Keskustelut Harrastukset Villejä lupiineja

Tämä aihe sisältää 129 vastausta, 27 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Tolopainen 3 kuukautta sitten.

Esillä 9 vastausta, 121 - 129 (kaikkiaan 129)
  • Villejä lupiineja

    Lupiini on peräisin Pohjois-Amerikasta, ja se tuli Suomeen 1800-luvulla, siksi ympäristökeskus pitää sitä meillä edelleenkin vieraslajina.
    Tämä on taas johtanut siihen, että joitakin paikkakuntia terrorisoivat nyt kiilusilmäiset lupiinin vihaajat viikatteineen, vieden silmänilon ja tuoden tilalle hoitamattomat rojuheinikot ja pusikot.
    Minun mielestäni lupiini on erittäin kaunis ja hyödyllinenkin kasvi, joka kuuluu erottamattomasti suomalaiseen kesämaisemaan.

  • sitolkka

    Lautasniittokone ja lieriökone kaksi eri asiaa. Ei sormikoneen laput tienvarressa kauan kestä. Koko ajan saisi olla niittaamassa uutta terälappua.

    puunhalaaja

    ”Koska ihmisten havainnot keskittyvät tienlaitoihin, on syntynyt käsitys, että lupiini valtaa koko maan.”

    Tien laidoista on tullut tärkeä niittyjen ja ketojen korvaaja. Niissä viihtyy monet harvinaistuneet kasvit ja eläimet, kunhan lupiini ei valtaa niitä. Lupiinien pitäminen pois teiden varsilta on siis hyvin tärkeää!

     

    Jätkä

    Vielä näkyy Valtatien luiskia niittävä urakoitsija säästävän lupiinit leikkaukselta.

    Tavallisella – ituniskojen jo hylkäämällä sorminiittokoneella ei tie luiskia kukaan kovin pitkään lipsuttele. Siellä kun on monennäköistä muutakin, kuin vain heinää ja lupiinia. Siellä helposti terälaput ja itse teräkin joutuvat useisiin ”vaaratilanteisiin”, eikä vauhti päätä huimaa.

    Jos otetaan vertailutehoksi lautasniittokone-yhdistelmät, joilla salaojitettuja peltoja niitetään, niin kannattaisi ottaa huomioon, että usakoitsijoilla on kummallakin puolella traktoria kolmen metrin levyiset terät ja edessä samanlainen, joten tehoa on myös koneessa, vaikka ajonopeuttakin hieman laskisi.

    Metsäkoneissa olevat niittomurskaimet, jotka ketjujen avulla murskaavat jopa kiveä, tietenkin madaltavat kasvusto, on se mitä tahansa, vaikka jälki ei olekaan aina kovin sievä.

    Jättukonputken hävittäminen on simppeli homma. Naapurin neiti hoiteli muina tyttöinä omaan pihaan joskus aikoinaan ilmestyneet putket. Viime kesänä kävi minulta lainaamassa ruiskua ja paikalliselta maanilveilijältä sai desin kemiaa veteen sekoitettavaksi. Ei ole näkynyt enää ainuttakaan lehteä, eikä vartta.

    Puuki

    Ravintola-yrittäjä, huippukokki Hg:stä :

    ”Lupiinia voi  käyttää esim. juomien ja jogurttin tekoon.  Berliinissä on ekoshopit hyllyt täynnä lupiinia”.      Ei Suomessa ymmärretä kuin viiveellä korkeintaan mikä menee kaupaksi nykyään maailmalla.

    Kuminakin oli villikasvi ennenkuin siitä tuli Suomessa paljon viljelty ”rahakasvi”. Hyvät  kasvatusolosuhteet täällä muillekin villivihanneksille, voikukan juurille yms.

     

    Visakallo Visakallo

    Juuri tämän takia minä aionkin varjella  lupiinini niittämiseltä, ja istun vaikka sen takia linnassa, mutta sen jälkeen tulee rahaa taas kuin suokuokalla!

    sikari

    Rikoksen teko väline. Se otetaan sinulta pois ja sitten linnaan.

    Jätkä

    sikari. Nyt ei oikein selkeästi ilmaissut itseäsi. Kuka ja mikä on riksentekoväline , kuka istuu lusimassa ja katumassa karmeaa rikostaan?

    sikari

    Visa istuu. Kuokka ja lupiinit valtiolle.

    Tolopainen

    Tienvarsien niitto on pelkkää silmänpalvontaa alemmilla tieosuuksilla niittoleveys  on vain kaksi metriä ja ylemmällä tieverkolla neljämetriä. Kuka niittää pusikot sitten kauempaa. Muutamat maanomistajat niittävät pusikot peltojensa kohdilta. Aion ruiskuttaa glyfosaatilla omien maideni kohdalta elokuun loppupuolella, olkoonapa miten kiellettyä tahansa.

Esillä 9 vastausta, 121 - 129 (kaikkiaan 129)