Keskustelut Metsänomistus Voiko metsä olla sittenkin edullista?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 53)
  • Voiko metsä olla sittenkin edullista?

    Maailmassa on tällä hetkellä reippaasti ns. rahaa. Sijoittajat luovuttavat esimerkiksi Saksan valtion säilytettäväksi 30 vuodeksi miljoonansa ilman säilytyspalkkiota. Vähän päivästä riippuen, mutta keskimäärin viime aikoina noin 0, 00% tuotolla.

    Voisiko ajatella, että rahat sijoitettaisiin suomalaiseen metsään samoilla ehdoilla?

    Minun ei tietysti kannattaisi asiasta kirjoitella, koska olen itsekin metsässä ostolaidalla. Asia on kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoinen ja olisi mukava kuulla mielipiteitänne.

    Tarkoitan suunnilleen seuraavaa. Otetaan vaikkapa keskinen, eteläinen Lappi, mistä kohtuullisesti vielä voi ostaa metsätiloja. 40 vuotiasta ensiharvennettua männikköa, puustoa 70 kuutiota hehtaarilla. Puusto kasvaa metsämaalla tuolla alueella ja tuossa iässä noin 3 kuutiota hehtaarilla. Eli Saksan bondin eräpäivänä 30 vuoden kuluttua hehtaarilla voisi olla 160 kuutiota puuta (voi olla, että olisi ollut järkevä harventaa…). Joka tapauksessa lähdettäessä hakkaamaan (tai myymään tilana) tuota puustoa hakkuutulo olisi nykyhinnoilla (!) noin 5000 euroa/ha. Käytetään tästä 500 euroa hulppeasti uudistamiseen (tämäkin tietysti nykyrahaa).

    Jos tuolla Saksan bondilogiikalla mennään, niin hehtaarin hinta nyt pitäisi olla myös tuo 4500 euroa!  Puuston kuutiohinta 64 euroa/kuutio! Ei ole.

    Ehkä riskitasot eivät ole aivan samat, mutta eivät hyvin erilaisetkaan. Tuossa metsälaskelmassa on merkittävin riski positiivinen eli puun hinnannousu.

    Saksan bondilla voi tienata 30 vuoden jaksolla vain, jos korot edelleen laskee.

  • mehtäukko

    Ei tule eikä tarvitse Kemijärvelle enää sellutehdasta. Eikä Kuopioonkaan.

    Suojelukoohotukselle ei takalaitaa löydy, ja kuten mainitun viimeisen myrskytuhopuiden paapominen ötököille osoittaa, vihreällä hulluudella ei ole rajoja. Venäjän tuonnin varaan ei voi laskea mitään, joten omilla on syötettävä nykyisetkin suunnitellut hankkeet.

    Puuki

    Vuosikasvu/ha  väheneee pohjoisessa, kun hakkuurästejä ei pureta.   Sehän se on takana monella vihreän aatteen henkilöllä ; kun kasvu vähenee metsien  hoitamattomuuden takia ,voidaan kertoa, että nyt pitää vähentää puun käyttöä ja lisätä suojelua koska metsän kasvu on vähentynyt eikä riitä uusille tehtaille puuta.      Vaikka tilanne on juuri toisin päin myös esim. ymp. suojelun kannalta; uudet tehtaat saastuttaa vähän ja uusiutuvilla uusilla tuotteilla voidaan korvata saastuttavampia fossiilista alkup. olevia.

    R.Ranta

    Aloittajan pohdintaan vielä.

    Kun istutta puuntaimen kaikkine kuluineen eurolla, kasvatta sitä  30 vuotta käyttäen hoitoon vielä toisen euron ja saa siitä hakattaessa sitten euron, niin ei kuulosta kannattavalta. Jos sitten kasvatta tätä euron puuta edelleen seuraavat 30 vuotta, niin siitä saakin jo 30 euroa eli tuotto lisääntyy 30-kertaiseksi.

    Mikä on tarinan opetus?

    Yritä metsänhoidossasi kaikin keinoin vältää näiden tappiolla tuotettujen euron puiden kaatamista

    Toisin sanoen näiden euron puustojen ostaminen saattaa olla hyvinkin kannttavaa nykyhinnoinkin. Vielä jos yläharventamalla voidaan huomattavasti pienentää sitoutuvaa investointia pienellä verokannalla, niin hyvä.

    mehtäukko

    Tunturissa ei kasvane porkkanoita. Kitkemätön ja harventamaton porkkanamaa ei tuota vihannesta pöytään tai myyntiin.

    Metsän kasvatuksen eurossa kun unohdetaan,- kuten tekstistä-, hoitohakkuut laatuharvennuksin, kuinka tuota on ymmärrettävä? Harvennukseen kun on muutkin syyt, mutta myös aikajana, jolla järeytymisen  saadaan vauhtiin.

    Puuki

    Jos istuttaakin niitä euron puita ( = norm. n. 60 s – veroväh. /taimi istutuskuluineen ja muokkauskuluineen)  vain sen verran että jokaisesta saa vähintään pikkutukin tehtyä ,niin kustannukset vähenee ja tulot lisääntyy.    Taimet kasvaa nopeammin myyntipuiksi ja jalostetut taimet lisäksi n. 20-25 % nopeammin kuin luont. syntyneet.   Th-kulut lisäksi mutta niitä tulee joka tapauksessa myös harveikkohakkuissa joita pitää tehdä 15-30v;n välein . Jk-pyörän ketjut sampsaa eikä matka etene helposti vaikka ajaisi tasamaalla jatkuvasti.

    Apli

    Annelin kanssa samoja ajatuksia, Kemijärvi tarvitsisi suuren metsäyhtiön mukaan, Upm ainut joka 3 suuresta voisi lähteä mutta ei nykyjohdolla. Ulkomainen kumppani vaikeaa löytää..

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Ainoa kumppani joka ulkomailta saattaisi löytyä, on kiinalainen raha. Kun Kemijärvelle heille myy tai 100 vuodeksi  vuokraa lentokentän myös sotilaskäyttöön, niin sivussa tulee vaikka pohjolan  suurin biotehdas Kemijärvelle.  Kemijärven tehdas on siinä korkeudessa, missä se tulee olemaankin näillä näkymin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Maailman suurin sellun tuottaja brasilialainen Suzano on jo Jyväskylässä Spinnovan kumppanina. Siitä lähtee etenemään kohti Koillismaata. Kiinalaista rahaa oli tarjolla, mutta onneksi vetäytyivät pois Kemijärven hankkeesta.

    Visakallo Visakallo

    Maa, jonka eteläreunalla oleva pääkaupunki lopettaa liha- ja maitotuotteiden tarjoilunsa, ja jonka pohjoispään yhteismetsä joutuu lopettamaan puunmyyntinsä, ei enää houkuttele uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäviä  investoijia.

    Puuki

    Ostaisitteko metsää jonka myyntihintapyyntö on n. 35 % yli myytävissä olevan pystypuuston nykykantohinta. 30 % suota/turvemaata josta puun myynti voi olla ainakin tulevaisuudessa hankalaa.  Kesäkorjuukelpoisia kuvioita n. 1/2-osa pinta-alasta(jotka on 02:sta hoitamatonta, turvemaa-osa pääosin harvahkoa 04:sta).  Kasvupaikkatyypit keskinkertaisen hyviä. Tie  palstalle on  mutta puun korjuu vaatii esim. pienen sillan tekemisen isohkon aina auki pysyvän puron yli (jos siihen saa luvan).    Onko edullista vai ei ?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 53)