› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 95 96 97 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 31.7.2018, 07:11

    Olihan tuo Ojanenkin päätynyt siihen, että puuta kasvavilla turvemailla  on vain pieni vaikutus hiilitaseeseen.

    Rehevillä turvemailla, joilla puuston kasvu on hyvä, Co2-päästöt on suurempia, mutta puusto sitoo paljon. Ojitus vähentää kuitenkin Ch4-päästöjä.   Karummat turvemaat on nieluja.

    Koko Suomessa ojitetut suot : maaperä yhteensä (Co2,N2o,Ch4)    + 2,3 +- 10 Tg/vuosi

    puusto                –  16,2         Tg/vuosi

    Eli siis turvemaat on nieluja eikä päästölähteitä.   Lisäksi tulee ennallistamisen aiheuttamat mahdolliset päästöt vesistöihin.

     

    Visakallo Visakallo 1.8.2018, 07:27

    Syyskuun alussa pidettävät parlamentti­vaalit voivat osoittautua kohtalokkaiksi Ruotsin ympäristö­puolueelle. Puolueen kannatus pyörii neljän prosentin vaalikynnyksen tuntumassa eli puolue voi pudota kokonaan valtiopäiviltä. Jopa urbaani keskiluokka Tukholman Södermalmissa näyttää hylänneen puolueen. Tilanne on suunnilleen sama, jos vihreiden kannatus romahtaisi Helsingin Kalliossa.

    Suomessa kannatuskyselyt mittaavat vihreille ennätyskorkeaa 13–15 prosentin kannatusta. Ruotsin ympäristöpuolue ylsi 15 prosentin tasolle vielä vuoden 2014 eurovaaleissa, jolloin se oli Ruotsin toiseksi suurin puolue. Mitä sitten ta­pahtui?

    Ympäristöpuolue istuu sosiaalidemo­kraattien johtamassa vähemmistöhallituksessa. Kompromisseja on tehty sekä hallituksen sisällä että opposition kanssa. Arvostelijoiden mielestä ympäristöpuolue on myynyt kaikki periaatteensa vain pitääkseen demarien johtaman hallituksen vallassa. Puolueen entisen puheenjohtajan Birger Schlaugin mukaan puolueen strategia on ollut puhdasta itsemurhaa.

    Yksi selvimmistä takaiskuista oli vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen hallituksen tekemä täyskäännös maahanmuuttopolitiikassa. Ympäristöpuolueen johto myönsi itsekin, että se on pettänyt äänes­täjänsä. Tätä taustaa vasten voisi sanoa, että Suomen vihreät pelasti ­nahkansa lähtemällä edellisellä vaali­kaudella hallituksesta ydinvoimapäätöksen vuoksi.

    Ruotsi kärvistelee parhaillaan poikkeuksellisen kuivuuden ja metsäpalojen keskellä. Varsin yleinen käsitys Ruotsissa on kuitenkin tähän asti ollut, että maan ympäristöpolitiikka on maailman edistyksellisintä ihan ilman ympäristöpuo­luettakin. Vaalien lähestyessä kansalaisia kiinnostavat perinteisten koulutuksen ja terveydenhoidon lisäksi maahanmuuton ja kotouttamisen ongelmat sekä tiukempi kuri ja järjestys. Eniten kannatustaan on kasvattanut maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit.

    Ruotsin puoluekenttä on jakautunut vasemmiston ja oikeiston blokkeihin, ja ympäristöpuolue on asemoitunut vasemmistoon. Potentiaalisia äänestäjiä voisi löytyä myös keskeltä ja oikealta, mutta he eivät halua äänestää vasemmistoa. Suomessa vihreät saavat liikkuvia äänestäjiä vasemmalta mutta myös oikealta.

    Ruotsin kokemukset herättävät kysymyksen, olisiko punavihreä hallitusyhteistyö kuolemansyleily myös Suomen vihreille.  HS

    Gla Gla 1.8.2018, 07:50

    Lujilla on usko vihreisiin, kun puolueen lainssäädäntösihteeri poistettiin lentokoneesta tämän yrittäessään estää pakkopalautuksen. Touko pitää lainsäädäntösihteerin toimintaa kunnioitettavana.

    Olisikohan hirven salakaatokin kunnioitettavaa, kun lainsäädännön puitteissa tehty vaikuttaminen ei riitä, vaan kanta säilyy liian suurena?

