Keskustelut Harrastukset Villejä lupiineja

Tämä aihe sisältää 129 vastausta, 27 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Tolopainen 3 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 129)
  • Villejä lupiineja

    Lupiini on peräisin Pohjois-Amerikasta, ja se tuli Suomeen 1800-luvulla, siksi ympäristökeskus pitää sitä meillä edelleenkin vieraslajina.
    Tämä on taas johtanut siihen, että joitakin paikkakuntia terrorisoivat nyt kiilusilmäiset lupiinin vihaajat viikatteineen, vieden silmänilon ja tuoden tilalle hoitamattomat rojuheinikot ja pusikot.
    Minun mielestäni lupiini on erittäin kaunis ja hyödyllinenkin kasvi, joka kuuluu erottamattomasti suomalaiseen kesämaisemaan.

  • r.ritva r.ritva

    Alkuun hyvä kun sain päivitettyä uudenversioni ,että pääsen vihdoin kirjautumaan sivuille.
    Lupiineista ja muista vieraslajeista.Villejä lupiinija ei ole vaan ainoastaan suomessa villiintyneitä lähinnä pihoilla olleiden koristekasvien siementämisien yhteydessä.Hetken näyttivät kauniilta kunnes tajuttiin,että ne valtaavat nopeasti alaa esim.Lahden seudulla harju alueen rinteitä.Maanläjityspaikat ja tienvarsienpenkat ovat melkoisia levittäjiä.Vaikka pihalla olleen jälkeläisiä miten kitkee niin jostain taas pukkaa lähes hymyilevältä näyttävä lupiini lapsi.Torju sekin.
    Jättibalsami siemenvaiheessa hipaisusta purskauttaa melkoisen kasvuston alun ympärilleen.Jokienvarsilla helposti valtaa alaa.Jättiputki todella polttaa rakoille ihon pahoin.jne..
    On melkoista hasardia lähteä näitä metsän istutuksille levittämään.Metsät ovat täynnä omaa horsmaansa.Ehkä sekametsä on tarkoitettu juuri hoitamaan kasvustonsa aidosti.Tietysti päätehakkuiden istutukset tuo haasteita mutta lupiinilla joudutaan ojasta allikkoon.
    Jokainen voi pihoillaan tai alueillaan kasvatta mitä vain mutta sitä ei saa päästää omien alueittensa ulkopuolelle ja sanktioitava nykytavan mukaan ellei hoida asiaa.

    kuusessa ollaan

    Suurin syyllinen lupiinin hallitsemattomaan leviämiseen on ainakin meidän seudulla tielaitoksen niittovehkeet.
    Niitto tehdään vasta lupiinien kukittua, jolloin leikkuupäihin takertuu siemeniä, jotka putoavat myöhemmin ja laajentavat kasvustoja. Tämä on omakohtaisesti havaittu, kymmenisen vuotta sitten ilmestyi lähiseudun teiden varsille pistemäisiä kasvustoja, jotka ovat vähitellen laajentuneet todella suuriksi. Mielestäni tielaitos pitäisi nopeasti määrätä torjunta-aineruiskuttamaan kyseiset kohdat leikkuun yhteydessä ja suorittamaan leikkuu ennen kukintojen lakastumista.Torjunta-aineen ruiskutus olisi helppo järjestää vain lupiinikasvustojen kohdalle, erillisellä ruiskutuksen ohjauksella.

    Yleisissä keskusteluissa on unohdettu lupiinin vaikutus metsien kasvatukseen. Vaikka lupiini ei menestykkään tiheiden metsien aluskasvina (näin väitetään), mitäs sitten tapahtuu kun uudistetaan? Silloin valoa vapautuu niin paljon, että jopa 60 v. itämisekelpoisena pysyvät lupiinin siemenet itävät ja valtaavat taimikon. Ja silloin puhutaan sitten ihan toisenlaisen mittakaavan ongelmasta kuin heinittymisen kanssa. Lupiini nimittäin kasvaa niin nopeasti, että sen niittäminen on tarpeen kahdesti kesässä…ja peittää kyllä todella kattavasti kaiken valon taimilta.

    Omilla tiluksilla on lupiini saastuttanut oman maanottopaikan (sijaitsee tien lähistöllä), josta olen talviteille vienyt pintakerrokseksi karkeampaa tavaraa. Kaikki paikat, joihin olen sieltä maata vienyt, ovat nyt tarkkailussa ja myrkytyksen kohteena vuosittain.

    tamperelainen tamperelainen

    Länsi Suomessa on ilmeisesti aitovirnaa(hiirenvirnaa voimakaskasvuisempi) käytetty laidunmaiden typettäjänä.Allekirjoittaneella yhdessä 3v taimikossa pahoja pesäkkeitä.Kietoutuu kuusentaimen ympärille ja vääntää sen vinoon.Joutuu käsin repimään irti.
    Ainoa ilo on että kuusentaimissa kaksinkertainen kasvu,mutta tämä virna puolestaan kiipeää jopa kolmen metrin korkeudelle puuhun.
    Kastikan ja vatun heinääminen on lasten leikkiä
    Tuo metsämaan siemenpankki on yllättävä.Kaukaisilla korpimaillakin uudistusaloille yulee kanakaalia ,kirjavaa pillikettä jne

    Milla olet ”kuusessa oleskelija” lupiineja myrkyttänyt?

