Keskustelut Harrastukset Villejä lupiineja

Tämä aihe sisältää 129 vastausta, 27 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Tolopainen 3 kuukautta, 3 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 129)
  • Villejä lupiineja

    Lupiini on peräisin Pohjois-Amerikasta, ja se tuli Suomeen 1800-luvulla, siksi ympäristökeskus pitää sitä meillä edelleenkin vieraslajina.
    Tämä on taas johtanut siihen, että joitakin paikkakuntia terrorisoivat nyt kiilusilmäiset lupiinin vihaajat viikatteineen, vieden silmänilon ja tuoden tilalle hoitamattomat rojuheinikot ja pusikot.
    Minun mielestäni lupiini on erittäin kaunis ja hyödyllinenkin kasvi, joka kuuluu erottamattomasti suomalaiseen kesämaisemaan.

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Mielestäni, niin kasvien kuin eläintenkin haitallista esiintymistä pitää rajoittaa.
    En vain ole vielä kuullut että lupiinit olisivat olleet tosiallisena haittana missää. Jos ne taimikossa ovat haittana, niin silloin on kyse rehevästä maasta, jossa kasveista on haittaa vaikka lupiinia ei olikkaan.
    Meillä olisi varmaan riittävästi tekemistä haitalliseksi todettujen vieraslajien torjunnassa, ettei tarvitse sotkeutua lupiinin varsiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Ja voipi kysyä kuka sitten määrittää haitallisuuden. Toisen haitta voi olla toisen silmänilo. Koskee myös eläimiä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Niin, määrittely ongelma on olemssa.
    Lupiinin suhteen tuo haitallisuus määrittely on kai tehty pelkästään sillä perusteella että se on vieraslaji.
    En pidä lupiinia mitenkään silmänilonakaan, mutta ei vain ole osunut kohdalle mitään selvitystä sen haitallisuudestakaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ainakin jättiputki voitaneen luokitella pelkästään haitalliseksi. Samoin se uusi jättietana. Etanoiden torjuntaan on onneksi olemassa biologiseen torjuntaan perustuva loisvalmiste (kauppanimi Nemaslug).

    jees h-valta

    Havahduin minäkin siihen jättiputken tosi jättimäiseen kukintaan oman tontin rajalla päivänä muutamana. Tuli ihan epäuskoinen olo. Se oli rehevän ojan naapurin puolella aidan viertä kasvaneena. Runkokin kuin pienellä puulla. Onkohan se jonkun vinksahtaneen geenimanipulaation tulos? Kaikkea sitä maa voi tyrkätä kasvuun.

    Metsuri motokuski

    Itse olen huomannut että parhaiten jättiputki lähtee kun katkaisee sen 20 – 30 cm kantoon ja täytää dieselöljyllä sen kannon sisuksen. Eihän sitä pohjavesialueella voi tehdä mutta muualla kyllä. Eihän siitä passaa paljon huudella mutta kun tekee vaan.

    Visakallo Visakallo

    ”-Niistä hikisistä täti-ihmisistä.Meikäläinen tavis tekee samoin.Onkohan kyseiset ohiajaneet ikinä nousseet sieltä ratintakaa tarkemmin kasvillisuutta katsomaan tai seuraamaan.”
    r.ritva

    Noh, noh, tulin juuri pihalta kukkaketoa kitkemästä.
    Meinasi jo tulla hiki, kun olin ensin ollut aamusta asti raivuulla.
    Pidetään sentään joku ero kukkakedoilla ja ihmisen korkuista rojua kasvavilla alueilla, sillä juuri niitä karmeita rojurinteitä ne pöntöimmät lupiinin vihaajat aikaansaavat.
    Käydään kyllä niittämässä lupiinit, mutta annetaan sen jälkeen alueen rehottaa hoitamattomana.
    Ne ovat silloin oikeasti aivan karmean näköisiä!

    jees h-valta

    Puuntakunen on aivan vakavasti tossun alla. Jos raivuuta päivä ei kotoväkeä vielä vakuuta vaan komentotalous vie voiton on kyllä hyvä olla taivasalla. Se kun on se vaihtoehto jota voi toteuttaa tossun allakin!
    (tietoista sanakikkailua, ei kettuilua)

    r.ritva r.ritva

    Empähän käy väittämään kenenkään raivuista tai pihapuuhista.Molemmat käy.Hikeä pukkaa ja kauneus on katsojan silmissä.Kyse onkin oman jopa heikoille jäävästä kasvikannastamme.Vahvimman voimalla ne häviävät.
    Pihalla kitkeminen voi olla jopa rentouttavaa.Hiki monelle aikamiehellekin tulee nurmikon niitoissa,että pitää olla se päältä ajettava.Ilonsa kullakin.Yhdessä olemme vahvoja.

    Aukusti

    Kaunita ovat lupiinit katsella. Ja hyönteiset tykkäävät. Pölyttävät samalla metsä- ja puutarhamarjat. Annan lupiinien levitä paikkoihin, joissa hyötykasveja ei kasvateta. Seuraan kukkakedollani, miten siellä selviävät metsäkujenpolvi. mesiangervo, rantatädyke, kullero, huopaohdake, hiirenvirna, niittynätkelmä ja muut luonnonkukat. Tarvittaessa siimalikkuri hoitaa, jos lupiinit liikaa leviävät.

    Kerään siemeniä ja kylvän aukolle lannoittamaan metsämaata männylle ja kuuselle.

    Monta vuotta kuljetin lupiinin siemeniä ja taimia Etelä-Pohjanmaalta tänne Napapiirin tuntumaan, eikä lähteneet kunnolla kasvamaan vaan kuolivat pois. Kunnes kiinteistökaupan mukana tuli pohjoiseen tottunutta lupiinia.

    Niittäjätädit pitäisi laittaa hoitamaan ne tienvarret, joita ovat pilanneet!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 129)