meikäläisen ei kyseisen tutkijan) siitä onko koko hommassa mitään järkeä.

    Puuki 30.7.2018, 13:36

    Muistaakseni ennallistamisen päästöistä tehty tutkimus on julkaistu viime vuonna. (Ei ole tallessa itselläni). Yksi tutkimus osoitti, että soita ennallistettaessa pohjaveden pinta pitäisi saada jäämään n. 20 cm pinnasta, muuten metaania alkaa haihtua ilmaan. Se on 20 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin Co2. Hajoaa ilmassa vasta 12 vuoden päästä kasvihuonevaikutuksen kannalta haitattomiksi yhdisteiksi.

    Visakallo Visakallo 30.7.2018, 16:21

    https://yle.fi/uutiset/3-10328232?origin=rss

    hemputtaja 30.7.2018, 17:49

    En tiedä tuota Puukin mainitsemaa tutkimusta. Otsalla ratkoen tuo metaanin syntyminen taitaa kuulua asiaan. Kun noussut pohjavesi tappaa kuivempaan sopeutuneen kasvillisuuden, alkavat raadot tietysti mätänemään.

    Tuossa löytämässäni tutkimuksessa lisääntyivät myös hyönteistuhot ja lahopuu ihan kiitettävästi. Ojan varsien puusto myös poistettiin ja suolle jäi suoria turpeella täytettyjä ojien linjoja (kuva julkaisussa), joista tupasvilla näytti tykkäävän. Siitä sitä olisi helppo kerätä ja kehrätä langaksi, josta vihertyttöset voisivat sitten kokouksissaan kutoa varmuusvälineitä viherpojille.

    antinpoika 30.7.2018, 19:07

    Yksi merkittävä ongelma on se että likavesipuhdistamojen kapasiteetti ei riitä, se tarkoittaa suurien sademäärien sattuessa ylijuoksutuksia ja se taas johtuu siitä että hulevesiä menee likavesien joukkoon, niitä saattaa olla jopa puolet likavesien määrästä.Tämä on kuitenkin asia jolle voi vehdä jotain

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.7.2018, 19:51

    Tää ketju karkasi aiheesta, mutta palataanpa hetkeksi metsäpolitiikkaan. Katselin Paavo Ojasen esitystä soiden khk-taseista:

    https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Suometsätalouden ja turvepeltojen ilmastovaikutus riippuu muun muassa turpeen paksuudesta. Ohutturpeisilla hyvin maa- tai metsätalouteen soveltuvilla turvemailla kannattaa toimintaa jatkaa, mutta paksuturpeiset heikosti tuottavat suot kannattaisi ehkä ennallistaa, jotta turpeen hajoaminen niillä pysähtyisi.

     

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 94 95 96 … 411 412 413