     

    jees h-valta 1.8.2018, 07:53

    Viakallolta hyvä kirjoitus johon kuitenkin kommentoisin ettei meillä metsänomistajilla ole kyllä varaa enää huonontaa metsätalouden kannattavuutta eli ei vihreitä minkään sortin hallitukseen! Oireet ovat sen suuntaisia ettei kyllä ole valtakunnallammekaan varaa moisiin ”maailman syleilijöihin”.

    mehtäukko 1.8.2018, 09:26

    No niin onkii.

    Puukin …”Eli siis turvemaat on nieluja eikä päästölähteitä.   Lisäksi tulee ennallistamisen aiheuttamat mahdolliset päästöt vesistöihin…” Olen itse ymmärtänyt näin ja tuo todistaa edelleen.

    Mutta miksi ja mistä ekoviisaat löytävät ja väittävät muuta? Onko tämä todellakin vain tahallista vääristelyä?

     

    hemputtaja 1.8.2018, 09:47

    Turhaan tässä noista turvemaista murehditaan, jos otetaan täydestä yksi vihreiden hokema eli ylikulutus.

    Kertovat, että tänään on maailman ylikulutuspäivä. Kaikki ovat käyttäneet loppuun osuutensa. Suomi oli jälleen edelläkävijä tässäkin. Meitin urkko päättyi kuulemma jo huhtikuussa.

    Loppuvuosi sitten menee nälässä ja pulassa. Ties vaikka jallukin loppuisi.

    Näitä laskennallisia ylikulutuspäiviä on ollut vuosikausia. Kukaan ei kuitenkaan ole laskenut onko hurulaskelmia käytetty liikaa.

    Gla Gla 1.8.2018, 09:53

    On selvää, että ylikulutusta tapahtuu. Onko luku 1,7 vai jotain muuta, se on epäolennaista. Minun lääkkeeni ylikulutuspäivän ongelmiin on metsätalouden osalta tuotannon tehostaminen. Kun maailman kulutus on tuotantoon verrattuna 1,7-kertainen (Suomessa 3,6-kertainen), pitäisi puuston kasvun lisääntyä tuon verran. Toki kulutusta pitäisi voida vähentää, mutta se on väkiluvun kasvaessa aika vaikeaa. Suomessa metsän kasvun kiihdyttäminen on huomattavasti helpompaa, esimerkit onnistuneiden kuvioiden kasvusta verrattuna keskikasvuun osoittaa tämän varsin nopeasti.

    Jostain syystä uusiutuvan raaka-aineen tuotannon lisääminen on niin vihreille kuin muullekin luontoväelle kovin vaikeasti hyväksyttävä ajatus. Muuta syytä en keksi kuin Visakallon esittämät näkemykset vai onko jollain muita selityksiä?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.8.2018, 10:22

    Ei ihan loppuun ajateltu tempaus, se lentokoneen nousun estäminen.

    Uusiutuvien tuotannon ja käytön lisääminen ei ole vaikeasti hyväksyttävä ajatus, kunhan se toteutuu ”kestävästi”.

    Hesari kirjoitti tänään, että koko Euroopassa tulevat viljakasvien sadot olemaan tänä vuonna normaalia heikommat ja hätäapua joudutaan antamaan. Kunhan ilmastonmuutos etenee, tällaiset sääilmiöt tulevat toistumaan entistä useammin. Luulisi tämän lisäävän kiinnostusta vihreitä kohtaan. Vihreiden esiin nostamat ongelmat kun eivät ole kadonneet mihinkään: ylikansoitus, ylikulutus, ekosysteemien romahdus…

    Yksi ihmisen globaalia vaikutusta selkeästi kuvaava luku on tämä: maapallon nisäkkäiden kokonaisbiomassasta kotieläinten osuus on 60 %, ihmisten 36 % ja villien nisäkkäiden osuus vaivaiset 4 %!

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.8.2018, 10:29

    Puukin esittämä P. Ojasen laskelma turvemaiden vaikutuksesta valtakunnan tasolta on varmasti oikean suuntainen. Virhemarginaali turvemaan maaosion suhteen on kylläkin iso, joten vuodesta riippuen ajallinen ja paikallinen vaihtelu on suurta. En ole agitoimassa ennallistamista kaikkialle, vaan sinne missä siitä on saavutettavissa joko elinympäristöhyötyä, esim. lintukosteikot, tai päästöhyötyä, esim. heikommin puuta tai satoa tuottavat paksuturpeiset suot. Ohutturpeisen suon hajoaminen loppuu jossain vaiheessa, mutta paksuturpeisen ei.

    Rane2 1.8.2018, 10:32

    Niin,oliko kyseessä ”lainsäädäntösihteerin” eduskuntavaalikampanjan aloitus?

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 95 96 97 … 411 412 413