    Visakallo Visakallo

    Kiinteistön omistajille kaavaillaan velvollisuutta hävittää kiinteistöllään esiintyvät vieraslajit.
    Kustannukset voivat olla jopa tuhansia euroja.
    Vaihtoehtoisesti omistajan pitää pyrkiä rajoittamaan lajin leviämistä.
    Asiaa koskeva maa- ja metsätalousministeriön lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle.
    Kansallisen vieraslajilain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2016 alussa.

    – Miten tämän lain valvonta aiotaan järjestää?
    – Kuka määrittelee poistettavat vieraslajit?
    – Selviääkö sakoilla vai tuleeko linnareissu?
    – Jos vieraslaji on tullut naapurin puolelta, voiko vaatia korvausta?
    – Tuleeko käyttöön nimetön ilmiantojärjestelmä?
    – Onko valtio ja kunnat yhdenvertaisia yksityisten kanssa?

    kuusessa ollaan

    Tamperelainen; Roundup sopivalla seoksella 5litran pumppuruiskulla täsmäiskuina jokaisen taimen lehdille, seuraavana vuonna keväällä täydennys (lupiinin lehdet nousevat muita nopeammin ja löytyvät silloin helposti). En mielelläni käyttäisi, mutta muuta keinoa ei ole. Lupiinin leviämistä voisi vähentää teiden reunojen niitto ennen kukintaa, mutta lupiini tuntuu tekevän tarvittaessa uuden kukinnon vielä uudelleen.

    Sitkein hävitetty vieraslaji itsellä on ollut jättiläisukonputki, jota oli puutarhaan tuotu 25 vuotta sitten…yksittäisten taimien torjuntaa tehtiin 20 vuotta, kun sen myrkyllisyys selvisi. Viime kesä oli ensimmäinen kun ei yhtäkään tupsua löytynyt….

    Visakallo Visakallo

    Ymmärrän kyllä tuon jättiläisukonputken hävittämisen, mutta kertokaa, miksi lupiini pitää myrkyttää?
    Mitä haittaa siitä on teille ollut?

    kuusessa ollaan

    Kun nyt on seurannut lupiinin rajua leviämistä, en halua sen leviävän uudistusaloille, joita on tulossa näiden pistemäisten esiintymien vieressä. Niistä osa on luontaisesti männylle uudistettavia, joissa en luontaisen heinittymisen lisäksi kaipaa muuta puuhaa tulevaisuudessa. Paikoitellen on jo löytynyt yksittäisiä esiintymiä taimikoistakin, kymmenen metrin päästä aikaisemmista esiintymistä. Ne kohdat, joihin lupiini on levinnyt, eivät ole taimettuneet.

    Lisäksi haluan säilyttää tilan viherkesannoissa luontaiset keto/heinäkasvit. Lupiinia on ollut rajatulla alueella puutarhan nurkassa, josta ei pääse leviämään. Siellä on neljää eri värivariaatiota.

    Jotenkin tuntuu, että tämä teiden reunoille villiintynyt versio on paljon rajummin leviävää laatua?

    Visakallo Visakallo

    Maapohjissa ja muissa olosuhteissa on varmasti eroa eri puolilla Suomea.
    Täällä päin ei voi sanoa, että lupiini olisi mitenkään erityisesti levinnyt.
    90-luvun lamavuosina Tielaitos kyvi sitä säästösyistä teiden reuna-alueille ja meluvalleihin, eikä tilanne ole juuri parissakymmenessä vuodessa muuttunut.
    Havainnot lupiinin vaikutuksesta puunkasvuun ovat harrastelijan kanssa samansuuntaiset.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Tänäänkin taimikossa myös lupiineja raivaveitsellä niittelni.Maa rehevää,niin oli voimallisia lupiinipuskatkin,osa oli laonnut taimia painamaan.Kyllä täällä Etelä- Savossa kymmenen viime vuoden aikana ovat levinneet ,kohta joitakin teitäkin voisi ristiä lupiinitieksi,koska pitkiä matkoja ne reunustavat, ja kyläteitäkin koristavat.Omat havaintonikin tukevat edellisten kommentoijen näkemystä,että missä lupiinit kasvavat,kasvavat puutkin.

    r.ritva r.ritva

    Eipä tuo myrkyttäminen ole auttanut kun simenet levittää.Ne odottelevat vain milloin putkahtavat pinnalle.Juurineen repiminen aina kun pinnalle nousee.
    -Niistä hikisistä täti-ihmisistä.Meikäläinen tavis tekee samoin.Onkohan kyseiset ohiajaneet ikinä nousseet sieltä ratintakaa tarkemmin kasvillisuutta katsomaan tai seuraamaan.
    Minulle jokainen alkuperäis juttu se pieninkin on tärkeä.
    Hallittuna kelpaa lupiinikin mutta se ei saa ottaa valtaa ja hävittää alkuperäistä.
    Villiintyneet siis luontoon karanneet on syytä poistaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 129)